Harhaileva totuus

Tasavaltamme presidentti puuttui Lontoossa oikeaan asiaan. Nyt ei pidä puuhastella varvikossa ja kompastella kanervikkoon, kun näkymät ovat tosi synkät. Kun keskuspankki lähettää liikkeelle setelirahoitusta, inflaatio sen kun kiihtyy ja massatyöttömyyden rinnalla se merkitsee stagflaation syvenemistä. On syytä etsiä vaihtoehtoja jo ajoissa miten kansakunta menestyy uudessa tilanteessa. Se on vähän kuin valmistuisi kesäkisoihin ja joutuisikin sitten keskelle talvikisojen avajaisia shortsit jalassa. Presidentti varoi kuitenkin lietsomasta paniikkimielialaa. Hän on selviytynyt tsunamista. Mitä näet, on kaikki Toimittaja Jari Paavonheimo on lukenut Daniel Kahnemanin kirjan “Thinking, Fast and Slow (HS 30.7). Ihmisillä on ajattelua ohjaavia harhoja, joista osa on ehkä jopa meitä suojeleviakin ikävältä…
Read More

Olympiarauhan mediasanomaa

Olympialaiseen juhlaan osallistuu yli 10 000 urheilijaa. Heistä suomalaisia on vajaa brittiläinen bussilasti, ja yksi heistä onnistui pääsemään kahdeksan joukkoon omassa lajissaan. Merivartija Kai Jansson oli loppukilpailussa viimeinen 10 metrin ilmapistoolin kymmenen finaalilaukauksen  sarjassa. Ero seuraavaan oli sama kuin juosten sata metriä suomaisena Usain Boltin rinnalla. Finaalissa hermot menivät, mutta loppukilpailupaikka oli ehkä se ainut suomalaisten saavuttama. Sitä on osattava nyt juhlia ja arvostaa sen merkitystä siinä missä muita kolmenkymmenen hieman huonommalla puolella olevia sijoituksiamme. Kisoihinhan ei pääse muuten kuin olemalla todella maailman kärkeä lajissaan. Sadan joukossa oleminen miljoonien lajin harrastajien joukossa on huikea tapaus. Lentopalloilijamme eivät kisoihin päässeet liki…
Read More

Mätäkuun juttuja olympiarauhan alkaessa

Oman aikamme nettideittailu ja intialaiset sovitut avioliitot eivät poikkea käytännössä tosistaan, toteaa kirjoittaja Helsingin Sanomissa. Hän on oikeassa. Molemmissa tapailut syntyvät sopimuksen kautta ja muistuttavat kaupallista tapaa solmia suhde. Rehellisempi hindu Jos ensimmäinen ei onnistu koetetaan seuraavaa. Intiassa vain toiminta on suorempaa ja rehellisempää eikä sitä rasita ennakkoluulot ja psykologiset esteet, vanha kulttuuri. Siellä ilmoitetaan netissä, miten suvun maisterispoika etsii itselleen viehättävää, koulutettua naista, jonka maailmankuva on kunnossa. Pojan mahdollinen tuleva vaimo voi tavat vaikkapa suvun kokoontuessa suomalaiseen tapaan etsien talonpojalle morsianta. Parisuhde on rakenteellinen ja kulttuurinen ilmiö, maan tapa. Samoin on vaikkapa korruptio, josta  Euroopan parlamentin oululainen jäsen Liisa…
Read More

Kansanäänestyksen paikka

Suomen valtion pyrkimys saada etuoikeusasema lainasaatavistaan EVM -lainojemme kohdalla on  valtiokapitalismia, jossa meillä on omia tulkintojamme. Komissaari Olli Rehn oikoo näitä tulkintoja. Valtion sijoittajavastuun on oltava sama kuin yksityisenkin. Muuten yksityinen ei sijoita lainkaan, tai jos sijoittaa, vaatii tolkuttoman korkosuojan. Valtiokapitalismin oppitunti Niinpä Espanja saa lopulta pankeilleen vain valtiokapitalistin suojan ja yksityinen ei talkoisiin osallistu. Korot hyppäävät pilviin. Kun yksityisen kapitalistin varoista tutkimusten mukaan lähes 500:n Suomen budjetin kokoinen osa on suojassa verovapailla alueilla, joita myös paratiiseiksi kutsutaan, myös Eurooppa jakautuu hyvin erilaisiin valuutan kerääjiin ja alueisiin. Timo Soinin lainaama lasten loru “Kardemumman yössä” ei tahdo jalostua kriisissä. Kasper, Jesper…
Read More

Stagflaation, kurjuusindeksin, synkkenevä varjo

Stagflaatio on yhdistelmä käsitteistä stagnaatio (pysähtyneisyys) ja inflaatio (hintojen nousu). Öljykriisin yhteydessä koimme samaan aikaan laman, suurtyöttömyyden ja korkean inflaation. Yleensä suurtyöttömyydellä ja lamalla sekä inflaatiolla on käänteinen riippuvuus. Inflaatio kiihtyy noususuhdanteessa työttömyyden vähetessä. Laskusuhdanteessa työttömyys kasvaa ja kulutus vähenee, inflaatio hintojen nousuna pysähtyy. Alueiden Eurooppa Kirjoitin stagflaation vaarasta jo runsas vuosi takaperin ja kirjoitus julkaistiin mm. Turun Sanomissa 19.9. 2011 ja uudelleen 5.2. 2012. Tuolloin  totesin, kuinka käsite on jäänyt meillä vieraaksi, johtuen mm. kyvystämme käyttää hyväksi Neuvostoliitosta saamaamme halpaa öljyä. Käsite kun tuli tutuksi etenkin juuri öljykriisin yhteydessä 1970-luvun alussa. Tuolloin käytiin myös kädenvääntöä keynesiläisestä talouspolitiikasta ja se…
Read More

Päivistä tärkein

Suomen eduskunta keskeytti lomansa ja kokoontui keskustelemaan Espanjan pankkien tukemisesta ja Suomen saamista vakuuksista. Päivä oli historiallinen. Näin ei ole tapahtunut kuin kerran aiemmin ja aikaa siitä on liki puoli vuosisataa. Silloin pohdittiin maataloudesta, kuten agraariajan tyyliin kuuluikin. Kasper, Jesper ja Joonatan Gregoriaanisen kalenterin mukaan 19. heinäkuuta on vuoden  200. päivä. Naantalin matkailu Oy järjestää tänään Titanicin 100-vuotismuistokonsertin remontoidussa Naantalin kirkossa. Ei olisi voinut parempaa päivää valita. Edellisen kerran, kun eurosta eduskunta väitteli, aika oli lähempänä huhtikuuta ja itse onnetonta tapahtumaa. Silloin ei muusta puhuttukaan kuin Titanicista. Nyt Timo Soini löysi runon, joka kertoi Kasperista, Jesperistä ja Joonatanista, kardemumman yöstä…
Read More

Valuutta ja sen välineet

Valuutalla tarkoitetaan yleensä valtion tai alueen rahaa ja rahayksikköä. Tällä rahalla käydään vaihtokauppaa palveluista ja tuotteista. Mitä nämä palvelut ja tuotteet ovat ja kuinka ne sidotaan valuuttaan, on usein kulttuurinen ilmiö. Niinpä voimme arvostaa eri tavalla palveluitamme ja tuotteita. Oman kulttuurin tuotteet, vaikkapa taide tai tietyt, luonnosta saamme tuotteet tai niiden jalosteet, voivat vaihdella hyvin suurissa rajoissa. Vaihdannan väline Eri valuuttojen välillä käydään kuitenkin tästä huolimatta vaihtoa. Vaihtokurssi kuvaa valuutan arvoa suhteessa toiseen valuuttaan. Setelit ja kolikot ovat valuutan eri muotoja olkoonkin, että nykyisin vaihto tapahtuu reaaliaikaisesti ja sähköisesti. Emme näe valuuttojamme ja niiden psykologinen vaikutus on vähentynyt. Valuutan sidos…
Read More

Viestivaihdot kuntoon

Forssan Lehti (15.7) on hyvin kartalla. Sirkka-Liisa Anttila kirjoittaa ansiokkaasti euron kriisistä. Kaikki siinä kerrottu on kenen tahansa helposti allekirjoitettavissa. Olemme syvässä kriisiä, myös institutionaalisessa kriisissä, ei vain pankkikriisissä. Sivun alalaidassa on taas Ybi Hannulan niin ikään mainio oivallus Timo Soinista  yhdysvaltalaisen median (Business Insider) mainitsemana yhtenä maailman “vaarallisimmista” johtajistamme. Oikeammin vaikutusvaltaisimmista, kun lukee lehden loppuun saakka eikä vääristele. Hänen edellä on enää vain Yhdysvaltain presidentti Barck Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel. Toki lisäksi neljä muuta vähäisempää vaikuttajaa kuten Hans-Werner Sinn ja Ron Paul. Se viestii merkittävästä vaiheesta historiassamme. Sille ei pidä nauraa. Hannula nauraakin forssalaisuudelle. Perussuomalainen ilmiö Lehti…
Read More

Kolmastoista päivä ja perjantai

Perjantai kolmastoista päivä on almanakassamme aina silloin, kun kuun ensimmäinen päivä on sunnuntai. Tällöin kuun 13. päivä on perjantai, kertoo Wikipedia. Voisiko sen selkeämmin sanoa. Tällaisia päiviä vuodessa on aina yksi. Joskus tosin enimmillään jopa kolme päivää helmi-, maalis- ja marraskuussa tai vaihtoehtoisesti tammi-, huhti- ja heinäkuussa. Filip IV kaunis Epäonnen päiväksi perjantai 13. päivä muuttui legendan mukaan Filip IV Kauniin toimesta. Filip IV on historian yksi kiistellyimmistä ja kommentoiduimmista vallankäyttäjistä Euroopassa. Kukin aikakausi on tuonut oman käsityksensä tästä Ranskan kiistellystä kuninkaasta. Nyt sen tuo euro ja sen totuuden hetket, vakauttajat. Rautakuningas ja marmorikuningas on saanut ihailijoita ja vihamiehiä keskiajan…
Read More

Vaaran viikot ja poliittinen vastuu

Arvo Aalto täyttää 80 vuotta. Helsingin Sanomat (12.7) on tehnyt harmaantuneesta 1980-luvun kiistellystä kommunistijohtajastamme jutun, jossa otsikko kertoo kaiken “Lapin mies sammuttelee Euroopan valoja”. Aallon olemus on lehden kookkaassa kuvassa pienentynyt, mielikuvat vankasta tummasta, muhkeat brezhneviläiset kulmakarvat synnyinlahjana saaneesta Skp:n johtajasta muistuttivat  aikamme poliitikoista eniten Timo Soinia. Timo Soini on mainittu yhdysvaltalaisessa mediassa, Business Inside lehdessä, maailman merkittävimpien vaikuttajien joukossa. Hän on seitsemäs listalla, jossa mukana ovat Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, Ranskan presidentti Francois Hollande ja Saksan liitokansleri Angela Merkel. Vielä 1980-luvulla, Arvo Aallon aikoihin, tuolle listalle ei olisi Suomesta kohonnut edes Urho Kekkonen. Tämä kertoo kaiken oman aikamme poliitikosta…
Read More