Kuninkaat, keisarit, presidentit VI

Venäjän keisareiden aika Suomen matka kohti Venäjän keisareiden aikaa ja kansallista autonomiaa oli kahden edellisen vuosisadan johdonmukaista tulosta. Globaalisti tärkeitä tapahtumia 1600-luvulla olivat Hollannin kauppakomppanian perustaminen, kolmikymmenvuotinen sota, Alankomaiden itsenäistyminen ja Ruotsin nouseminen hetkeksi suurvallaksi. Vuosisata oli Venäjällä sekasorron aikaa, Puola ja Ruotsi miehittivät Moskovaa ja Novgorodia. Puolan ja Saksan väestöstä kuoli sodissa noin kolmannes. Englannissa käytiin verinen sisällissota ja Kiinassa Qing-dynastia syrjäytti Ming-dynastian. Ajalle tyypillisiä olivat puhdasoppisuus, noitavainot, maailmankaupan kasvu ja eurooppalaisten kaupunkien ja kuningashuoneitten vaurastuminen. Tämä kohotti kulttuuria, taidetta ja tiedettä. Suuria nimiä olivat William Shakespeare, Moliere, Rembrandt, Galileo Galilei, Sir Isaac Newton, Blaise Pascal, John Locke, Baruch…
Read More

Kuninkaat, keisarit, presidentit V

Valloittajakuninkaasta keisareitten aikaan 1500-luku oli maailmalla suurten tapahtumien aikaa. Euroopassa oli alkanut pieni jääkausi ja se johti nälänhätiin. Osmanien valtakunta saavutti huippunsa ja turkkilaiset piirittivät Wieniä. Eurooppalainen kolonialismi laajeni ja konkistadorit hävittivät Atsteekkivaltakunnan ja -kulttuurin Meksikossa, Inkavaltakunnan Etelä-Amerikassa. Kullan määrä kasvoi voimakkaasti. Kullasta tehty korvaamaton taide valettiin harkoiksi. Sillä maksettiin merimiesten ja sotilaiden palkat. Mayakansan kultainen kaupunki hävitettiin ja Euroopasta tuodut taudit levisivät merimiesten mukana. Alkoi hillitön kilpailu uusien merentakaisten alueiden hallinnasta ja orjakauppa. Tässä kilpailussa menetys sai hullunkin näyttämään viisaalta. Uskonpuhdistus levisi Euroopassa ja joukko ruhtinaita sekä keisarillisia kaupunkeja vastustivat Wormsin ediktiä ja tukivat Lutheria. Kustaa Vaasa voimapoliitikkona katkaisi…
Read More

Kuninkaat, keisarit, presidentit IV

Kustaa Vaasasta suurvaltakauteen Samaan aikaan kun Kalmarin unioni päätyi Pohjolassa ja Kustaa Vaasan kausi alkoi 1400-lukua luonnehti Euroopassa renessanssi. Vuosisata oli talouden nousukautta ja luonnollisesti kolonialismin alkua. Tuliaseet ja kirjapainotaito tulivat eurooppalaiseen käyttöön, valtameripurjehdus yleistyi. Vuosisadan lopussa Kristoffer Kolumbus purjehti Amerikkaan, Americo Vespucci kartoitti uuden mantereen rannikkoa ja Vasco da Gama purjehti Intiaan. Terva kävi kaupaksi ja tervaporvareita syntyi Itämaassa, Suomessa. Vuosisadan alussa Jan Hus poltettiin roviolla, läntinen skisma teologisena ja poliittisena riitana päättyi. Moskovan hallitsema alue alkoi levittäytyä Venäjällä, osmanit valtasivat Konstantinopolin, Bysantin valtakunnan valta päättyi, mutta sen perintö kulttuurina toki jatkuu yhä ortodoksisessa kirkossa. Espanjassa perustettiin inkvisitio, Jeanne…
Read More

Kuninkaat, keisarit, presidentit III

Kalmarin unionista Kustaa Vaasaan ja uskonpuhdistukseen Samaan aikaan kun Suomen asema 1300-luvulla Itämaana vakiintui osana Pohjolaa maailmalla raivosi Musta surma. Noin kolmannes Euroopan väestöstä menehtyi viiden vuoden aikana vuosina 1347-1351. Osmanien valtakunta sai alkunsa ja levisi Anatoliaan, Paavi oli vankina Avignonissa. Läntinen skisma johti jopa kolmeen paaviin samaan aikaan. Hansa, Kultainen Orda, Timur Lenk ja Musta surma Kiinassa Yuan-dynastia kukistui ja sen korvasi Ming-dynastia. Hansaliitto hallitsi Itämerta ja kultainen Orda oli Euraasian suurin valtiomuodostelma. Sitä kiusasi Mustan surman rinnalla Timur Lenk ja Liettuan suurvaltakausi. Moskovan ruhtinaat käyttivät hyväkseen Kultaista Ordaa ja sen valta kasvoi. Timur Lenk loi pohjan timuridien dynastialle…
Read More

Kuninkaat, keisarit, presidentit II

Birger Jaarlista Pohjoismaiseen unioniin  Samaan aikaan kun Ruotsin valta vakiintui 1200-luvulla Suomessa ja syntyi ensimmäisen kaupunkimme, Turku, maailma eli omaa meille vierasta elämäänsä. Näistä kiihkeimpiä olivat Tsingis-kaanin valloitukset ja mongolien suurvallan syntyminen, lukuisat ristiretket islamia vastaan sekä kerjäläisveljestöjen sikiäminen. Kaikille liikkeille ja ristiretkille tyypilliseen tapaan niitä luonnehti psykopaattien nouseminen valtaan Robert Linderiä lainaten. Aggression siemen kylvetään Kuningassuvuissa tätä ruokki siniveristen sisäsiittoisuus ja myös monet muut kuin mielensairaudet. Aika antoi mahdollisuuden kohdistaa aggressio myös omiin jälkeläisiin, vanhempiin ja etenkin sisariin. Näin sisarkateus ja veriteot yhdistettiin vallan tavoitteluun ja se oli hyväksyttyä, jopa kunniakasta. Aristokraatin tavat ja elämä normeineen siirtyi mahtisukujen kautta…
Read More

Kuninkaat, keisarit ja presidentit I

Osa I.   Varhainen keskiaika Toinen kierros presidentinvaalejamme on käynnissä. Vihreiden Pekka Haavisto ja Kokoomuksen Sauli Niinistö kiertävät  maata. Ensimmäisellä kierroksella Niinistö ja Haavisto keräsivät runsaan kolmanneksen suomalaisten äänioikeutettujen luottamuksesta, vajaa kolmannes ei vaaleihin osallistunut lainkaan ja loput kolmannes meni sitten kuudelle muulle pudonneelle ehdokkaalle. Kahtia jakautuva maa Maa on  jakautunut kahtia, kaksi kilpailevaa ehdokasta ovat etelän ja Helsingin ehdokkaita, kertovat aikamme mediat.  Pelkästään Keskustan Paavo Väyrynen keräsi suurimman äänimäärän yli 130 kunnassa ja käytännössä kaikissa kunnissa entisen Oulun ja Lapin läänin alueilla. Pekka Haavisto ei saanut enemmistöä yhdessäkään kunnassa, ja monessa hän jäi kauas taakse suurimpien puolueittemme ehdokkaista. Helsingin äänillä…
Read More

Hyvät, pahat ja rumat

Sergio Leone on italialainen elokuvaohjaaja. Maailmanmaineeseen hänet nostivat spagettiwestern -elokuvat “Kourallinen dollareita” (1964), “Vain muutaman dollarin tähden” (1965) sekä “Hyvät, pahat ja rumat” (1966). Moni muistaa myös “Huuliharppukostajan” (1968) ja “Suuren gangsterisodan” (1984). Toki myös sen kuinka Leone kieltäytyi aluksi ohjaamasta Mario Puzon romaania “Kummisetä” ja kun siihen olisi viimein suostunut,  tehtävään oli jo nimetty  silloin tuntematon italialaisamerikkalainen Mario Puzo. Loppu onkin legendaksi muuttunutta historiaa. Siinä maa on Jumalan golfpallo ja kiehtovinta siinä on se, että käsittämätöntä voi jopa joskus käsittä. Jopa suomalaisen presidentinvaalien kahta kierrosta, ensimmäisen kierroksen tulosta. Huuliharppukostaja Kourallinen dollareita pelasti jo kuolemassa olleen western -elokuvan. Se oli…
Read More

Kyllä minä mieleni pahoitin

Forssalainen tohtori kirjoitti minulle maakuntansa lehdessä asiansa osaavana historiantutkijana vastauksena 31.8. 2011 kun oletin kirjoituksessani ( Forssan Lehti 29.8. 2011) “Synkän talven nettivaalit tulossa” ounastellen, että toinen kierros presidentinvaalissa tarvitaan, ja että demarit tai vasemmisto eivät ole välttämättä sillä kierroksella mukana lainkaan. Forssalainen tohtori oli jyrkästi eri mieltä ja moitti myös tulkintaani sosiaalisen median merkityksestä. Hän kertoi kuinka “ammun yli” ja tapani mukaan “liioittelen sosiaalisen median merkitystä”. Mielensä pahoittaja Kylläpä minä silloin mieleni pahoitin, ilman sarvia ja hampaita, näyttelijä Antti Litjan tapaan, kun Forssan tohtori laukoi totuuksia minun taidosta ennustaa netin merkitystä maailmalla ja synkkien aikojen tuloa, taustamaiseman vaikuttavan myös…
Read More

Poliitikon identiteetti ja vertaisverkot

Presidentinvaalien gallupit ovat alkaneet elää. Kun kirjoitin aiemmin kuinka toiselle kierrokselle menevät vaalit ovat ongelmalliset niin vasemmistolle, vihreille, arvoliberaaleille kuin monelle Euroopan integraatioon ja kansainvälistymiseen aidosti kiinnittyneelle ihmiselle, alkoi tapahtua. Miesten mies Ensimmäinen vaihe oli sellaisten äänestäjien herääminen, joilla ei todellakaan ollut vihreinä ja usein akateemisina naisina oikein mitä äänestää, Niinistöäkö vai Väyrystä. Alkoi vyöry kohti Pekka Haaviston tarjoamaa vaihtoehtoa. Se oli odotettu siinä missä samaan aikaan tapahtuva luonnollinen Sauli Niinistön kannatuksen sulaminen. Jean Genetiä lainaten: Mies joka nai miestä on miesten mies. Äänestäjät heräävät nyt vaaleihin myöhään ja ehdokkaastaan epävarmoja on liki kolmannes. Erityisen paljon näitä on  odotetusti perussuomalaisten…
Read More

Guggenheim

Solomon R. Guggenheim oli kaivosmies. Kaiken muun kertoo hänen etunimensä. Kaivosmiehet ymmärtävät taidetta ja etenkin kiven abstrakteja muotoja geologille tyypilliseen tapaan. Muodot ovat joko kristallin kirkkaita ja geometrisen tarkkoja, hilamaisia, lumihiutaleen oloisia, tai sitten ne alkavat elää kuin vulkaaninen laava tai kristallinkirkas lasi. Samalla valo alkaa taittua ja hajota niissä osikseen, värimaailman kirjoksi, spektriksi. Tällaisen ihmisen maailmakuva on erilainen kuin mineraaleista mitään ymmärtämättömillä ihmisillä, joille materia, kivi, ei ole elävä ja käsissä muotoilta haaste. Hybridinen haaste Vain biologi voi ymmärtää geologia.  Molemmat hakevat samaa yhdessä, uudelleen muotoiltavaa ja mystistä elämää, ihmisenä olemisen haastetta, luonnontieteitten ymmärtämistä, pakenevaa totuutta, hybridistä elämää ja…
Read More