Sosialisti vai kapitalisti Forssassa

Suomessa poliittisessa kielenkäytössä porvarilla on tarkoitettu perinteisesti konservatiivista henkilöä, oikeisto- tai keskustapuolueen jäsentä ja kannattajaa tai yleensä ei-sosialistia. Aikaisemmin porvarilla tarkoitettiin toki vallan muuta. Hän oli porvarissäätyyn kuuluva henkilö. Kapitalistin tausta Marxilaisuudessa taas porvariksi kutsuttiin omistavaa luokkaa. Kapitalistisessa yhteiskunnassa siitä muotoutui kansan keskuudessa synonyymi kapitalistille. Tiivistäen  Karl Marx katsoi, että omistava luokka, pääsääntöisesi siis porvaristo, käy luokkataistelua  köyhän proletariaatin kanssa. Tällöin elettiin vielä luokkayhteiskunnassa. Nyt sen on oletettu osin palanneen Suomessa. Ehkä se ei  koskaan täysin edes poistunutkaan. Se viihtyy Suomessa, suomaassa, tyykikylissä. Suomessa puoluepolitiikassa porvarillisiksi puolueiksi opittiin nimittämään keskustaa, kokoomusta, kristillisdemokraatteja, liberaaleja ja RKP:tä. Etenkin 1970-luvulla yleistyi käsite ei-sosialisti. …
Read More

Vaalien jälkeinen aamu

Samalla kun kiitän äänestäjiäni luottamuksesta,  pohdin vielä eilisen vaalin tulosta tutkijan ja medioita seuraavan näkökulmasta. Se sujuu paremmin silloin, kun on itse mukana vaaleissa ja kokee sen tunnelman ruohonjuuritasolla ja piilotajuntakin seuraa tapahtumia myös oman äänestysalueen ulkopuolella. Tutkijalla tämä ilmiö on tuttu. Samoin vaikkapa näyttelijöille, joilla on rooli päällä ja uusi odottamassa, jolloin elämä jatkuu uudessa prosessissa vanhan poisoppimisen kautta. Tutkijalla vain ilmiö tapahtuu joko makaroninäön kautta yhdessä asiassa tai poikkitieteisesti hakien sille selitystä monen tieteen keinoin sekä tyytymättä yhteen näkökulmaan, olkoonkin että se on tarkka. Medialla se ei ole koskaan tarkka. Toimittaja näkee yhä vähemmän yhä enemmästä ja sosiaalisen…
Read More

Mistä kunnallisvaaleissamme on kysymys?

Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Me emme tiedä, mikä sote- uudistus on ja kuinka kuntien rakenneuudistus sen rinnalla etenisi. Mitä me sitten tiedämme? Historiallisissa kuntavaaleissa äänestetään varmasti rahasta ja sen käytöstä. Raha on taas kunnissamme euro ja tämä valuutta on ratkaiseva pohdittaessa, miten kunnat menestyvät jatkossa itsenäisinä. Euro ei kuulu kuntavaaleihin, tiedetään. Kunnat käyttävät markkoja ja oravannahkoja. Verojen käyttöoikeus euroina Veroeuroistamme kilpailevat nyt koululaitoksen ja vaikkapa kuralle menneen yliopistomme kanssa sote -palvelut. Jopa akateemisen tutkinnon suorittaneita on työttömänä liki puolen ikäluokan verran ja luku nousee koko ajan. Kunnilla on valtion ohella oikeus kerätä kansalaisiltaan ja yrityksiltään veroja. Tästä verotusoikeudesta me äänestämme sekä…
Read More

Kaikkien mallien äiti

Vaalien läheisyys näkyy levottomuutena ja siinä on jotain samaa kuin pallopeleissä. Nykyisin otteet ovat koventuneet ja lentopallosta on siirrytty kontaktipeliin, jääkiekkoon.  Sen on havainnut myös Helsingin Sanomat (23.10) haastattelemalla lahtelaisia valtuustoehdokkaita työssään keräämässä itselleen ääniä Päijät-Hämeen pääkaupungin torilla. Mikä kuntarakenneuudistus? Väsynyt ja kiireinen kaamosajan alun ihminen ei jaksa oikein innostua Lahdessa itseään tyrkyttävistä tulevista luottamuskansalaisistamme. En oikein jaksa uskoa, että aggressiivisuus sinänsä olisi lisääntynyt. Sen sijaan kiire ja monet maalliset harmit eivät oikein annan aikaa innostua kunnalliselämän kiemuroista. Vaaleja on ehkä jo liikaakin ja niiden merkitys on viihteellistynyt. Demokratian toimivuus nykyisellään on kyseenalaistettu ja moni on tarjoamassa suorempia vaikutusmahdollisuuksia. Mutta…
Read More

Jytky, jytkympi, jytkyin

Helsingin Sanomien gallup lupaa kokoomukselle ja demareille noin 20 prosentin kannatusta ja keskustalle sekä perussuomalaisille noin 16-17 prosentin osuutta kunnallisvaaleissamme tulevana sunnuntaina. Tapaamme vielä kerran lauantaina torilla. Kaukana takana viidennestä paikasta kilpailevat vihreät ja vasemmisto noin 8 prosentin osuudella äänistä. Forssassa tuollaiset luvut olisivat dramaattiset. Toki ne ovat sitä koko maassa ja jokaisessa kunnassa. Sanoma on selvä. On tulossa toinen jytky ja nyt ruohonjuuritasoisena sekä paikalliseen politiikkamme vaikuttavana ilmiönä, vanhat poliittiset rakenteet murtavana. Jytkynumero 44 Seurasin Yhdysvaltain presidentinvaalien kolmatta kierrosta. Se oli tarkoitettu ulkopolitiikalle, mutta siirtyi jo vajaan puolen tunnin keskustelun jälkeen sisäpolitiikkaan. Barack Obama oli nyt aggressiivisempi ja puhkoi…
Read More

Tuplajytky järisyttää politiikkaa

Kävin läpi Perussuomalaisten kuvakavalkadin ja Googlen tulostaman koosteen  nyt kun kuntavaaleihin on täsmälleen viikko. Se on muuttunut täysin siitä mitä se oli vielä kuukausi takaperin. Siitä on tullut väreiltään raikas ja hymyilevä, vaalit ovat iloinen asia. Kiinalainen nuori akateeminen nainen Bella Selena Xia kertoo siellä kuvallaan kuinka ennakkoluulot puoluetta kohtaan ovat googlaten kadonneet. Rumankomeita miehiä ja kauniita naisia Mediamaailmassa, uuden median aallossa, kuvat kertovat mistä on kysymys. Kun Juha Väätäinen, kansanedustaja ja 1970-luvun suurjuoksija, vieraili Forssan torilla Perussuomalaisten vaalityöhön tuulta puskemassa, sanoma oli selvä. Ihmiset jotka äänestivät aikanaan Lasse Vireniä ja Juha Mietoa, olivat sittenkin hyvin erilaisia kuin Juha Väätäistä…
Read More

Kehen voimme uskoa?

Ketä meidän tulisi uskoa? Ministeri Merja Kyllöstä vai Liikenneviraston johdossa olevaa ammattilaista, pitkäaikaista pääjohtaja Juhani Tervalaa? Kyllönen on vuonna 1977 Suomussalmessa syntynyt bioanalyytikko ammattikorkeakoulusta ja istunut kuntansa kunnanvaltuutettuna Vasemmistoliitosta ennen kansanedustajakauttaan. Mitä hän mahtaisi tuntea ja tietää sellaista, josta olisi apua Juhani Tervalalle ja hänen johtamalleen Liikennevirastolle? Eikö viraston pääjohtajan tule hoitaa työnsä ammattitaidolla vaikka ministerinä olisikin bioanalyytikko Suomussalmen kunnasta, entinen kunnanvaltuutettu? Ehkä hän on joskus sanonut jotain poikkipuoleista? Ehkä siihen on ollut myös syytä? Eikö paikalle löytynyt parempaa substanssiosaajaa Vasemmistoliitosta? Kumpaa olisi uskottava? Ministeri Guzenina-Richardsonin jättämää esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen suuntaviivoista vaiko sosiaali- ja terveyspoliittisen työryhmän tylyä vastausta ministerille.…
Read More

Kiusaaja kuntayhteisössä

Workplace Bullying instituutti teki laajan tutkimuksen kiusaamisesta työpaikoilla. Olen kirjoittanut kiusaamisesta paljon. Suomi kun on kiusaajien yhteiskunta. Kiusaaminen on jopa aikamme pahin syöpä, yhteiskuntaa kalvava tauti. Koko ajan saa seurata niin perinteisen kuin sosiaalisen median kautta ilmiöitä, jotka ovat pelkkää kiusaamista. Kiusaamista ovat työsyrjintä, ikäsyrjintä, seksuaalinen häirintä, koulukiusaaminen ja lopulta poliittiset liikkeemme ja niiden tapa provosoida kiusaajat liikkeelle, loanheittoon ja ala-arvoiseen elämöintiin. Kiusaajan 25 strategiaa Luettelen seuraavassa 25 yleisintä Workplace Bullyingin luettelemaa keinoa  tai taktiikkaa, strategiaa, jolla kiusaajat toimivat työpaikoillamme, mutta toki myös nyt kuntavaalien kentillä, turuilla ja toreilla, sosiaalisen median avoimilla kanavilla. Pohdi oletko itse törmännyt yhteenkään näistä ilmiöistä?…
Read More

Kohti arvoiltaan vahvoja kuntavaaleja

Jos tunnet olevasi arvoiltasi pikemminkin konservatiivi kuin liberaali sekä kuuluvasi talousvasemmistoon tai maltilliseen keskustaan, perinteiseen suomalaiseen tasa-arvoajatteluun, silloin sinun on äänestettävä  perussuomalaisia. Näin kertoo Helsingin Sanomien (14.10)  Uudellamaalla teettämä tutkimus vaalikonevastauksista. Eivät puolueet ole arvoiltaan mössöä Puolueemme eivät ole samaa mössöä ja markettia, kuten väitetään. Toisaalta Uudeltamaalta saadut vastukset eivät ole samoja kuin vaikkapa Lounais-Hämeessä tehdyt ehdokkaiden vastaukset tuottaisivat. On mahdollista, että vaikkapa Kokoomuksen vastaajat olisivat Lounais-Hämeessä keskustan tapaan hieman konservatiivisempia ja demareitten talousvasemmisto siirtyisi sekin  piirun verran oikealle. Näin oikeasti onkin. Tein tämän havainnon itse jo edellisten kuntavaalien yhteydessä ja kirjoitin siitä blogissani. Puolueet eivät ole ehdokkaineen samaa arvomaailmaa…
Read More

Historiallisten vaalien loppusuora alkamassa

Kuntavaalien loppusuora häämöttää. Forssasta katsottuna vaalit ovat lopulta hyvinkin kansallisia teemoja ymmärtäviä. On syntynyt myös ylilyöntejä, josta pahin oli tähän saakka kuvakavalkadi perussuomalaisista. Vanha luokkayhteiskunta palasi Se kertoi ikävällä tavalla, miten vanhan vallan on vaikea luopua asemistaan. Vanha voitiin 50 vuotta sitten vallata, mutta ei sinne pitänyt majoittua loppuiäksi.  Lisäksi provokaatio avasi sen tosiasian, ettei maa olekaan keskiluokkaistunut, vaan se koetaan edelleen luokkayhteiskuntana. Joillekin ihmisen sosiaalisesta luokasta kertovat jo hänen kasvonsa. Vaaleihin tuotiin asetelma,  jossa vastakkain ovat takavuosien menetysleffan ainekset 1970-luvulta; hyvät, pahat ja rumat. Vauraassa Espoossa suurin puolue on kokoomus. Toisesta paikasta taistelevat tasapäin perussuomalaiset, vihreät ja demarit. Itä-Suomen…
Read More