Pumpulienkeli kuvaa Forssan, Tampereen ja monen muun tekstiilikaupungin syntyhistoriaa. Pumpulienkelit olivat tekstiiliteollisuuden ja kutomakoneiden ääressä työtä tekevien torppareiden tyttäriä; itsenäistyvää osaa uutta naistyövoimaa ja piikoja hieman parempiosaisia eteläisessä Hämeessä. Elettiin Suomen teollistumisen varhaisvuosia ja samalla Forssan kauppalan syntyaikoja hieman pihtisynnytyksen tavoin Tammelan emäpitäjästä. Patriarkaalisen agraarin kulttuurin sisälle oli syntynyt pienen Loimijoen kosken partaalle ulkopuolisella pääomalla ja osaamiselle rakennettu teollinen yhdyskunta naistyövaltaisena halvan työvoiman saarekkeena. Nykyisin niitä syntyy Aasiaan, Kiinan ja Intiaan, Etelä-Amerikkaan, Brasiliaan.
Syntynyttä pientä teollista taajamaa ympäröi lounaishämäläinen maaseutu kartanoineen ja torpparilaitoksineen. Teollinen yhdyskunta oli ruotsalaista osaamista ja pääomaa siinä missä kartanotkin. Suomalaiset olivat halpaa työvoimaa siinä missä Brasiliassa alkuperäisväestö monine rotuineen nykyisin eliitin tullessa Portugalista ja Espanjasta, pääomien Yhdysvalloista ja myös EU:n siltä. Imperialismin kasvot ovat samat ajasta riippumatta.
Toimentulo oli ajoittain äärimmäisen niukkaa ja välillä elettiin nälkärajoilla. Tyypillistä ajalle olivat maattomat kiertäjät, kulkurit ja kerjäläiset.
Wahrenin perustama myös skandinaavisen mittapuun mukaan moderni teollisuuslaitos ei poistanut luokkarajoja, mutta pyrki ponnekkaasti hoitamaan mm. työläisten terveyttä, asumista, koulutusta ja sosiaaliturvaa. Jopa tehokkaammin kuin samaan aikaan kasvava puunjalostusteollisuus koskien varsilla mm. Kaakkois-Suomen alkuteollisissa yhdyskunnissa. Alkavaa levottomuutta pyrittiin välttämään ja huolehtiman työvoiman saatavuudesta. Syntyi pienten puutalojen ja puutarhojen idylli mökkikylä, kirkko kallioisen mäen rinteelle, komeat hirsiset rakennukset kauemmas Kartanonpuistoon johtajien asua liki Loimijoen rantatörmää.
Johtavaksi elinolojen korjaajaksi kohosi kasvava ja järjestäytyvä työväenliike. Järjestäytyneen työväenliikkeen kokoavan kokouksen järjestäminen juuri Forssassa ei ollut sattuma. Naisten osuus ja naisasialiikkeen aktiivisuus oli merkittävä Forssan kokouksen evolutionaarisena edelläkävijänä. Tässä hengessä kasvoivat myös monet pumpulienkeleiden yksin kasvattamat lapset. Tehtaan johto ei suosinut sellaista normaalia perheidylliä, jossa lapset olisivat olleet esteenä pumpulienkeleiden todella pitkille ja nuhteettomille työpäiville kehräämössä, joka muistutti surrealistista maalausta ihmistä osana konetta ja liukuhihnateollisuutta.
Pumpulienkeli on kunnanosoitus niille naisille, jotka ovat olleet tärkein käyttövoima sille skandinaaviselle hyvinvointiyhteiskunnalle, jonka hedelmistä saamme nauttia. William Thompsonin mukaan on parempi olla orja jota suudellaan kuin orja, jota ei suudella.