Angry Birds

Angry Birds on suomalaisen Rovio Mobilen kehittämä videopeli. Valmistuttuaan vuonna 2009 se levisi Applen laiteille ja sitä myytiin hetkessä yli 6 miljoona kopiota. Peli levisi useille alustoille ja nykyisin sitä on myyty jo liki puoli miljardia. Sen voi ladata maksullisesti myös nettiversiona Googlen Chromella. Se on maailman myydyin mobiilipeli liki sadassa maassa. Voimme olla siitä ylpeitä. Se kun on samalla oman kulttuurimme tuote siinä missä mikä tahansa kuvataide tai kirjallisuus, musiikki. Jos joku ei tiedä mikä on “Angry Birds” se kertoo hänen paikkansa suurkulttuurien kuluttajana ja osana globaalia maailmaa ja sen markkinoita. Hän on niistä täysin ulkona ja osaton; yrittäjänä,…
Read More

Gonzojournalismin kerrontaa

“Järvi oli kuin suunnaton valkea marmorilevy, jonka päälle oli asetettu sadoittain hevosenpäitä. Ne näyttivät leikkautuneen pyövelikirveen terävästä iskusta. Vain päät pistivät esiin  jääkuoresta. Ne kaikki olivat kääntyneet rantaan päin. Ammottavista silmistä paloi vielä kauhun valkea tuli.” Lainaus on sunnuntain (25.9)  Helsingin Sanomista, Jari Paavonheimon kirjoituksesta italialaisesta Curzio Malaparten raportista Suomesta sodan aikana, Laatokan rannalta katsottuna. Laatokka on Euroopan suurin järvi. Se on vain vajaan viisi metriä meren pinnan tasosta. Valuma-alue on mittava, 258 460 neliökilometriä. Liki 70 jokea laskee vetensä Laatokkaan mutta 90 % vedestä tulee Syvärin, Vuoksen ja Olhovan jokien kautta. Ainoa laskujoki Neva on 70 km pitkä. Kalalajeja…
Read More

Vihapuheista oikeaan asiaan

Suomalainen yhdyskuntapolitiikka sisältää tänään kaksi suurta asiaa. Toinen liittyy kuntarakenteen uudistukseen ja toinen maataloutemme kykyyn turvata meille myös jatkossa puhdasta suomalaista lähiruokaa. Näihin kahteen asiaan vaikuttaa ratkaisevasti myös Euroopan velkakriisi ja mahdollinen pankkien alkava luottolama. Tässä prosessissa kello käy ja päättäjät puhuvat vihapuheista, kieltävät toisiaan nimittelemästä itseään kepulaisiksi, sossuiksi, persuiksi. Kun tuppisuut suomalaiset oppivat viimein puhumaan ja kirjoittamaankin netissä, nyt heiltä kiellettäisiin rikkaan suomalaisen sanavaraston käyttö muuten kuin savolaisittain sitä vääntäen, hämäläisittäin vaieten, mumisten munkkilatinaa tai vaihtoehtoisesti alistuen medioitten kolumnistien ilkeilevään ironiaan, satiiriin, huumoriksi kutsuttuun ilkeilyyn. Onko muutakin kuin vihapuhetta? Suurkuntien Suomi pitäisi sisällään etelässä Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Hämeessä…
Read More

Domestikaatiokeskus

Mediayhteiskunnan synty ja reaaliaikainen internet muutti tapamme käsitellä paikkaa ja aikaa rinnakkain. Tähän muutokseen liittyi lisäksi ihmispopulaation valtaisa kasvu juuri omana aikanamme sekä tieteellisen maailmankuvan yleistyminen. Kun vielä keskiajalla meitä oli vain prosentin verran nykyväestöstämme, aika tuntui silloin pysähtyneen vuosisadoiksi. Vastaavasti 1900-luvun alussa, sen iloisella ja vallattomalla 1920-luvulla, meitä oli jo runsas kymmenkertainen määrä ja tänään siis ensi kuussa 7000 miljoonaa maataloustuotannon kuluttajaa. Valtaosa meistä syö liki pelkästään bataattia, kassavaa, perunaa, durraa ja hirssiä. Suurten lukujen harha Internet ja reaaliaikainen kuljettaa rinnakkaan sekä paikatonta maailmankylää että ajatonta historiaamme. Jotta tämä onnistuisi edes tyydyttävästi suuren informaatiovirran globaalissa maailmassa, jossa aika ja…
Read More

Muuttuva huumori

Nörttikulttuuri ja internet muutti huumorin siinä missä talouden, politiikan, tapamme ymmärtää ja käsitellä ympäröivää informaatiotulvaa. Pureva satiiri ja iva lisääntyivät samalla kun katkera ironia etenkin itseironiana alkoi vähetä. Ironia ei oikein toimi verkottuvissa nettiyhteisöissä. Etenkin kantaa ottava ja kritisoiva, hienovarainen satiiri lähellä parodiaa, alkoi saada osaa sosiaalisen median kehittyessä. Sen kohteita olivat tyypillisesti poliittiset, sosiaaliset ja moraaliset tarkoitusperät. Satiirin kulta-aikaa Kirjoitettu parodia, jossa satiiri ei loukkaa lukijoitaan, edellyttää kokenutta kirjoittajaa. Suomessa alan osaajia on ollut vähän, kärjessä Eino Leino, Erno Paasilinna ja Veikko Huovinen. Jonathan Swiftin kertomuksissa Gulliver seikkailee oman aikansa tieteessä ja uskonsodissa siinä missä Hitler, Stalin ja Pietari…
Read More

Hamsteri

Pidän kirpputoreista, antikvariaateista, kierrän museoita. Osa meistä ihmisistä on hamstereita. Kirjailija Veikko Huovinen ihastui aiheesta ja kirjoitti kirjan taipumuksestamme hamstrata varastoja kaiken varalta, jos vaikka lama yllättäisi. Nyt sellainen ei varmaan yllätä vaan tulee odotetusti ja hyvin valmistellen. Kansakunnat ovat sitä valmistelleet suurin joukoin tolkuttomalla velanotolla ja eläen yli varojensa. Jo orastavaan nousuun pääsyt talous kääntyy uuteen lamaan ja sen luonteesta ei kukaan ole oikein varma. Kukaan ei näytä tietävän, mitä kello nyt käy, tai missä kello edes mahtaisi sijaita. Harvoin jos koskaan kompassi on ollut näin kateissa. Geenien kello Vimma kerätä vanhaa jäämistöä, tai keräilytalouden tuotteita metsistä, on geeneissämme.…
Read More

Daegun kisojen muistolle

Suomalaisten menestys yleisurheilun MM-kisoissa oli odotettua parempi. Väkilukumme on tänään suhteessa maapallon väkilukuun pienempi kuin koskaan sinä aikana, jolloin urheilua on maassamme harrastettu, reilusti alle promillen. Jos jaossa olisi yli tuhat mitalia, siitä kuuluisi yksi meille. Nyt ei kuitenkaan ollut kuin kymmenesosa, jolloin yhden mitalin osuminen Pohjolaan, norjalaiselle keihäänheittäjälle, johtui vain lajin vähäisestä harrastajamäärästä. Ei toki urheilijoittemme lahjoista tai kansakuntien eriomaisuudesta, saati sisukkaan ja ahkeran kansakunnan stereotyypistä. Suomi ei ole keihäänheittäjäkansaa muuten kuin kehnona pilana. Maalla keppien heitto pelloilla on ollut halpa ja helppo huvi. Moukarin saaminen sinne on ollut jo paljon työläämpää. Kolme suurta ja kääpiöt Eurooppalaiset saivat pikamatkoilla…
Read More

Kieli poskella ja solmussa

Elämme pian uutta aitouden ja autenttisuuden aikaa. Tekotaiteellinen ja postmoderni kokeilu ei kelpaa, on osattava ja laatukriteerit ratkaisee uusi media, kansalaismedian ankarat kriteerit. Globaalisti menestyvät kirjailijat, jotka tuottavat monimutkaista, älykästä ja ovelaa, hyvin kirjoitettua omasta ajasta, joka on myös tunnettava ja peilattava oikein menneisyyteen. Elämän aitouden aika kritisoi markkinavoimien armoilla elävää kulttuuria ja taloutta sekä vaatii leikittelyn sijasta huolellista ja kiinnostavaa, kirjoittaa Edward Doxil Aki Petteri Lehtisen tulkintana (HS 2.8). Autenttinen uusi yhteiskuntamalli Matti Apunen taas vaati elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajana, monen muun poliittiseen eliittiin lukeutuvan tapaan, ihmisiä kirjoittamaan nettiin omalla nimellään. Amerikkalaistutkija Danah Boyd taas luonnehti omien nimien vaatimista verkossa…
Read More