Tiedeusko ja paradigma koetuksella

    Apu -lehdessä toimittaja pohtii tiedeuskoa. Hän ei ole aivan varma uskoako rasvakeskustelussa heitä, joille Pohjois-Karjala projekti oli uran komea huippu ja tapa tulla nimekkäiksi vai Valion eläinrasvan puolesta puhuvia tiedeihmisiä. Hän olettaa tieteen olevan samaa uskon asiaa kuin hänen protestanttinen oppinsa.   Relatiivinen totuus Tieteen tulokset ovat suhteellisia. Ne kertovat tieteen kehityksestä ja kumotaan tieteen kehittyessä. Jos jokin väite on tänään tosi, se voidaan huomenna haudata. Useimmat tieteen teoriat ja mallit ovat luonteeltaan hypoteettisia tai likimääräisiä, stokastisia lakeja. Takavuosina kävimme voimakasta väittely tiedesodan nimellä (Science Wars). Se oli tähtien sotaakin hurjempaa henkien taistelua. Tiedesodan toisena osapuolena olivat tiedeuskovat…
Read More

Hanttikortit

Helsingin Sanomien viikkoliite “Nyt” kertoo millaista olisi olla ja elää Jorma Uotisen elämää. Uotinen on julkisuuden mediatuttu kaikille, entisen kansallisbaletin jo ikääntynyt tanssitaiteilija. Hän on seurustellut neljän miehen ja yhtä monen naisen kanssa ja kokenut kriisejä joista vaikein oli ero baletista ja vaimo Helenasta liki samaan aikaan. Koti oli tyhjä ja tarpeettomuuden tunne sietämätön. Pienellä kortilla suuria elämyksiä Kun lukee Jorma Uotisen tarinan, matkustamisen työpaikalle Töölöstä Stocalle, suurin elämys näyttäisi olevan myöhään hankittu lupa käyttää henkilöautoa ja hankkia sellainen. Syntyi tunne vapaasta miehestä ja mahdollisuudesta mennä ja tulla myöhäisessä keski-iässä. Koko ajan pelkoa, epävarmuutta ja huolta kantanut mies, kroppaansa palvova…
Read More

Alastomana apinana netissä

  Nicolas Carr ei jätä netti-ihmisiä rauhaan. Kirjoitettuaan kirjansa siitä kuinka Google tyhmentää ihmisen hän jatkaa uudella, jossa verkkosurffailu tekee meistä pinnallisia puuhastelijoita ja syvempi ajattelu jää kirjan tekijälle ja lukijalle. Tässä ei ole mitään uutta. Näin on ollut maailman sivu. Osa meistä on pinnallisia puuhastelijoita ja toinen syvempiä pohtijoita, analyyttisiä ajattelijoita. Tyhmentyvä älykoneen käyttäjä Toimittaja Riittaa Meriläinen tarttuu aiheeseen (HS 14.9) ja liittää sen laajempaan yhteiskuntakokonaisuuteen. On syntynyt hidasta saamattomuutta, joka on kokonaan muuta kuin aiemmin kokemamme syvällinen ajattelu tai luova joutenolo. Syntyy paradoksi jossa älykoneittensa kanssa puuhasteleva ihminen alkaa tyhmentyä. Runsas netin käyttö lisää tutkijoiden mukaan häiriökäyttäytymistä. Ihmiset…
Read More

Rehellisyyden puuska

  Suomalainen media on heittäytynyt avoimeksi ja rehelliseksi. Vanhan poliitikon tapaan se käyttää nyt viimeistä keinoaan. Kun kaikki muut konstit ja kommervenkit on kokeiltu entäpä jos kokeilisit olla kerrankin rehellinen. Vanha byrokratia haudataan Rehellisyyden puuskan käynnistää Suomen Kuvalehden (no 35) päätoimittaja kertomalla kuinka vahoja rakenteita ja huonosti kannattavia yrityksiä ei pidä pönkittää julkisella tuella. Kilpailu on avaintekijä myös tieteellisessä työssä ja koulutuksessa. Työelämään on saatava joustavia rakenteita ja valmistuminen sinne on sujuttava vikkelästi. Sananvapautta on lisättävä kaikkialla ja julkisen sektorin uudistaminen hoidettava. Vanhakantaisen virkamiesvallan aika on ohi. Nopeaa, yhtä ratkaisua hyvinvoinnin turvaamiseksi on turha odottaa. Tuottavuuden kasvun hidastuminen kertoo yhden mallin…
Read More

Vastaus nimimerkille nimetön

Sain kaksi nimetöntä vastausta, joissa hämäläiseen tapaan otettiin kantaa pian kaksi vuotta takaperin kuolleen isäni nekrologiini helmikuussa 2009.Vastaukset tulivat 26 heinäkuut 2010 helteiseen aikaan ennen puoltayötä. Tietysti suomalaiseen ja hämäläiseen tapaan anonyymeinä ja haukkuen isäni retket talvisodassa. Kiitos kirjoittajille osanotosta. Googlen kertomana teitä oli oikeammin vain yksi tai käytitte samaa tietokonetta. Nimimerkit ja lähdesuojat eivät näissä tapauksissa herjaajia pelasta.Mahdoton tehtäväToisen kirjoituksessa isäni ei ole voinut kiertää talvisodan aikana kaikkia niitä taistelupaikkoja, joita olin hänen sotilaspassistaan lukenut ja löytyvät ne toki myös niistä myöhemmin kehystetyistä, silloin nuoren miehen rintamaoloissa saamista kunniamaininnoista. Ei hän itse niitä seinällään pitänyt eikä sotilaspassiaan esitellyt. Lapset…
Read More

Loirista Loireen

Pääministerimme Mari Kiviniemi on tavannut saksan liittokasleri Angela Dorothea Merkelin. Kiviniemi puhuu sujuvaa saksaa, hän on suomalaisen koulun ja yliopiston tuote ja asunutkin vaihto-oppilaana useammassa perheessä Saksassa. Siinä oppii kielen ja kulttuurin kuten meillä rotareiden vaihto-oppilaat ikään Forssassa asuen. Vuodessa Suomen kieli ja omalaatuinen kulttuurimme vuodenaikoineen tulee yllättävän nopeasti omaksutuksi ja vielä hämäläisellä aksentilla kun omaksujana on nuori lahjakas motivoitunut tyttö.Tunnekieli lähentää virheineenkinMerkel kiittelee Kiviniemen tapaa puhua hänen äidinkielellään. Kun on yhteinen kieli ja symboliikka tulkkeja ei tarvita ja mahdollisuus väärinymmärryksiin vähenee. Vieras tulee läheisemmäksi ja pienet lipsahdukset kieliopissa kuuluvat juuri puhuttuun kieleen. Teemme niitä omassa kielessämme koko ajan ja…
Read More