Kuntajohtajaa valitsemassa

Uncategorized
Forssan Lehti oli kertonut mistä valita kaupungille johtaja. Se päättyi onnettomaan lauseeseen. “Vaikka hän on tohtori, hänellä on jalat maassa.” Kun hakijoilta edellytetään analyyttistä ajattelua ja kykyä löytää uutta liittäen se aiemmin jo löydettyyn tieteelliseen, usein aksiomaattiseen  totuuteen, siinä jalat pysyy maassa tai väitöskirja jää syntymättä. Haihattelijoita ei päästetä tohtoreiksi. Yliopiston kaukaa kiertäneillä on omituinen kuva yliopistoistamme. Kirkon kiertävä pakana ei ole hänkään tutustunut seurakuntatyöhön kovin syvällisesti. Molemmat myyvät nyt itseään väärillä henkilöhahmoilla. Konservatiiveja oikeistolaisia Kun paikallinen media on näin kaukana suomalaisen ja kansainvälisen koulutuksen ja tieteen teon perusteista, on parempi jättää myös sen muut arviot kandidaateista omaan arvoonsa. Kun kolmelle hakijalla, loppusuoralle tuodusta, on liki sama poliittinen maailmankatsomus, oikeistolainen, siellä ei löydy silloin eroja. Erot löytyvät aiemmista töistä ja suorituksista sekä persoonallisuudesta, ulkonäöstä, pituudesta, painosta, kasvojen symmetrisyydestä, pukeutumisesta, perhesuhteita,…
Read More

Elämäntaiteilijan diplomi

Uncategorized
Esa Saarinen, Aalto ylioston suuresti arvostamani filosofi ja professori, on kaverini Facebookissa. Olen siitä otettu. Hän kertoi tutustuneensa kotisivuuni, clusterartiin ja kertoi minun läpäisseen elämäntaiteilijan läpimurtoteoksen. Cluster art luetaan, avataan, jo miljoona kertaa kuukaudessa. Jo oli aika Saarisenkin avata se. Kymmenen vuotta on sopiva viive. Kiitin häntä julkaisuista, upeista kirjoista, ja kutsusta  seminaaritilaisuuteen ja mieluiten sen laajennettuna ja alkuperäisessä asussaan “Pafos-seminaarina“. Lupasin käyttää elämäntaiteilijan epiteettiä nimeni edessä ja korvata sillä muut aiemmin hankkimani ihmistä määrittävät omituisuudet. Agropoliitta ja patologi Lapin tekoaltaiden ajoilta ja patojen tutkijana olivat omituisimmat. Agropolis alue on parhaillaan työn alla ja näyttää vievän vuosikymmeniä Hämeessä. Sitä varten on haettava jopa kokonaan uuden puolueen apua. Hävitettävä vanhoja. Metafora elämänlankana Tiedelehdessä maaliskuussa 2006 määriteltiin myös elämäntaiteilija. Ihmisillä on taipumusta hakea metaforia ja ripustaa niihin myös elämänsä. Joku onneton kouluttaja…
Read More

Mikä on normaalia?

Uncategorized
Oululainen aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen kirjoitti mielenkiintoisen kirjan, jossa hän käsittelee tieteen  ja politiikan suhteita sekä psykologian, psykiatrian ja lääketieteen historiaa. Hän pohtii etenkin sitä, mitä on olla poikkeava ja miten tällaiset ihmiset on luokiteltu eri aikoina, kuinka heitä on joko hoidettu tai jätetty hoitamatta, eristetty jne. Hän kertoo kirjoittaneensa kirjan mietiskellen sen sisällön rakenteissa myös omaa elämäänsä ja sitä, millaisen kirjan haluaisi lukea. Hän on syntynyt Oulussa vuonna 1964, takavuosien opiskelu- ja kotikaupungissani, ja joutunut jo lapsena pohtimaan isänsä ammatin ja koulumatkansa seurauksena normaalin ihmisen rajoja ja ihmisenä olemisen ihmeitä, käyttäytymistämme sekä hulluuden historiaa. Toimittajan näkemys kirjoittajasta Toimittaja Marko Leppänen (HS 20.5) kuvaa professorin elämää normaaliksi perhe-elämäksi ja miestä eloisaksi ja tyyneksi keski-ikäiseksi, maailmaa kiertäneeksi tutkijaksi. Oppi on haettu monen yliopiston kautta ja professuuri löytyi lopulta synnyinkaupungista,…
Read More

Helatorstain saarna

Uncategorized
Sote -sopasta ei pitäisi enää puhua. Se on ansa, johon kohta koko maa harhautetaan siinä missä eurooppalaisen tai globaalin maailman tuskiin. Sen viimeisin vaihe on kuitenkin kirvoittanut alan osaajat ja harrastajat taas keskusteluun, jossa puurot ja vellit on jo sekoitettu ja  vahingosta ei voi enää viisastua. On vain pyrittävä mahdollisimman vähäisiin vaurioihin ennen uuden hallituksen syntyä. Rapautuva yhteiskunta En ole enää niinkään huolissani aluetaloudesta tai vallan jakautumisesta, rahan jaosta. En myöskään sijaintiehtojen toteutumisesta ja optimaalisista palvelujen jaosta. Yhdyskuntasuunnittelu sai näissä suunnitelmissa poliitikoilta korvilleen, mutta ehkä näin oli tarkoitettukin. Asiantuntijat sivuun ja amatöörit kehiin. Ammattilaisten asiantuntemuksesta on siitäkin syytä olla nyt montaa mieltä. Opetuksemme yliopistoissa on rapautumassa sekin. Valtion tutkimuslaitoksilla rapautuminen on ollut paikoin totaalista. Välineellisen tiedon ja tieteen fasiliteetti, laboratoriot ja toimistot, ovat kadonneet ties minne. Tutkijat tutkivat toisiaan. Siinä…
Read More

Ikuinen Giulio on kuollut

Uncategorized
Emeritustoimittaja Reetta Meriläinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa (7.5) kuinka maratonmatkan tuskasta on lyhyt matka otsalohkon ahdinkoon. Samassa lehdessä geenibiologi kertoo, kuinka muistutamme perimältämme luisuotsaista sukulaistamme vuosisatojen takaa, Neandertalin ihmistä. Elimme vuosisatoja rinnakkain ja risteydyimme toisiimme. Kun lähdemme maratonmatkalle, voimaa on vaikka muille jakaa ja käyttäytyminen sofistikoitua, sosiaalista. Loppu on taivallusta pimeän tuolla puolen ja taistelua selviytymistä maaliin hengissä ja yhtenä kappaleena. Sellainen otus on vaaraksi itselleen ja muille. Pimenevä otsalohko Erilaisuus ei ole erillisyyttä, kirjoittaa Meriläinen. Vaikka otsalohko ei suostuisi myöntämään väsymystämme jalat tekevät matkanteosta lopun. On levättävä ja pohdittava. Opeteltava ajattelemaan. Luisuotsainen otus ei ole ainut osa geenejämme. Meissä on myös hitunen ihmistä, Homo sapiensia. Vaikkei sitä aina uskoisi laman ja ahdistuksen, sotien ja ahneuden vuosina. Vai tapahtuiko otsalohkolle jotain korvaamatonta vahinkoa maratonin  alkutaipaleella? Liian kovassa alkuvauhdissa? Kasvokkain ihmisen kohtaaminen…
Read More

Akateemikko Olavi Granö kuollut

Uncategorized
Akateemikko ja maantieteilijä Olvi Granö, akateemikko ja maantieteilijä J.G. Granön poika ja toisen polven maantieteilijä kuoli Turussa  19. huhtikuuta 87 vuoden iässä. Hänen mukanaan hautaan meni 110 vuotta suomalaista huippumaantiedettä. J.G. Granö oli tunnettu tutkimusmatkailija ja luonnonmaantieteilijä, geomorfologi ja maantieteen teorian kehittäjä, filosofi.  Olavi Granö taas tunnettiin aluksi etenkin Porvoo seudun tutkijana ja maisemamaantieteilijänä sekä vaihettumista seuraten. Luonto ja ympäristö ihmisen toiminnan perustana etenkin talousmaantieteessä oli Olavi Granön tutkimusaiheita. Tiedepoliitikko Parhaiten Granö nuorempi tunnettiin tiedepoliitikkona ja nykymuotoisen Akatemian perustajana.  Hän oli mm.  Akatemian keskustoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja. Hän pyrki vaikuttamaan keskusteluun tieteestä ja sen asemasta kirjoittamalla.  Nuorena maantieteilijänä sain olla seuraamassa hänen sujuvaa puhettaan mutta myös pedagogin taitoja. Maantieteen historia ja metodiikka tuli tuolloin erityisen läheiseksi ja hän oli oma isänsä työn paras tuntija. Tuohon aikaan, 1960-luvun Suomessa, myös maantiede eli…
Read More

Luopumisen tuska

Uncategorized
Helatorstai oli jossain vaiheessa myös helalauantai. Mauno Koivisto palautti Jeesuksen taivaaseen astumisen ihmeen takaisin oikealle paikalleen. Kristikunnan suurin päivä ei kuitenkaan ole oikein kohdallaan vieläkään. Sen tärkein tapahtuma vaivaa myös Helsingin Sanomien toimittajaa, Ilkka Malmbergia (5.5). Viihteen vaatimukset Olen kirjoittanut Jeesuksen tavasta kadota pilviin kirjassani Arctic Babylon ja pitänyt näitä tapahtumia erikoisina.  Niitä kun oli jo ennen Jeesuksen häpäisemistä ristillä. Samalla syntyy vaikutelma, ettei Jeesus ollutkaan ensimmäinen ylösnoussut.  Tämä Helatorstain tapahtuma on vain hieman kökkö tapa lopettaa evankelistien työ ja kirjoitukset, pohtii llkka Malmberg, joka ei selvästikään ole teologisen tiedekunnan pohtijoita. Toimittaja on arjen pragmaatikko ja viihteen tekijä. Lukijan on viihdyttävä tekstin parissa. Sen on imettävä hänet mukaansa. Nyt ei oikein ime. Sanoma on kadoksissa ja asia epämääräinen. Heitto siellä, toinen täällä, lopussa uuden tarinan alku. Kun pohtijoiden joukossa on…
Read More

Nolojen tilanteiden hallitus ja pragmatismi

Uncategorized
Vapun jälkeinen aika on omistettu jääkiekolle. Suomen joukkue koostuu nimiltään tuntemattomista pelaajista, joista voi tulla sankareita tai täydellinen floppi. Kiekkoleijonat elää samaa aikaa kuin maan vappupuhujat. Jotain näkyvää olisi tehtävä ja nopeasti tai sanoma ei tavoita edes uskollisimpia faneja. Vaaleissa naamat vaihtuvat. Kaksi kautta eduskunnassa olisi sopiva aika. Jokainen vuosi tuottaa omat lahjakkaat päättäjät, ei vain sodan vuodet tai 1970-luku. Joka vuosi on syntynyt ja syntyy edelleen 60-120 000 suomalaista päättäjää. Näitä kutsutaan ikäkohorteiksi. Jokaiselle ikäkohortille on annettava mahdollisuutensa. Vuosikymmeniä tumpeloivat samat aivot ovat pelottava ilmiönä. Siitä on vaaleissa päästävä eroon. Eliitin yhteiset verkostot Helsingissä ja Brysselissä ovat historiallista jätettä ajoilta, jolloin nettiä ei käytetty ja sosiaalista mediaa strategioineen tunnettu. Suuret nimet poissa Nimetön jääkiekkojoukkue ei tullut yllätyksenä. Kansainvälisiltä jäiltä ei ollut tarjollakaan oikein uskottavaa joukkuehengen nostattajaa. Siinäkin näkyy ajan…
Read More