Liskonaisesta lintumieheen tai päinvastoin

  Sukupuolikortilla lyödään miehiä ja vääränlaisia naisia, kirjoittaa sosiaalipsykologi Katriina Järvinen Helsingin Sanomien sunnuntaidepatissa (HS 28.11). Suomessa ihmisten on nyt vaikea tietää, koska on oltava “sukupuolisensitiivinen” ja koska “sukupuolineutraali“. Miehet käyttävät omissa verkostoissaan valtaa toisiinsa, sulkevat vähänkin uutta maailmaa mukanaan tuovat ulkopuolelle, ja vielä enemmän heitä hakataan päihin niin kotona kuin työelämässä naisten toimesta, arvelee myös antropologina tutuksi tullut Järvinen. Onneksi hän on samalla kirjoittajana nainen. Osa naisista on erityisen ärhäköitä myös omilleen ja etenkin perinteisille arvoille omistautuva, kodista ja lapsista puhuva nainen on tänään heikoilla. Hän joka taatusti tässä pelissä häviää on lapsi, kertoo vihainen kirjoittaja. Juuri siksi joku…
Read More

Maabrändi – sosiaalisen median paradigma

  Mika Waltarin Sinuhe oli esillä kiinnostavalla tavalla vuonna 2007 poikkeuksellisesti Ateneumin portaikossa. Tietokoneella tehty valoteos toi mieleen tilataiteen tai mediataiteen, omalla kohdalla etenkin klusteritaiteen. Syynä oli sattuma. Olin samaan aikaan kirjoittamassa ulos toista osaa sosiaalisen median yhteisöllisistä rakenteista, ja etenkin innovaatioprosessien kulusta, symboleiden limittyessä kulttuurista toiseen käsiteanalyysiä soveltaen. “Living Rooms” oli ensimmäinen idea tulevasta, jossa käsiteanalyysiä avataan helppotajuisemmin kuvataiteen keinoin. Tätä samaa tapaa toki myös alkuperäiskansojen kielessä ja sen musiikillisessa tai kuvataiteen esitystavassa.   Vaeltavat sanat Charles Sandisonin työssä tiekoneella ohjelmoidut sanat vaeltavat ympäri pimeää huonetta, globaalia kokemusta, avaruudessa toistensa kanssa kisaillen ja vuorovaikutuksessa toisiinsa, reaaliaikaisesti. Sanat etsivät toisiaan…
Read More

Riverdance-ryhmän vuoro esiintyä

    Kirjoittaessani Kreikasta, sen kriisistä, teksti käynnistyi kulttuurista ja tanssista kulttuurimaantieteilijän välinein. Jatkoin siitä maan monimuotoiseen ja ankaraan luontoon, luonnonmaantieteilijänä, ja talouden kuvaaminen oli jo kansainvälisen valuuttaluotorahaston IMF:n raporttien lukua valtiotieteilijänä. Maaseutua ja biologiaa tutkivalle Irlanti on satujen saari, sumuinen ja mystinen paikka turmella luontoa kenenkään siihen kajoamatta. Suoraselkäinen tanssi Irlannin kohdalla painotukset kulkevat samoja tuttuja latuja kuin Kreikassa. Ensin olisi kuvattava irlantilaisten käyttämät tanssikengät, joko pehmeämmät gillies -tossut tai kovat steppikenkämäiset jig -jalkineet. Miesten pehmeissä kengissä on lasikuitukanta, jolla saadaan aikaan kovia koputusrytmejä. Kovakengät ovat miehillä ja naisilla molemmilla samanlaiset. Reel, slip jig, hornpipe sujuvat ylävartalo ryhdikkäänä, kädet…
Read More

Missä union siellä uni on

Lari Holappa ja Jussi Ahokas kertovat Helsingin Sanomissa (20.11) kuinka valtion rahoitusvaje on poliittinen valinta. Jos Kreikka olisi rahoittanut, Yhdysvaltain tapaan, julkisia menojaan suoraan keskuspankkirahalla, Kreikan velkakriisiä ei olisi päässyt syntymään. Nuoret tutkijat, asian meille esittelevät, työskentelevät Helsingin yliopiston globaalin hallinnon tutkimuksen huippuyksikössä. Miksi Kreikka ei toiminut järkevästi? Miksi sitten näin ei menetelty? Miksi Kreikka ei painanut rahaa ja hoitanut kriisiään yksin? Euroopan Unionissa valtion suora keskuspankkirahoitus on kiellettyä ja keskuspankkirahoitus on annettu rahoitusmarkkinoiden tehtäväksi. Näin valtion velkakirjojen hinnat alistetaan laajamittaiselle keinottelulle ja tämä kasvattaa rahoitusmarkkinoiden valtaa valtioihin nähden. Kreikan kriisi toi tämän ongelman näkyvästi esille. Eurooppaa alkoivat heilutella ja…
Read More

Ilon ja onnen maalari

Joulukuu on näyttelyiden aikaa ja tapa juhlistaa myös maan itsenäisyyttä, viettää pikkujouluja, hankkia joulumieltä muutenkin kuin vain lahjaostoksilla. Omakohtaisesti merkittävin joulukuun tapahtuma on jouluna 91 -vuotta täyttävän äitini kuvataiteen katselmus ja juhlanäyttely Iisalmen kulttuuritalossa. Jos liikutte Iisalmen ja Ylä-Savon suunnalla, kuljettu viitostietä etelästä kohti pohjoisen ja Lapin tuntureita, pysähtykää toki Iisalmessa, tutustukaa sen monipuoliseen kulttuuriantiin ja tervetuloa samalla näyttelyyn. Se olisi toki voitu järjestää myös Kuopiossa, jossa äitini on syntynyt ja nuoruutensa viettänyt, mutta toki myös Maaningan Halolassa tai Lapinlahdella, kuten seuraavasta tekstistä on mahdollista lukea.         Kerttu Luostarinen - ilon ja onnen maalari   Arlesin lahja…
Read More

Markku Uusipaavalniemen opit

Paikalliset ja kansalliset mediat kertovat Markku Uusipaavalniemen loikasta ja moralisoivat sitä. Se on yhtä uskottavaa kuin sunnuntaina työtä tekevien saarnaaminen homojen liitolle syntinä. Samalla on kiintoisaa, kuinka perussuomalaisten nousua pidetään hetken kuplana, joka puhkeaa kun vaalit lähestyvät ja suuret poliittiset johtajamme alkavat esiintyä. Siis mainostoimistot ja median poliittinen koneisto, suuret kansanjohtajat taitavat nyt olla kateissa. Tämä on tyypillinen suomalainen tapa olettaa kuinka paluu vanhaan käy kuin varkain ja huomenna kaikki on taas kuten ennenkin. Näin etenkin hämäläisten arjessa, jossa huominen on todellakin uusi eilinen ja etukäteen elettävissä ja museoitavissa valmiiksi. Kaukana populismista Markku Uusipaavalniemi ennusti vuonna 2007 kuinka maailma on…
Read More

Kiusaajien kova ydin

      Kirjoitin aiemmin kuinka kiusatuimmat ihmiset ovat eliitin huipulla, niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Kun haetaan kiusaajien yhteiskunnan kovaa ydintä se löytyy optiomiljonääreistä, politiikan huipulta, poliisinkin suojissa odotetusti juuri suojelupoliisin kermasta. Kiusatut maalaisliiton ministerit Kun pankinjohtajat, kunnanjohtajat, puoluepolitrukit olivat  medioissa kiusattuina käsitelty, uutena ilmestyi median palstoille suojelupoliisin päällystö ja heidän tapansa kiusata toisiaan ammatti-ihmisten välinein, luovasti ja innovatiivisesti. Ja eikös kohta perään Paavo Väyrynen, saavutettuaan ministerinä kakkospaikan heti Johannes Virolaisen jälkeen istuttuina päivinä, kerro olevansa maan ykköskiusattu jo Mauno Koiviston teatraalisessa näytelmässä Harri Holkerin hallitusta junailtaessa. Näin syntyi uusi käsite kiusaamiselle, jossa kiusattu olikin pelin politiikan hävinnyt osapuoli, ei…
Read More

Tieteen barometri

            Tieteen barometri kertoi kuinka suomalaiset ovat edelleen tiedeuskovaista kansaa. Tieteeseen luotetaan yhtä paljon kuin poliisiin ja puolustuslaitokseen. Molemmat, poliisi ja puolustuslaitos, tosin toimivat nykyisin puhtaasti tieteen välinein ja keinoin, jolloin niihin on helppo luottaakin. Jos sitä alettaisiin rajoittaa ja vähentää, perustiedettä ja sen sovelluksia vähätellä, jäätäisiin jälkeen kilpailijoistamme, rikollisuuden torjunta ja maan turvallisuus alkaisivat kärsiä ja samalla myös luottamus näihin instituutioihin rapautuisi. Toki tämä sama koskee ympäristöä, maa- ja metsätaloutta, terveydenhuoltoa, koulutusta, valtion varoja, mitä tahansa budjettimme pääluokkaa. Kaikki ne tekevät myös itse tutkimusta ja luotamme siihen. Tieteeseen perustuva yhteiskunta Rajoja puolustetaan korkean teknologian…
Read More

Mediakratia ja vanhan vallan kiusatut

Yhdysvaltain presidenttiä Barack Obamaa kiusaa konservatiivien republikaanien pimein siipi ja epäily kiusaamisen aiheesta siirtyy yhä lähemmäs hänen ihonväriään. Obama on eristetty ja yksin, taloutta elvytetään 600 miljardin sellaisella globaalilla kiusanteolla, jonka vaikutuksia me eurooppalaiset emme voi tietää. Mediat kertovat meille mistä voisi olla kyse sekä päättävät kansalaisten ja poliitikkojen puolesta. Tämän ilmiön nimi on mediakratia ja siinä mediat ovat haastaneet kansanvallan ja sanelevat sen toiminnan. Siinä 600 miljardia saattaa olla köysi, jolla työnnetään eikä vedetä, kuten Helsingin Sanomien päätoimittaja (HS 5.11) asian tiivistää. Ruotsin kuningasta kiusataan 1980-luvun synneillä ja heteromiehen käytöksellä jatkettuna vielä seuraavankin vuosikymmenen puolella. Hovi taiteilee kuinka tästä…
Read More

Ennustajaukot häpeään

Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden, tiesi takavuosien pääministeri ja ulkoministeri Ahti Karjalainen. Joskus 1970-luvun puolella laadin opaskirjasen ennustemenetelmistä ja silloin seurasin myös Sitran valitsemien tuon ajan kansallisten gurujemme ennustetta tämän vuosituhannen alkuun. Helsingin Sanomat on sillä ilakoinut sivuillaan (HS 3.11). En käy kertomaan erilaisten ennustusmenetelmien tekotapaa, mutta tässä Sitran tapauksessa kyse on ollut lähinnä valistuneista poliittisista arvauksista, ei oikein sellaisesta ennustamisesta, jossa mukana olisi ollut tuon ajan matemaattista mallintamista, joka oli ja on edelleen tyypillistä vaikkapa tutuille talous- ja väestörakenne-ennusteillemme, suhdanteitten pohdinnoillemme. Oikeita vastauksia vääriin kysymyksiin Kun ennustaminen tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin syntyy virheitä, jotka ovat usein lähtöarvoissa, ja kun yksi…
Read More