Norjalainen huuto

Uncategorized
Kun norjalainen ekspressionisti ja kuvataiteilija Edvard Munch maalasi vuonna 1893 tunnetuimman työnsä “Huuto”, hän oli silloin liki tarkalleen saman ikäinen kuin Utöyan leirisaaren ja Oslon pommiattentaattien toteuttaja Anders Behring Breivik. Taiteilija Edvard Munchin työ kuului laajempaa “Elämän kriisi” sarjaan ja käsitteli pelkoa, kuolemaa ja melankoliaa. Muita sarjan maalauksia olivat “Sairas lapsi”, “Vampyyri”, “Tuhkat”, “Madonna” ja “Silta”. Mediayhteiskunnan  mittasuhteet Edvard Munchilla oli tapana sanoa kuinka sairaus, hulluus ja kuolema, ovat enkeleitä, jotka ympäröivät hänen kehoaan ja ovat seuranneet häntä läpi koko elämän. Näistä etenkin melankolia ja surumielisyys ovat löydettävissä myös norjalaisesta kirjallisuudesta ja musiikista, Henrik Ibsenin kirjoista ja Edvard Griegin musiikista. Nyt se löytyi Utöyan saarelta ja luovuus oli kääntynyt valoisasta kulttuurista kääntöpuolekseen, pimeäksi perkeleeksi.  Usein  ne esiintyvätkin liki rinnakkain ja kumpaakin on uskallettava lähestyä pelkäämättä. Pahuus ei saa hallita pelolla,…
Read More

Erkki Toivasen Eurooppa

Uncategorized
Erkki Toivanen, Suomessa Euroopalle kasvonsa antanut toimittajalegenda, kuoli samaan aikaan kun eurooppalainen yhteisö kamppaili hätäkokouksessaan kreikkalaisen eurooppalaisuuden puolesta. Hän menehtyi Lontoossa median takavuosien tunnetuimpana ulkomaankirjeenvaihtajana toimipaikkanaan Lontoo, samaan aikaan kun australialainen mediamoguli oli siellä puolustamassa oman imperiuminsa rötöksiä Britanniassa. Toivanen oli eurooppalainen jo ennen kuin se oli Suomessa muotia tai edes hyväksyttyä, kertoo Yrjö Länsipuro (HS 22.7) Savolainen Toivanen Erkki Toivanen antoi suomalaisille Euroopasta sen tunnetuimmat kasvot. Niihin kuului kristallin kirkkaat lauseet, pitkälle pohdittu analyysi ja verbaalin ylivertaisuus. Helsingin Sanomien viiden palstan nekrologissa tuo sanallinen taito on esitetty jopa arroganttina naljailuna ja ylimielisyytenä, jollaisena Toivanen itse kuvasi ranskalaisen kulttuurin kielellisenä kilpailuna. Siinä on jotain yhteistä Toivasen kuopiolaiseen taustaan ja savolaisuuteen. Katu-uskottavuus oli hankittava jo lapsena kielellisellä ylivertaisuudella ja säilyttäen samalla kasvonsa, jossa ironia ja satiiri olivat vain pieni osa kolumnistin…
Read More

Illuusiotalouden kouristelua

Uncategorized
Mitä kertovat käsitteet epävarmuus, stressitesti, velkakriisi, velkakatto, maksuvalmius, velkasaneeraus, vakuusvaateet, velanmaksukyky, hätäpaketti ja luokituslaitos? Entä nimet Rupert Murdoch, Rebekah Brooks, Andy Coulson, Pauls Stephenson, Glenn Mulcaire, Clive Goodman, Milly Dowler, Sean Hoare sekä David Cameron? Entäpä jos ne liittyvätkin toisiinsa ja kertovat läntisen talouden ja kulttuurin syvästä kriisistä, murroskulttuurista ja uuden syntymästä? Uuden kulttuurin siemen Kun vielä hetki takaperin puhuimme uudesta mediayhteiskunnasta, meillä ei ollut aavistustakaan, että sen  taustalta voisi löytyä Rupert Murdochin kaltainen henkilö, jonka verkosto mediamogulina kattaa liki koko läntisen maailman ja sen näkyvimmät vaikuttajat, mediakanavat ja päivälehdet. Hänenhän kuului olla jo mennyttä maailmaa ja sen painajaista. Kulkeeko aika sittenkin molempiin suuntiin, hidastuu ja myös pysähtyy? Jos näin on, aika kyllä pysähtyi nyt Rupert Murdochin kohdalla. Tai jos meillä oli aavistus Murdochista, tiesimmekö millaiset yhteydet tällä mediamogulilla ja…
Read More

Mediajätit

Uncategorized
Britit joutuvat pohtimaan omaa julkisen sanan neuvostoaan (Press Complaints Commission) ja se mielekkyyttä sen jälkeen, kun mediamoguli Rupert Murdoch oli joutunut ahtaalle News-konserninsa kanssa. Murdochin valta hirvittää brittejä, ja uusin tavoite hankkia BSkyB-kanava lisää tuota valtaa. Sitä tukee David Cameronin ja Rebeka Brooksin läheinen ystävyys, tietävät brittien sosiaaliset mediat, jotka saavat salakuunnella toisin kuin News of the Worldin journalistit surmatun koulutytön puhelinta vuonna 2002. Keskittyminen  ja valta Oikeammin  ne eivät salakuuntele.  Ihmisillä on taipumusta kertoa kaikki tietämänsä, ja vähän se ylittäenkin, uudessa sosiaalisen median kulttuurissamme. Journalistit taas saavat näitä tietoja kaiken aikaa ilman salakuunteluakin. Kyse onkin nyt journalismin moraalista ja eettisistä ohjeista sekä niiden noudattamisesta. Miten pitkälle neljäs valtiomahti on valmis menemään asemansa säilyttääkseen ja sitä vahvistaakseen, kysytään Britanniassa. Totuudenmukaisuus, luotettavuus ja vastuu sekä median vallan keskittyminen puhututtavat brittejä. Nyt…
Read More

2000-luku ja ajattoman ajan alku

Uncategorized
Kirjoitin jo vuosikymmenen vaihtuessa 2000-luvusta ja sen merkittävimmistä tapahtumista. Vuosituhannen vaihtumistahan odotettiin jännityksellä. Suurimmat pelot kohdistuivat tietokoneisiimme: ymmärtävätkö koneet ollenkaan siirtymää? Tietotekniikka ja tiedonsiirtojärjestelmät olivat jo kehittyneet liki reaaliaikaiseen ja paikasta piittaamattomaan telepaattiseen tapaan manipuloida vanhaa maailmaamme. Surun vuosikymmen Tietojärjestelmämme eivät toki romahtaneet vuosituhannen vaihtuessa. Välitön tiedonvälitys oli läsnä kaikissa vuosikymmenen uutisissa ja näistä mieleenpainuvimmat olivat terroristien ohjaamien koneiden iskeytymien WTC:n torneihin 11.9. 2001. Ihmiset ympäri maailma tiesivät sen, mitä ihmiset torneissa ja pelastajat New Yorkin kaduilla eivät tienneet. Internetin mahti näkyi myös tsunamin iskiessä tapaninpäivänä 2004 Intian valtamerellä Etelä-Aasian ja Kaukoidän rannikoilla, 300 000 ihmistä menehtyi. Tieto tsunamista ja sen vaatimista uhreista levisi epävirallisia reittejä myös Suomeen ennen viranomaistiedotusta. Sain myös itse tietoja onnettomuudesta ja menehtyneistä oululaisista ystävistäni internetin kautta pian onnettomuuden jälkeen. Suru levisi Suomeen hiljaisena kuten niin…
Read More

1990-luku oli murroskulttuurin globaali taitekohta

Uncategorized
Neuvostoliiton ja samalla itäblokin romahdus oli 1990-luvun suurin uutinen. Samalla kylmä sota päättyi ja  Yhdysvallat jäi yksin supervallaksi ja omaksui eräänlaisen “maailman poliisin” tehtävän. Itä-Eurooppaan syntyi uusia valtioita ja Balkanilla käynnistyi verinen Jugoslavian hajoamissota. Suuria uutisia tuotti myös Afganistan ja Taliban sekä Afrikan sisällissodat, Ruandan kansanmurha. Kiina-ilmiö käynnistyi täydessä laajuudessaan ja informaatioteknologia otti ohjakset itselleen. Suomessa ajauduttiin syvään lamaan ja pankkikriisiin, liityttiin EU:n jäseneksi. Siinä pähkinänkuoressa ne tapahtumat, joilla maailma siirtyi vuosituhannen viimeisen vuosikymmenen aikana kohti uutta vuosituhatta ja sen räiskyvää juhlintaa. Laatokan Karjalan hätä Yhden ihmisen ja hänen elämänsä näkökulmasta 1990-luku oli poikkeuksellinen koko maailmanhistoriassa, jossa globalisaatio ravisteli myös yksilön elämänkaarta. Olin tuolloin 40 vaan en 50 -vuotias ja siis parhaassa työiässäni. Seurasin Neuvostoliiton ja itäblokin romahdusta rajan pinnassa, jossa Laatokan Karjala oli ollut Suomelle aina geopoliittisesti vaikein ja…
Read More

Kultaisen kauden 1980-luku

Uncategorized
Minä olen muistanut sinua  vuosikymmenenä suurena, parempana kuin mitään muuta. Minä olen miettinyt sinua menneenä hurmoksena, paljon enemmän kuin ketään ennen. Kaipuuta polttavaa olen tuntenut kylmin illoin, pankeissa silloin, suruna sielussain. Minä olen muistanut sinut hyvin, niin paljon paremmin kuin mitään muuta, Minä olen muistanut sinut kauniina kuvina, juppina, takatukkana, lööppeinä unina Vakavina kuvina, dingona, huvina, Eppuna Normaalina, paremmin kuin muita. Minä olen muistanut sinut kipuna kiivaana, punkkina sielussain, valona yössä vain Tehnyt työtä tyhjää juppina juhlissa, hevissä tuhdissa, elämäni kintereillä Kaipuuta polttavaa olen tuntenut, näillä teillä, rillumareillä Minä olen muistanut sinut kipuna kiivaana, suruna sielussain, valona yössä vain. Kipuna sielussain Erkka “Edu” Kettusen ja Kim Lönnholmin “Minä olen muistanut” hieman mukailtuna ja muuttaen se vaikkapa pelkästään “kivuksi sielussain“, syntyy heti muistikuva ja mielleyhtymä, jossa 1980-luvun muistettavia asioita on lopulta…
Read More

Kasvun ja uusiutumisen vuosikymmen

Uncategorized
Jos 1950-luku oli minulle suuren hämmennyksen vuosikymmen, jossa mukana oli vielä runsaasti lapsuuden ja sodan yhteistä ahdistusta, 1960-luku voimankäytön ja radikalismin vuosikymmen, 1970-luku oli kasvun ja uusiutumisen aikaa. Ehkä syy oli siinä, että elin itse parhaan nuoruuteni silloin, ja vuosikymmen myöhemmin kuin sota-ajan lapset elivät radikalisminsa kanssa. Näkökulma muuttuu Minulle suomalaisena 1970-luku edusti toisen tasavallan huippukautta. Suuresti arvostamani J. P. Roos on kirjoittanut näin 1970-luvusta ja lainaankin hänen tekstiään. Hän on puolestaan lainannut Alasuutaria, Eskolaa, Allardia, Kososta, Kortteista, Kekkosta, Mäenpäätä, Saarta, Salokangasta, Suomea, Tommilaa, Reitalaa, Kalliota jne. Siis Allardia vaille kaikki hyvin suomalaisia sukunimiä. Jos Roos olisi ollut tarkka, kertoessaan 1970-luvun tarinan, hän olisi muuttanut sen rainaksi ja  lainannut Leonid Brezneviä, Jimmy Carteria, Gerald Fordia, Richard Nixonia, Georges Pompidouta, Valery Giscard d’Estaingia, Willy Brandtia, Helmut Schmidtiä, Erich Honeckeria, Edvard Gierekiä,…
Read More