Karkauspäivän hyppy

Karkauspäivä vietetään neljällä jaollisina vuosina. Poikkeuksen tekevät ne sadalla jaolliset vuodet, jotka eivät ole samalla jaollisia neljälläsadalla. Syy karkauspäivän lisäämiseen vuoteen on Maan kierrossa Auringon ympäri. Se kestää hieman yli 365 vuorokautta. Ero on viisi tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia. Karkaussekunti Edellä esitetty väite ei ole totta. Maapalon pyörimisaika hidastuu, atomikelloilla mitattu aika ja luonnollinen vuorokausi joutuvat koko ajan epätahtiin. Tämän korjaamiseen käytetään korjaussekunteja, karkaussekuntia. Karkaussekuntien vuoksi tarkat tietokoneohjelmat joutuvat varautumaan siihen, että vuorokauden pituus voi olla 86 399, 86 400 tai 86 401 sekuntia. Toisin kuin karkauspäivää, karkaussekuntia vietetään kaikkialla maailmassa samaan aikaan. Suomessa kello 1.59.60 talvella tai…
Read More

Kalevalanpäivän designtuotteet

Kalevalan päivä on samalla suomalaisen kulttuurin päivä. Nimi viittaa kansalliseepokseemme ja samalla sen kerääjään Elias Lönnrotin elämään ja runokeruumatkoihin. Savokarjalainen osakunta otti Kalevalan päivän vuosipäiväkseen 1860-luvulla. Jo 1920-luvulla päivä vakiintui liputuspäiväksi. Elias Lönnrot allekirjoitti Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta vuonna 1835. Teos ilmestyi painosta saman vuoden lopulla. Laajennettu painos julkaistiin Uuden Kalevalan nimellä vuonna 1849. Myös karkausvuosina päivä on säilynyt samana kuten tänään 28. helmikuuta karkausvuonna 2012. Hyvää karkauspäivää 29. helmikuuta. Karkauspäivänä vuodessa on 366 päivää. Kustaa Vilkunan mukaan nimi tulee “karkaus” -sanan aiemmasta merkityksestä “hypätä”. Hyppy ei viittaa mitenkään kosintamenoihin vaan sillä tarkoitettiin  arkisesti puukalenterin tikun hyppyä tuona päivänä…
Read More

Tähti on syttynyt

Ruotsin pikkuprinsessan nimi on, arvailuista poiketen, Estelle Silvia Ewa Mary. Estelle viittaa vuosina  1904-1984 eläneeseen Estelle Bernandotteen. Syntyjään amerikkalainen Estelle Manville meni naimisiin Folke Bernandotten kanssa 1920-luvun lopulla. Nimen ranskalainen muoto Stella on peräisin latinasta ja tarkoittaa tähteä. Stella Polaris Silvia ja Ewa ovat Estellen isoäitien nimet. Sen sijaan etukäteen veikkaillut Alicea, Desiree ja Sophia jäivät pois vauvan nimistä. Ne eivät siis yleisty nyt myöskään Suomessa tyttölapsien nimistössä. Sen sijaan nyt voi juhlia vaikkapa kauppakeskus Stella Mikkelissä tuoden juhlaansa belgialaista olutta Stella Artoisia  musiikista vastatessa Mikkelin torilla joensuulainen Stella yhtye yhdessä venezuelalaisen näyttelijälaulajattaren Elisa Stellan kanssa. Mukana voi olla myös…
Read More

Sananvapaudesta moralismiin

Moraali ja sen käsitteet liittyvät läheisesti sananvapauteen. Suomen perustuslaissa jokaiselle on turvattu sananvapaus. Siis oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Suomi on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen, jonka 10. artiklan ensimmäisessä kohdassa todetaan kuinka jokaisella on vapaus pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista piittaamatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Kansanvaltainen tavoite - suvaitsevaisuuskasvatus Sananvapautta voidaan rajoittaa 10. artiklan mukaan jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden ja moraalin suojelemiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuden turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan…
Read More

Hybridiyhteiskunnan virtuaalimoraali

Moraalista on tullut medioissamme keskeinen käsite ja sen viljelijöitä näyttäisivät olevan ikääntyvän kansakunnan konservatiivisiksi muuttuvat suuret ikäluokat ja näiden mediat. Se ei näyttäisi olevan luonteeltaan niinkään sosiologista tai uskonnollista, perinteisiin  moraaliteorioihin ohjaavaa, kuin pikemminkin vanhaa ateistista eksistentialismin II maailmansodan jälkeistä moraalista krapulaa muistuttavaa tai ekofilosofista pohdintaa sekä uuskonservatiivista globaalia utilitarismia. Dualistinen maailmankuva oikeasta ja väärästä Moraalilla tarkoitetaan uusmedioissamme käsitystämme oikeasta tai väärästä, normatiivista tapaamme toimia mielestämme joko oikein tai väärin. Käsite “moraali” (mos) tulee latinan kielestä ja tarkoittaa tapaa tai käyttäytymismallia ja etiikka (ethos) lähinnä tottumusta tai tapaa, yleisessä kielenkäytössä eettisiä normeja tai moraalisääntöjä. Käytännössä niitä käytetään rinnakkain liki synonyymeinä.…
Read More

Hyvää ystävänpäivää

Antropologi Robert Dunbarin mukaan voimme tuntea henkilökohtaisesti vain noin 150 ihmistä ja heistä sydänystäviämme voi olla yhden käden sormen verran jos sitäkään. Dunbar on antropologina arvostettu ja hänen tutkimuksensa perustuvat lähinnä sellaisiin yhteisöihin, joissa ihmiset voivat tuntea toisensa ja rohkenevat asettaa toisilleen velvoitteita. Tällaisessa ystävyydessä mukana on myös sellaisia palveluja ja vastapalveluja, jotka eivät ole velvoitteita. Ihmiset auttavat toisiaan koska pitivät toisistaan. Kun ihminen oppi vapauttamaan  yläpäänsä, alapää seurasi kyllä mukana oli kulttuuri mikä tahansa. Verikö on vettä sakeampaa? Ystävyysverkko on eri asia kuin sukuverkko. Usein se on jopa sitä merkittävämpi. Ystävyys on lähellä liittolaisuutta ja sen olemassaolo on mahdollista…
Read More

Puurot ja vellit – spatiaaliset ja regionaaliset – sekaisin

Perhe on käsite joka syntyy vanhemmista ja lapsista. Nykyisin sitä toki pyritään muuttamaan muuksi mutta ei se siitä hevin muutu. Muuttajat jäävät vähemmistöön ja perhe on normina edelleen yhteiskunnan pienin yksikkö. Pääsääntöisesti siis mies ja nainen sekä heidän yhteiset lapset. Monta taustaa, sama käsite kuntana Kun avioliitto solmitaan, kaksi ihmistä menee samaan talouteen, siitä ei synny yhtä isoa ihmistä vaan vallan muuta. Kun vastaavasti perheitä yhdistellään keskenään kartalle piirretyn rajan sisällä, siis regionaalisella alueella, siitä ei synny suurta perhettä vaan yhteisö, lähiyhteisö, jos ovat saman Kallion kaupunginosan tai Ypäjänkylän kasvatteja. Kun näitä on aikanaan koottu yhteen ja yksi kylä oli…
Read More

Missä ovat sijaintiehdot uudelta kuntakartaltamme?

Uuden kuntakartan yhteydessä on pohdittu sitä miten palvelut hoidetaan tulevaisuudessa tai kuinka alue ja sen pinta-ala vaikuttavat ihmisten identiteettiin ja sen syntyyn, kykyyn ylläpitää tunnetta siitä, että on osa yhteisöä ja jopa päättämässä sen kohtaloista kylissä, kunnissa, kaupunginosissa, luottamustehtävissä ja virkamiehenä, palvelun hankkijana ja sen tuottajana. Vai onko sittenkään? Vanhat rajat uudessa paketissa Kun uutta kuntakarttaa on hahmoteltu, mittareina ovat olleet pohdinta julkisen talouden tilasta, väestörakenteesta ja aluerakenteen vanhoista rajoistamme. On pohdittu kuntien ikärakennetta, huoltosuhteen kehitystä, asiointi- ja työssäkäyntialueita, liikenneyhteyksiä. Vai onko sittenkään? Aivan uusia rajat eivät kuitenkaan näyttäisi olevan. Rajoissa ovat mukana edelleen vanhat kuntien rajat, mutta nyt mukaillen…
Read More

Hauki on Jenni

Presidentin puolisot tunnetaan joskus paremmin kuin presidentit. Presidentin yllä on tietoisesti ylläpidetty imago, joillakin jopa liki koominen kansallisen symbolihahmon taakka, jota itse ovat myös varjelleet. Erityisesti Suomessa tällaisia ovat olleet Mannerheim ja Kekkonen, toki varhaisemmat presidenttimme kaikkikin hakivat tätä medioitten tukemaa ja kansalle tarjoiltua hallitsijan hahmoa. Kuninkaiden ja keisariajan traditio taakkana Ståhlberg ensimmäisenä presidenttinämme joutui jopa hakemaan apua löytääkseen oikean muodon keisareitten ja kuninkaitten jälkeen synnytetylle presidentti-instituutiolle ja tämän lihaksi tulleelle, 1150-luvulta saakka  alusmaana  seuratulle, jumalalliselle keisarilliselle hahmolle, hänen ylhäisyytensä parlamentaariselle jatkolle köyhässä maassamme. Tiedetään kuinka hän seurasi etenkin kosmopoliitti Mannerheimin käyttäytymistä ja toki myös valtionhoitajana toimineen Svinhufvudin esiintymistä. Puolison…
Read More

Presidenttipelin jälkilöylyt

Sauli Niinistö on hitaan kiiruhtamisen mestari. Hän on säilyttänyt suurten ikäluokkien edustajana asemansa jo kauan vankkumattoman vahvana toisin kuin monet ikätoverinsa. Sellaiset kuin Paavo Väyrynen, Erkki Tuomioja, Ulf Sundqvist, Matti Ahde ja monet muut oman aikansa tuotteet. On aika vertailla tämän uuden presidenttimme mahdollisuuksia kisassa, jossa mukana olisivat myös muut jo aiemmin virkansa hoitaneet presidenttimme. Vahvan mandaatin Niinistö vastaan Ståhlberg En ala nyt käydä läpi kaikkia  liki kuuttakymmentä Suomea kuninkaana, keisarina tai presidenttinä hallinnutta kruunupäätämme. Heistä valtaosa kun sai asemansa perintönä ja peritty valta ei ole oikein vertailukelpoista kansalta saatuun mandaattiin verrattuna. Sauli Niinistön mandaatti on tässä vertailussa vahvin presidenteistämme.…
Read More