Mytomania – sairaalloinen valehtelu

Uncategorized
    Onko myyntitykin puhe tai toisen ihmisen imartelu muunneltuna totuutena valhetta? Onko oma kansakuntamme erityisen rehellinen vai haluammeko vain pettää itseämme? Hyväksymmekö poliitikon puheen potaskana paremmin silloin, kun kyseessä on oman puolueemme edustaja? Pyrkivätkö kaikki elolliset olennot tavalla tai toisella naruttamaan toisiaan? Onko valehtelu eloon jäämisen ja evoluution tuote ja pitäisikö sitä pikemminkin suosia, kuin karsia niin lisääntymisen kuin kilpailun kiihkeässä kilvassa? Miksi meitä opastetaan näyttelemään työpaikkahaastatteluissa ja mainostamaan itseämme liioitellusti vaalien yhteydessä? Periikö rehellisyys vielä maan vai valehtelemmeko jopa kasanviisauksissamme? Jos rikkain kymmenesosa kansakunnasta omistaa 90 %, voiko demokratia toteutua, kun köyhin ei omista prosenttiakaan? Onko huhtikuun ensimmäinen tarkoitettu patologisten valehtelijoiden, mytomaanikkojen, päiväksi? Ruokkiiko yhteiskunta valehtelua? Suomalainen urheilija ja hänen valmentajansa, koko lajiliitto tai keskeinen osa sen vaikuttajia on jäänyt kiinni dopingista. Ei toki aineiden käytöstä niinkään kuin…
Read More

Puoluelaitos on uudistettava

Uncategorized
    Politiikka on mielikuvilla pelaamista, jossa puolueet edustivat takavuosina aatteellista maailmankuvaa. Nykyisin nämä aatteet ovat kadoksissa ja puolueet edustavat marketteja, joista voit valita mitä tahansa ja keneltä tahansa tietämättä lopulta, kenelle äänesi on mennyt. Arvokonservatiivit ja radikaalit samassa puolueessa Niinpä keskustan ja demareitten heikompiosaisten asiaa ajavat ovat puolueittensa välillä lähempänä toisiaan kuin puolueensa johtoa. Puolueen sisällä erot ovat suurempia kuin puolueitten välillä. Kokoomuksessa on samaan aikaan sekä arvokonservatiiveja että markkinaliberaaleja ja myös hyvinvointipalveluja puolustavia arvoja. Vasemmiston sisällä kamppailevat liberaalit punavihreät ja ay-siiven konservatiivit arvot, vihreissä oikeistolaiset ja vasemmistolaiset taistolaiset, joiden sosiaali- ja talouspolitiikassa ei ole mitään yhteistä. Kaikki tämän toki tietävät, mutta kukaan ei tee sille mitään. Tyyppiesimerkkinä kristillisissä Päivi Räsänen puoluejohtajana tarttui homovastaisuuteen ja puolueen presidenttiehdokas, eduskunnan maltillinen synteesinvetäjä Bjarne Kallis otti ja jätti koko politiikan teon hetkellä, jolloin…
Read More

Perussuomalaisten menestyksen syistä ja sepistä

Uncategorized
      Kausaalisyitä etsivän ihmisen maailmankuvassa on mukana aina ihmisenä olemisen teesi, antiteesi ja synteesi sekä draama, tragedia ja komedia. Suomen Kuvalehdessä (SK 12) Risto. E. J. Penttilä hakee syitä perussuomalaisten nousuun. Samalla hän löytää näille teeseilleen vastakohdat, antiteesit, jotka selittävät miksi hänen puolueensa, nuorsuomalaiset, eivät koskaan saaneet tuulta siipiensä alle. Hän vain jättää synteesin tekemättä, ja näin hyvä itsekritiikki jää vaille operatiivista strategiaa ja oppimista omista virheistään. Moolokin kita Ei riitä että omistaa kirjan. Se on myös luettava. Eikä sekään vielä riitä. On pantava toimeen. Tärkeintä on kuitenkin tehdä oikeat valinnat, kertoo Shakespeare. Kun suomalaiset äänestivät liittymisestään EU:n monella tapaa aikanaan meille kaikille vieraaseen maailmaan, noin 43 % olisi jäänyt ulkopuolelle. Ehkä keskeisin syy, miksi he jäivät vähemmistöön, oli tuolloin Neuvostoliiton hajoaminen ja aiemmat kokemukset elää idän ja…
Read More

Elizabeth Taylor – sammumaton tähti

Uncategorized
    Elizabeth Taylor syntyi 27. helmikuuta vuonna 1932 Englannissa Hampsteadissa Francis Taylorin ja Sara Warmbrodtin toisena lapsena. Vanhemmat olivat Yhdysvaltain kansalaisia Kansasista, Arkansas Citystä lähtöisin. Isä oli taidekauppias ja äiti entinen näyttelijätär, taiteilijanimeltään Sara Sothern. Toisen maailmansodan puhjettua perhe muutti takaisin Yhdysvaltioihin, äidin perheen asunpaikalle Los Angelesiin. Lapsinäyttelijänä uransa aloittanut Elizabeth allekirjoitti ensimmäisen sopimuksensa Universal Picturesin kanssa kahdeksan vuoden iässä ja Lassie elokuvat alkoivat kahden vuoden kuluttua.   Mäntsälän kapina Samana päivänä kun Elizabeth syntyi, 27 helmikuuta vuonna 1932, 400 miehen joukko Mäntsälän Ohkolassa mekasti aseineen. Lapuan liikkeen Mäntsälän kapina sai alkunsa työväentalolta. Svinhufvud piti puheensa radiossa suomalaisille ja Väinö Tanner sai tiedon kapinasta toimittaja Lasse Hiekkalalta. Urho Kekkonen kirjoitti Berliinissä päivättyä kirjettä Sylvi Kekkoselle “Rakkaan Häiskän” nimellä. Hieman myöhemmin kesällä miljonääri Conrad Hiltonin poika Conrad Jr. täytti Teksasissa…
Read More

Elitismi ja kateus

Uncategorized
  Puoluepolitiikka ei kiinnosta suomalaisia, kirjoittaa Helsingin Sanomat (HS 22.3). Samalla lehti toteaa, pienehköön tutkimusmateriaaliin viitaten, kuinka SDP on kansan mielestä ikuinen hallituspuolue. SDP:n oppositiopolitiikka ei ole ollut kovinkaan onnistunutta, kun liki puolet kyselyyn vastanneista olettaa sen olevan edelleen hallituksessa. Lehden mukaan se selittää myös melkoisesti perussuomalaisten menestyksestä. Se edustaa näkyvimmin oppositiota ja haastaa myös selvästi sen talouspolitiikan, joka yhdistetään vanhoihin puolueisiin. Riippumatta siitä, ovatko ne hallituksessa tai oppositiossa. Vanhan valtaajat voimissaan Kirjoitin jo aiemmin kuinka SDP on kansalaisten näkökulmasta vallassa myös silloin kun sen kannatus on pienentynyt aivan kuten kolonialismin merkit brittien vallan välineenä. Imperialismin haamu elää kuitenkin edelleen monen lordin ylähuoneessa eikä aurinko laske imperiumin yltä. Se sama tauti vaivaa Neuvostoliiton perillisen Venäjän hallintoa, jossa Medvedev uskaltaa jo kritisoida Putinin sanavalintoja tämän kritisoidessa liittouman iskuja Libyassa. Viesti on…
Read More

Virhemarginaalit ja demonit

Uncategorized
    Toimittaja Ilkka Ahtiainen (HS 19.3) pohtii toimittajan perustehtävää jäsentää maailmaa ja tarjoilla se yleisölle joutumatta infoähkyyn. Kun samaan aikaan suuria uutisia tulee Japanista, Libyasta, EU:n päätöksistä tukea vararikon partaalla hoipertelevia kansakuntiaan ja omat vaalitkin alkavat tulla suurine muutoksineen päälle, miten rajaat otsikot niin, että ne mahtuvat samaan palloon, lukijan päähän. Vaihda kanavaa Helsingin Sanomien kohdalla rajaaminen on vaikeampaa kuin vaikkapa viikkolehtien kohdalla, jossa jutut kirjoitetaan tuntien lukijakunta liiankin hyvin. Seuran kannessa komeilee ampumahiihdon maailmanmestari Kaisa Mäkäräinen ja Mutasen perheen uskomaton tarina, Apu hehkuttaa näyttelijä Ritva Valkaman viimeisellä roolilla ja kertoo, mikä määrä seksiä on sopivaa, Eva Dahlgrenin elämä koskettaa häntä nyt syvemmin ja ässien ässinä Porista esiintyvät Rautakallio, Ketola ja Armia. Ei ole epäilystä, etteikö keski-ikäinen, perhelehteä lukeva keskiluokkainen suomalainen tunne heti kuinka Ketola tarkoittaa Veli-Pekkaa ja Rautakallio…
Read More

Yhteiskuntamme kovenevat kasvot

Uncategorized
  Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Vilho Harle otti riskin ja kirjoitti Helsingin Sanomiin (16.3) kuinka suomalainen eliitti ja “sivistyneistö” ivanauraa ja pilkkaa perussuomalaisia epäihmisinä ja vetää samalla itsensä viemäristä alas. Professori Harlen mukaan tämä kuvaa aikamme suvaitsemattomuutta ja “eliitin” omaa vihaa ja tapaa liittyä kansainväliseen liikkeeseen, jossa Lähi-Idässä muutosta ei voi ohjata demokraattisia väyliä käyttäen, kuten meillä vielä on mahdollista. Eliitin sisäinen yhteinen ongelma Suomessa julkinen valta paljastaa Harlen mukaan kovat kasvonsa ja hakee tunneperäiseen, jäsentymättömään tyytymättömyyteen ja syrjäytymiseen sekä pahoinvointiin, yhteiskunnan eriarvoistumiseen, helpomman mahdollisen keinon demonisoimalla perussuomalaiset ehdokkaat, näiden ohjelman ja lopulta myös heitä äänestävät ihmiset. Siinä käytetään Jörn Donnerin tapaisia “sivistyneistön” edustajia kantamaan eliitin suvaitsemattomuuden puhdasta lippua “älymystön” eturintamassa, pahaa vastaan. Demarit ovat vetäneet mukaan kaikki vanhat, koko kansan valitsemat presidenttinsäkin. Mauno Koivisto oli takavuosina myös SMP:n presidenttiehdokas.…
Read More

Teknologiaa ihannoiva kansakunta

Uncategorized
    Yhteiskuntaamme leimaa teknologian ihannointi. Kun suuronnettomuus etenee Japanissa päivä päivältä yhä synkemmäksi, asiantuntijat vakuuttavat japanilaisen yhteiskunnan suurta osaamista ja valmistautumista, sen teknistä insinööritaitoa. Teknologiaan ja sen hallintaan liittyy Japanissa mielestämme, suomalaisia medioita seuraten, kehityksen edellytys ja vääjäämätön voittokulku. Se on itseisarvo kansakunnan maailmankuvana. Onnettomuus voi olla jopa siinä edellytys Koben onnettomuuden tapaan lisätä talouden kasvua. 1930-luvun ihanteet Tämä sama piirre oli havaittavissa Suomen kohdalla jo 1930-luvulla, jolloin ihannoimme medioissamme ihmisen kykyä ottaa niskalenkki luonnosta ja kesyttää sen voimat. Erityisen voimakkaana tämä näyttäytyi koskien kahlinnassa energian käyttöön ensin Imatralla ja myöhemmin Kemijoen suurten koskien ja altaiden yhteydessä. Energian kahlitsemisen myötä saimme metsämme käyttöön ja teollinen tuotanto käynnistyi ensimmäisenä juuri voimalaitospaikkakunnilla. Teknologian ihannointi siirtyi Suomeen 1930-luvulla Yhdysvalloista ja se näkyi myös taiteessa ja muotoilussa yhdistyen eurooppalaiseen funktionalismiin. Maahamme rantautuivat betoni…
Read More

Windscalen, Harrisburg, Tsernobyl, Fukushima

Uncategorized
  Kun Japanin dramaattinen luonnonkatastrofi käynnistyi ja kohdistui korkean teknologian alueelle, ensimmäisenä mieleen tuli vahinkojen osuminen sellaisiin arkoihin laitoksiin, joiden kohdalla maanjäristyksestä alkanut ja tsunamina jatkunut luonnonkatastrofi muuttuisi myöhemmin entistäkin vakavammaksi ydinvoimalaonnettomuudeksi. Toki näitä riskejä olisi voinut olla myös muita, mutta vanhoja ja turvallisuudeltaan laiminlyötyjä ydinvoimalaitoksia Japanissa tiedettiin olevan useita ja seismisesti varallisilla alueilla. Vanhenevan yhteiskunnan painajainen Pahin tapahtui, ja samaan aikaan kun pelastushenkilökunta taistelee minuuteista saadakseen uhreja ylös raunioista ja veden valtaamilta alueilta, päähuomio on kohdistunut väestön siirtoihin Fukushiman voimalaitoksen lähistöltä. Sieltä saadut tiedot ovat ikään kuin muistutus itse kokemamme Tsernobylin voimalan tuomasta laskeumasta ja atomienergian valtavista riskeistä osana teollistuvaa globaalia yhteiskuntaamme ja vanhenevaa japanilaista taloutta. Sen mahdollisuus pitää yllä suuria investointeja vaativia uusia laitoksia on rajallinen. Japanin talous on ollut alamaissa jo kauan. Japanin tapaa selvitä valtavasta katastrofista…
Read More

Voimaton ihminen

Uncategorized
  Japanin maanjäristys tuo mieleen Chilen ja Haitin maanjäristykset, tsunami puolestaan Intian valtameressä Sumatran länsirannikolla 26. joulukuuta 2004 tapahtuneen vedenalaisen maanjäristyksen, jonka voimakkuus oli liki samaa suuruusluokkaa kuin nyt Sendain edustalla tapahtunut mannerlaattojen liike Japanin ja Tokion välittömässä läheisyydessä. Tuolloin myös suomalaiset kokivat yhden suurimmista suuronnettomuuksistaan. Kuolleiden joukossa oli kaikkiaan 179 suomalaista turistia. Korkean teknologian tsunami Kun näitä kahta onnettomuutta verrataan keskenään, medioitten huomio näyttäisi kiinnittyvän erityisesti yhteen seikkaan. Japani on yksi maailman korkeimmin teollistunut ja korkean teknologia valtio. Se on varautunut tällaisiin onnettomuuksiin paremmin kuin Thaimaa tai Malesian, Myanmarin, Sri Lankan, Indonesian ja Intian kaltaiset valtiot. Rakennukset ovat paremmin järistyksiä kestäviä, infrastruktuuri on korkean teknologia tuotetta, kaikkeen on varauduttu etukäteen. Tällaisen valtion ei tulisi olla sillä tavalla haavoittuva kuin Intian valtameren rannikot vuonna 2004. Tätä kirjoittaessasi tsunami etenee ohittaen…
Read More