Maalaustaiteen ikoni on poissa

Avaan Googlen ja yritän löytää jotain uutta josta rakentaa serkkuni Leena Luostarisen nekrologiin. Huomaan, että sitä on sukuni kohdalta korjailtu ja kuvagallerian yläkulmaan on koottu Leenan ja omat kuvani muutamien esimerkkien kautta ja naamakirjana ikoneiksi suvullemme. Nyt tuo toinen ikoni on poissa. Memento mori On aika tuijotella silmästä silmään käsitettä Memento mori, muista olevasi kuolevainen. Se on veistoksena oveni pielessä ja kuiskauksena korvaani koko ajan. Se tuo väistämättä mieleeni vuosien 2011-12  tapahtumat ja läheisten ihmisten traagiset kuolemantapaukset Hämeessä. Näiden tapahtumien järkyttävät taustat. Hämäläinen kansa itkee niillä haudoilla, jotka se on itse aiheuttanut ja varmasti vilpittömällä tavalla. Luostaristen suvussa on hieman…
Read More

Taru sormusten herrasta

Vuonna 1962 Nobel-palkinnot lääketieteessä jaettiin herroille Maurice Wilkins, James Watson ja Francis Crick. Aihe oli ehkä merkittävin ihmiskunnan historiassa. Miehet olivat löytäneet DNA-molekyylin rakenteen  ja ratkaisseet ihmisenä olemisen ja periytymisen sekä elämän syntymän ja kulun suurimman arvoituksen. Se oli vaivannut ihmiskuntaa kuin taru sormusten herrasta ja hänen kantamansa aarre. Rosalind Franklin Google on nimennyt tämän päivän Rosalind Franklinille. Hän syntyi 25. heinäkuuta vuonna 1920 ja kuoli syöpään vain 38 vuoden ikäisenä nuorena naisena. Väitteiden mukaan, nykyisin oikeana pidettyjen arvioiden tulkintana,  Francis Crick ja James Watson löysivät DNA-molekyylin rakenteen Rosalind Franklinin röntgendiffratiokuvien avulla. He vain vaikenivat tapahtumasta, rikottiin tieteen pyhiä tapoja.…
Read More

Mediayhteiskunnan aivopierut

Sosiaalisen median myötä joudun tekemisiin tänään ihmisten kanssa, joilla on kerrottavanaan maailmalla joko eeppisiä, dramaattisia, lyyrisiä tai didaktiivisia totuuksia. Takavuosina ne tulivat minulle tuossa järjestyksessä ja perinteisen median jakamana. Jakajia oli vain yksi. Ei tuhansia ja kaikilla erilainen vaihe elämässään sekä koulutus, joka ei ole aina erityisen mediakriittinen. Ensin oli uutinen Niinpä ensin oli uutinen, joka tuli lihaksi, jossa kerrottiin pääsääntöisesti jo 1970-luvulla kuvien kautta ja television toimesta jotain tapahtuneen. Uutisen lukijan vakava ilme erotti uutisen viihteestä. Jos kyseessä oli erikoislähetys tapahtuma oli merkittävä. Kansa kokoontui televisioittensa äärelle hiljentymää ja syntyi yhteisöllinen tunne vaikkei televisio ollutkaan sama. Kanava sen sijaan…
Read More

Mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramatiikkaa

Otsikko on juuri saamastani viimeisimmästä kirjastani. Sen alaotsikkona on “Arabikeväästä Japanin tsunamiin ja jytkyvaaleihin”. Kirjan toinen osa ilmestyy elokuussa. Teoksessa on 384 sivua ja noin sata värikuvaa otsikolla “Finnish design, Cluster art” ja aiheena suomalainen taidelasi. Suosittelen jopa myyntiin ystävilleni Nuutajärvelle. Kirjassa on noin 15 000 erilaista sanaa ja symbolia. Se sopii myös erityisen hyvin lahjakirjaksi. Juuri nyt sen saa edullisimmin Amatzonin myymänä Saksasta nettiostoksena. Kirja on kokonaan suomenkielinen. Lapsen syntymä Uuden kirjan saaminen kustantajalta on aina suuri tapaus. Näin silloinkin kun niitä on julkaisuluettelossa jo liki sata numeroitua ja ISBN (International Standard Book Number) tunnuksensa saanutta monografiaa. Kirja siirtyy…
Read More

Ounasjoen suojelusta 30 vuotta

Ounasjoen suojelulain syntymästä on kulunut 30 vuotta. Suojelulain saaminen aikanaan oli pitkän väännön tulosta ja sitä edelsivät laajat tutkimukset, joita johdin jatkona aiemmin Iijoella tehdyille vastaaville taloudellisille ja sosiaalisille tutkimusohjelmille. Olimme siinä Suomessa lopulta kohtuullisen edistyksellisiä käynnistäessämme nämä tutkimukset jo varhain 1970-luvun puolella. Mikään kun ei siihen lopulta velvoittanut ja ympäristöministeriökin syntyi vasta vuosikymmen myöhemmin. Koskisotien vuosikymmenet Ounasjoen suojelulakia edelsi Kemijoen korvauskiistojen hoito ja karvalakkilähetystöt sekä myöhemmin Iijoen keski- ja yläjuoksun suojelulait ennen viimeisten rakentamattomien koskiemme yhteistä koskiensuojelulakia. Kaikki tämä eteni lopulta nopeasti kun taustalla oli riittävästi tutkittua tietoa. Samalla vastakkain olivat taloudelliset ja ympäristöarvot, yksityinen ja julkinen talous sekä…
Read More

Kuka vahtii mediavahtikoiraa?

Paikallinen media elää mennessä maailmassa Lounais-Hämeessä. Sen kolumnistit ovat demareista, keskustasta ja luonnollisesti kokoomuksesta. Mukana ei ole yhtään perussuomalaisten kolumnistia. Heitä haukutaan vapaasti ja kirjoitetaan ikään kuin 1970-luvun vennamolaisesta pienpuolueesta. Agraarin, tai vanhan teollisen yhdyskunnan maailma asenteineen, ei ole muuttunut poliittisesti miksikään. Päätoimittaja on saanut tyttärensä eduskuntaan ja sotekeskustelussa on sama linjaus kuin aina ennekin. Osa soutaa ja osa huopaa eikä vene kulje minnekään. Soutajat ja huopaajat löytyvät samasta puolueesta, hallitusvastuuta kantavasta. Hämäläisten kiireet tunnetaan Kiire olisi, mutta niin on ollut ennenkin, eikä se näy vuosikymmeniin missään. Jokiosissa sijaitseva valtion tutkimuskeskus elää sekin kuin 1970-luvun tunnelmissa ja pitää yllä omaa…
Read More