Viinikuurna vai tuhkauurna – sinä valitset vaaleissa

  Persu on Mikael Agricolan kielessä “viinikuurna”. Tosin ehkä hieman eri tavalla aikanaan lausuttuna. Tuosta kuurnasta kuullaan vielä, kun alamme itse polkea viinirypäleitämme jalostettavaksi Graalin maljoissa tarjoiltaviksi viineiksi. Toimitus kun on pyhä aivan sen alkuperäisessä merkityksessään. Kaikki kun ei ole “pyhää” vaikka niin nykyisin tahdotaan väittää. Oma sukuni maksoi sen hoitajille veronsa luostarilaitokseen ja osallistui siihen samalla henkensä uhallakin. Kun viedään tuhkatkin pesästä, maa muistuttaa Kreikkaa tai seuraavien vaalien Espanjaa. Ehkä myös Portugalia ja monia muita äärivasemmalle helposti kallistuvia kansakuntia Euroopassa. Tuhkakuurna taas viestii pelosta tai ajasta, jossa aika muuttuu iäisyydeksi. Siinä Graalin malja, varakkaan juutalaisen Joosef Arimatialaisen kertomus, kohtaavat…
Read More

Palattiin alkuruutuun

  Kreikan vaalit olivat täystyrmäys eurooppalaiselle tukipolitiikalle. Ne olivat samalla kreikkalainen hätähuuto, joka olisi voitu kuulla myös muilta tukipaketin saaneilta massatyöttömyyden valtiolta, Portugalilta, Italialta, Espanjalta. Ranskalaiset ja saksalaiset pankin olisi kuulut hoitaa toisella tavalla, ei suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Tätä Perussuomalaiset toistivat ja saivat tukea jopa pölhöpopulisteiksi haukuttuina nobelisteilta. Meneteyt vuodet Olemme menettäneet viisi vuotta ja saaneet hallituksemme toimesta aikaan omassa maassamme taloudellisen kaaoksen, massatyöttömyyden ja velat, joita ei kukaan ulkopuolinen maksa. Kun pölhöpopulisteiksi haukutut perussuomalaiset olivat realisteina koko ajan oikeassa, vastuunkantajat katosivat taivaanrannan taa Brysseliin. Viimeistään silloin olisi eduskunta tullut hajottaa ja järjestää uudet vaalit. Mutta ei edes silloin. Meillä…
Read More

Kohti hybridisotaa ja -vaaleja

  Julkaisin vuonna 2011 vuoden 2010 tapahtumista kootun kirjan nimellä “Hybridiyhteiskunnan kouristelua”. Johdanto on pitkä ja siinä esitellään filosofiaa filosofeille, mutta samalla myös uuden mediayhteiskunnan käsitteitä niitä popularisoiden suomalaisille. Kirjani sosiaalisesta mediasta, sen taloudesta ja strategiasta oli levinnyt jo pari vuotta aiemmin englanninkielisenä kaikkiin merkittäviin yliopistoihimme ja myös Ukrainaan ja Venäjälle. Ei vain Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, Ranskaan ja Saksaan, jossa kirjani julkaistaan ja Google sekä Amatzon levittävät ne maailmalle, myös Afrikkaan ja Aasiaan. Se nousi 2000 miljoonan alan luetuimman hengentuotteen kärkiteokseksi. Hybridiyhteiskunnan sota Tänään mediamme puhuvat hybridiyhteiskunnasta ja oikeammin niiden hybridisodista. Presidentti Sauli Niinistö otti käsitteen näkyvästi esille. Se oli…
Read More

Missä ovat lokalisaatioehdot kartoiltamme?

Uuden kuntakartan ja soteseikkailun yhteydessä pohdittiin sitä, miten palvelut hoidetaan tulevaisuudessa tai kuinka alue ja sen pinta-ala vaikutta ihmisten identiteettiin ja sen syntyyn, kykyyn ylläpitää tunnetta siitä, että on osa yhteisöä ja jopa päättämässä sen kohtaloista kylissä, kunnissa, kaupunginosissa, luottamustehtävissä ja virkamiehenä, palvelun hankkijana ja sen tuottajana. Vai pohdittiinko sittenkään? Vakava pohdinta alkaa Suomessa aina vaalien kynnyksellä ja hallituksessa ei oikein tiedetä, mistä päätetään ja kuinka alueelliset pilotit kokeiluina toimivat ja olisiko niistä luovuttava jopa kokonaan. Tätä pohtii myös Helsingin Sanomat tänään (HS 23.1). Miksi nyt, miksei neljä vuotta sitten ja hallituksessa? Vai eikö Helsingin Sanomat muka ollut osallisena kyvyttömän…
Read More

Mediakratiasta plutokratiaan

  Raja railona aukeaa, eessä aasia itä, takana länttä ja Eurooppaa, varjele vartija sitä, runoili aikanaan Uuno Kailas. Tänään eletään sitten aikaa, jolloin demokratia, kansanvalta, siirtyi medialle ja keltaisen lehdistön mediakratialle. Gonzo journalistina kirjoittelee sivuraiteille vieviä juttujaan. Kehitys alkoi jo 1970-luvulta ja Veikko Ennalan pakinoista Suomessa. Siitä se siirtyi seuraavan vaiheeseen, jossa ei-sosiaalisen epämedian koirat haukkuivat ja syntyi plutokratia. Valtaa käytti rikkain osa kansakunnista ja köyhät pantiin kyykyyn. Ely -keskuksista sanotaan nyt irti runsas 200 paperinpyörittäjää ja valejuristi sai petossyytteet siinä missä aiemmin valelääkäri ja eniten näyttää maata huijaavan huumepoliisin Jari Aarnio. Samaan aikaan kerrotaan, kuinka yli sata lääkäriä ja…
Read More

Puer aeternus – ikuinen lapsi

Juuri kun pääsin kirjoittamasta, kuinka median uutiset eivät politiikassa yllätä, syntyy kolme uutta mediaoivallusta samana päivänä. Luova tuho nostaa Suomen, kertoo professori Mika Maliranta ja tarkoittaa kapitalismin ytimessä jylläävää epävakautta, ikuista lasta mutta talouden termein. Itävaltalainen Joseph Schumpter tuli tunnetuksi juuri tämän epävakauden ja lapsen (Puer aeternus) kuvaajana, josta myös hyvinvointi kumpuaa. Pelko ja epätietoisuus, ikuinen lapsi, on aina innovaatioiden ja samalla luovuuden kasvun taustalla, tahdoimme tai emme. Älä rakenna patoja Kun vanha ja tehoton on elinkaarensa lopussa, uusi ja innovatiivinen ohittaa sen tavalla tai toiselle. Tämä pätee teknologiaan, organisaatioihin, talouteen, mutta myös kieleemme ja tapaamme ajatella, luoda uutta tiedettä…
Read More

Vonkamiehiä haetaan

  Se ei ole uutinen, että vaalien näkyvimmät teemat ovat turvallisuus, talous, työllisyys ja maahanmuutto. Sen sijaan se olisi uutinen, jos siellä olisi jotain, joka olisi näiden aiheiden ulkopuolelta ja kertoisi kokonaan perinteisen median antamasta ja jakamasta poikkeavaa ja järisyttävää. Ennen kevään vaaleja löytyy varmaan sellaista, joka erottaa jyvät akanoista. Niin vaikea on taloutemme ja työllisyys sekä samaan aikaan kykymme olla mukana kansainvälisillä vesillä menestyen. Avoin yhteiskuntamme alkaa paljastaa sellaista, joka on kyetty aiemmin pitämään salassa. Luonnon lait alkavat tulla vastaan nekin. Poikkeava uutinen Kokonaan uusi aihe poliitikoillemme olisi vaikka uutinen siitä, kuinka olemme siirtyneet kokonaan jo uuteen aikaan, eikä…
Read More

Seismiset aallot ja tsunamit

  Kun gallupit alkoivat heilahdella Suomessa, Timo Soini ei osannut suoralta kädeltä vastata, mistä nyt on kysymys. Kokenut poliitikko toi kuitenkin esille erään avainteeman. Poliittiset mannerlaatat ovat liikkumassa. Se tarkoittaa seismisiä aaltoja joita tulisi nyt seurata ja tehdä politiikan (politics) rinnalla omat suunnitelmat ja hallituskauden suuret linjaukset, kehittämistehtävät (policy). Joku on taitava keräämän ääniä, toinen hoitamaan näille äänestäjille leipää ja sirkushuveja, palveluja ja uutta sisältöä elämälle. Harvoin kyse on samasta henkilöstä hoitamassa molempia tehtäviä. Mediasodan melskeet Kun muutokset ovat globaaleja, ne voi havaita mannerlaattojen kohdalla myös paikallisilla mittareillamme, uudella teknologialla tieteessä, jota kutsutaan seismografiaksi. Se, että muutos tapahtuu meren alla…
Read More

Timon tietä asialinjalla

  Loppiaiselta alkoi vaalivuoden 2015 vaalityö ja se huipentuu huhtikuun loppukiriin. Näiden vaalien teemat ovat taloudessa, työttömyydessä, palveluiden järjestelyissä ja nyt myös etenkin Hämeessä sotesopassa. Kun Päijät-Häme käänsi selkänsä Tampereelle ja Pirkanmaalle, samalla se pyllisti myös Kanta-Hämeelle. Näin maakunnalliset aiheet, oman maakuntamme tulevaisuus, nousivat uudelleen pinnalle ja tätä kiihdytti metropolipolitiikka. Näin metropolin liepeillä majailevien kuntien asema muuttui hetkessä radikaalisti. Erityisen kimurantti on Forssan talousalueen ja sen kuntien asema Porin väylän ja Hämeen Härkätien risteyksessä. Tungosta herrahissiin Presidentti Kekkosella, naapuripitäjän torpan pojalla, oli tapana toistella vanhoja viisauksia. Niinpä, jos oli valittava kahdesta pahasta toinen, sisä- tai ulkopolitiikan joutumien retuperälle, olkoon se…
Read More

Informaatiokuplassa

  Kirjoitin vuonna 2005 sosiaalisen median strategiasta ja taloudesta kirjan, joka nousi 2000 miljoonan alan hakusanan kärkikirjaksi ja pysyi siellä pari vuotta. Taitaa olla vieläkin, mutta hakutuloksia saattaa olla jo vähemmän riippuen siitä,  mihin vuorokaudenaikaan asiaa hakee. Eurooppalainen aktiivisin aika ei ole aina netissä aktiivisinta. Cluster Art nousi niin ikään manifestina kärkeen, ja on siellä edelleen noin 200 miljoonan tasolla, edustaen samaa kuin aikanaan Agropolis -strategia (agropolis strategy) ja toinen väitöskirjani ekologisesta klusterista ja innovaatiopolitiikasta (Ecological cluster and innovation policy). Edellinen väitöskirjani liittyi koskisotiimme ja suuriin ympäristömuutoksiin sekä toi samalla Suomeen käsitteet spatiaalisesta identiteetistä, paikkaleimautumisestamme (spatial identity) jo 1970-luvulla. Nyt…
Read More