Nepotismin synkkä varjo

Uncategorized
  Forssan kaupunginjohtajan sairausloman myötä on noussut pintaan kiinnostavia suomalaiskansallisia ilmiöitä ja kaupungille nauretaan osana sen peräkylän tautia, nepotismia. Pienissä teollisissa yhdyskunnissa ja maaseudulla näitä tapaa tuon tuosta ja ne eivät oikein sovi modernin yhteiskunnan elämään. Ne ovat jäänteitä vuosikymmenien takaa, joskus jopa vuosisatojen sosiaalisen pääoman tuotteita. Disneymaailman kardinaalinepos    Nepotismilla tarkoitetaan työtehtävään pätevimmän henkilön sivuuttamista suosimalla sukulaisia ja ystäviä.  Toki sukulaisia voidaan suosia työelämässä muutenkin tavalla, joka on sopimatonta. Ilmiö tuli yleiseksi erilaisten dynastioiden ja Paavin kirkon sisällä, joissa alettiin vaalia suvun säilymistä vallassa. Syntyi käsite “kardinaalinepos”. Paavin omia “lapsia” alettiin kutsua veljen- ja sisarenpojiksi hieman samaan tapaan kuin disneymaailman liki sukupuolettomia ankanpoikia. Paavihan ei voinut saada omia perillisiä ja sama käytäntö otettiin Ankkalinnaan. Ankkalinnasta tuli tehdä myös satiirinen kuva yhteiskunnasta, jossa on koomisia piirteitä, pois pyyhittäviä ja korjattavia.…
Read More

Kello 24.00 ja Forssassa kaikki hyvin

Uncategorized
Seurasin aamuyön useita sosiaalisen median keskusutelulinjoja Forssassa. On hämmentävää seurata kaupunkia, jonka ongelmat tunnetaan ja jossa kunnan keskeisin  johto on virkamiesjohtona ja poliittisena valvontana joutunut täysin tuuliajolle. Olen seurannut suomalaista paikallishallintoa ja sen tapahtumia tutkijan näkökulmasta ja valtiotieteilijänä, yhteiskuntatieteilijänä ja myös kaavoittajana jo liki neljä vuosikymmentä. Luulin jo nähneeni kaiken. Mutta ei. Aina se jaksaa yllättää. Neljä vallankäyttäjää Kunnallishallinnossa mukana on aina neljä tapaa käyttää valtaa. Näistä Forssaa on mielestäni aina luonnehtinut vahvimpana virkamiesvalta ja sen varaan rakentuva hyvä hallinto, lainsäädäntö ja sen noudattaminen. Joskus on tapahtunut pientä lipsumista, mutta se on ollut hoidettavissa pienin vaurioin. Toinen tapa käyttää valtaa, poliittista ja kansalaisten demokratiaan liittyvää, on ollut haparoivampaa. Osin se on johtunut ehkä kaupungin syntyhistoriasta ja vielä enemmän ehkä sittenkin sen tavasta reagoida hitaasti talouden muutoksiin ja niiden jo näkyviin…
Read More

Mustan pahuuden syvät juuret

Uncategorized
Keijo Wääri kirjoittaa lehdessä (FL 26.8) kuinka Forssan Lehden lukioita ahdistaa. Lokit paskovat, matonpesupaikan pumppu ei toimi, Kiimassuo haisee, parvekkeella grillataan, koirat ulostavat ja hukkakaura kasvaa. Kaikki tämä, ja paljon muuta, on pantava lyhyinä purkauksina lehteen. Syntyy negatiivinen maailmankuva. Positiivinen ei myy Lehti on paikka, jossa harvoin esitellään myönteisiä ja positiivisia asioita. Median luonteeseen kuuluu kritiikki. Media on myös vallan vahtikoira ja sekin vaatii ainakin hieman myös opposition kuulemista. Se lisää negatiivista tai ainakin kriittistä lehden sisältöä. Lisäksi media ei välitä tietoja siitä, miten poliisin ja muun virkakukunnan työt sujuvat hyvin ja moni ikävä asia kyetään ehkäisemään ennakolta. Sen tehtävä on pikemminkin kertoa onnettomuuksista ja hakien niiden suuresta määrästä lukijaa emotionaalisesti koskettavimmat. Kahden pienen lapsen joutuminen Kuopion liepeillä  ampuma-ase onnettomuuteen on sellainen, siinä missä koulusurmat, perheväkivalta muuttuneena  lasten surmiksi, sekä…
Read More

Maailma mielikuvien vankina

Uncategorized
Ilta-Sanomien lööpit kirkuvat kuinka Forssa on lottomiljonäärien pääkaupunki. Tuollainen otsikko on oikeutettu,  jos samana päivänä kaupungin omassa lehdessä ei kerrottaisi, kuinka sen pitkäaikainen ja työläiskaupungin johtotähti Fenestra lopettaa toimintansa ja samalla 110 ihmistä jää työttömäksi. Lottovoitto syntyä forssalaiseksi? Se ei ole ensimmäinen uutinen lomautuksista ja yritysten katoamisesta Forssassa, lottovoittajien pääkaupungissa. Kun se koskee kaupungin vuosikymmenisen osaamisen ydintä, rakentamista,  uutinen on pelottava. Kun sama uutinen toistuu vuosikymmenen aikana useita kertoja, koskien välittömästi satoja ihmisiä ja perheitä, näiden läheisiä, siihen turtuu. Forssa, ja samalla Lounais-Häme, ei ole kulkenut 2000-luvun  alkua nousevan talouden aallonharjalla. Kun edessä ovat mahdollisesti hyvinkin pitkän hitaan kasvun ja laman vuodet, yhdyskuntarakenteen ylläpidon merkit eivät lupaa hyvää. Kun työttömyys ja palveluiden ylläpidon hoitaminen on koko ajan poikkeustoimien varassa, elämä muuttuu epävarmaksi ja poismuutto kaupungista jatkuu. Tämä ei ainakaan helpota…
Read More

Joskus poliitikkojen pohdinnat pelottavat

Uncategorized
Kun suomalainen Joulupukki, jonka juuret ovat toki muualla kuin Korvatunturilla, esiintyy Afrikassa tummahipiäisenä ja Kristuskin saa kulttuurin tuomat piirteet kasvoilleen, miksei sitten Mannerheim?  Kun suomalaiset poliitikot ovat viimein  myöntämässä, kuinka edessä oleva pöytä on pöytä, ei jotain muuta, se herättää mukamas maailmalla hämmennystä. Aina maailmalle ääntä mahtuu ja joskus siellä kuunnellaan myös suomalaisia poliitikkoja. Ei sitä pidä pelätä. Vaarallinen mies Onko todellakin niin, että meillä varaudutaan euron hajoamiseen ja koko valuutta oli lopulta kehno idea sekä pilasi koko eurooppalaisen integraation rauhanopin siementen oraatkin. Siitä tulikin markkinatalouden mustimpien kapitalistien oppirakennelma. Kun sen kertoo ajoissa, muutaman vuoden muita ennen, syntyykö siitä maailman vaarallisin mies? Eikö talousoppineet muka kertoneet valuvirheestä jo sen syntyhetkellä? Kyllä kertoivat. Poliitikot eivät vain halunneet kuunnella heitä ja media oli rähmällään toivioretken huumassa. Kun lukee vanhoja lehtiä, sen huuman…
Read More

Hauen laulu

Uncategorized
Rekkasaattue kuljettaa Iijoen suistosta, Iin Haminasta, painavaa lastiaan kohti pääkaupunkiseudun ruuhkaista keskustaa. Se saa liikkeelle jopa suomalaisen median. Toisin on silloin, kun rekkamiehen lastina on jotain tavanomaisempaa, kuten satoja  sakkolastissa kulkevia ja poliisia työllistäviä rahteja. Tuomet tanssivat keväisellä junamatkalla, valkoisessa harsossaan. Alkaa syksy, vielä kukkivat niityt ja kylät. Dolce far niente Aaro Hellaakosken olisi ollut vaikea ymmärtää, miksi hänen hauen laulustaan tulisi niin merkittävä symboli suomalaiseen metropoliympäristöön vuonna 2012, liki 60 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Kun kirjoitin viimeksi Hellaakoskesta ja hauen laulusta, aikaa on kulunut vain muutama vuosi. Idea elää Iissä, pisteenä Iin päällä, Hellaakosken Oulussa, Maantieteen laitoksessa. Kirjoitin heinäkuun helteissä, 7.7. vuonna 2008, millainen on oikea innovaattori - kuka sellainen olisi? Otin esimerkkinä Aaro Hellaakosken - aikansa innovaattorina. Myöhemmin tein veistoksen kahdesta pyytämästäni hauesta, hauen laulusta. Ne löytyvät kyllä…
Read More

Lontoon olympiatulen sammuessa

Uncategorized
Olympialaiset eivät tahdo avautua, jos et ole kiinnostunut urheilusta ja sen taustoista pintaa syvemmältä raaputtaen. Tarkoitan tällä raaputtamisella muutakin kuin huippu-urheilua ja valmentautumista, kilpaurheilun sisäistä logiikkaa ja siihen panostamista. On syytä seurata sitä myös yhteiskunnallisena ja sosiaalisena ilmiönä. Taloudellisena taas ikään kuin panos tuotos laskentaa, jossa huippu-urheilun muutosryhmä pohtii miten huippuja tehdään. Meillä miltei kokonaan veikkausrahoja käyttäen. Mahdoton ryteikkö Minua pyydettiin arvioimaan huippu-urheilumme organisaatioita joskus 1980-luvun loppupuolella. Samalla pyydettiin arviota sen organisaatioiden rakenteista ja ohjeita kuinka niitä voisi kehittää. Edessäni oli aivan uskomaton viidakko ja sen ryteikön karsiminen olisi vaatinut useamman kierroksen. Esitin verkostomallia, joka aivan aluksi ottaisi huiput ja näiden valmennuksen ulos tästä ryteiköstä sekä pelastaisi heidät mahdollisimman kevyeen organisaatioon, hierarkialtaan mahdollisimman matalaan, sen dynaamiseen ja ihmiskasvoiseen valvontaan. Meillähän ei ole oikeasti kuin muutama kymmenen huippua, mutta liittoja ja…
Read More

Identiteetti kriisissä

Uncategorized
Negatiivinen identiteetti tarkoittaa uhmakasta tapaa toimia juuri ympäristön toiveiden vastaisesti. Negatiivinen identiteetti syntyy moitittaessa ihmistä, erityisesti lasta, jolloin tuloksena on syvä häpeän tunne. Suomalaisia on moitittu koko historiamme ajan ja meitä vaivaa jatkuva piilotettu häpeä. Meitä vaivaa pysyväksi jäänyt identiteettikriisi. Meiltä puuttuu kyky terveeseen itsetarkasteluun. Me emme tunne itseämme vaan kyselemme sitä muilta ja pönkitämme hakien turhaa kiitosta naapureiltamme, kateellisilta. Mikä ihmeen identiteetti? Kongnitiivisessa psykologiassa identiteetti tarkoittaa kykyä itsetarkasteluun, tietoisuutta omasta itsestään myös kansakuntana. Se ei vaadi kultaa ja kunniaa Lontoon olympialaisista. Yksilön kohdalla vahva ego liittyy ehjään minäkuvaan, eheään persoonallisuuteen. Identiteetti matematiikassa ja filosofiassa on käsitteenä kokonaan eri asia kuin mitä sillä tarkoitetaan vaikkapa psykologiassa. Identiteetti logiikassa, ontologiassa tai vaikkapa Hegelin filosofiassa vie pohdinnan  siihen, miksi olio on sama kuin se itse. Tai mitä tarkoittaa se, että olio on…
Read More

Urheilupsykologia ja tahallinen häviäminen

Uncategorized
Urheilupsykologiaan kuuluu pohtia ihmisen toiminnan, motiivien, persoonallisuuden ja erilaisten valintojen yhteensovittamista. Eri lajeissa nämä osat eivät painotu samalla tavalla ja urheilupsykologi joutuu ratkaisemaan onko hänen tehtävänsä vaikkapa poistaa stressiä ja paineita, auttaa valmentautumisessa, joukkuepelin yhteishengen kohottamisessa tai ehkä tehtävä onkin käsitellä loukkaantumisen ja pettymyksen tuomia tunteita. Urheilu huipulla psyykkinen prosessi Urheilijat ja heidän valmentajansa käyvät läpi omat kehityskeskustelunsa, joiden aiheet huippu-urheilussa koskettavat laaja-alaisesti urheilijan koko elämäntilannetta ja -hallintaa, motivaatiota, urheilemiseen liittyviä ajatus- ja toimintamalleja, harjoittelua ja kilpailuun valmistautumista. Psyykkisen valmennuksen menetelmät on saatava osaksi fyysistä valmentautumista, osaksi urheilijan arjen rutiineja. Se mikä liittyy psyykkiseen vaatii täsmälleen samat harjoitteet kuin fyysinen ponnistelu. Ne kulkevat aina käsi kädessä. Urheilu huipulla on psyykkinen prosessi, jonka nuoret oppivat ikääntynyttä nopeammin. Olympialaisissa sen havaitsee etenkin niissä lajeissa, joissa vaaditaan nopeutta ja huipulle vietyjä psykofyysisiä suoritteita.…
Read More