Vaalit Hämeessä – osa III

Uncategorized
  Viikonloppuna vaalivankkurimme Hämeestä siirtyvät Koillis-Hämeestä Päijät-Hämeen maakunnan kaakkoiskulmaan ja olemme aamulla ensin Nastolassa, jatkamme sieltä Orimattilan kaupunkiin, joka sai kaupunkioikeutensa vuonna 1992 sekä illaksi ehdimme vielä emäpitäjä Hollolaan, josta Lahden kaupunki erotettiin vuonna 1905 ja päivä päätetään yhteenvetoineen piskuiseen Hämeenkosken, entisen Etolan tai Kosken (Hl) pitäjään. Vahvojen kylien ja komean historian kuntia Orimattila ja Hollola ovat voimakkaasti kasvavia kuntia ja poikkeavat siten Lounais-Hämeen tai kaakkoisen Päijät-Hämeen rajapitäjistä. Ongelmat ovat siten kokonaan muualla kuin poismuutossa ja Lahden kaupunki on tehnytkin usein kosiskeluja kuntaliitoksista. Etenkin Hollolan hevosenkengän muotoinen kunta ja sen Lahden kaupungin lähiöksi muodostunut Salpakangas, jossa asuu puolet kunnan väestöstä, ovat uuden Vellamon kunnan perustajien visioissa. Päijät-Hämeessä on käyty useita kuntaliitoskeskusteluja ja tehty selvityksiä selvityksen perään. Kun olen itsekin ollut niitä joskus tekemässä jalkautuen aiheen pariin vuodeksi tai pariksi tieteen…
Read More

Stereotypiat politiikassa ja mediassamme

Uncategorized
  Stereotypialla tarkoitetaan kaavamaisia ja vahvasti yksinkertaistettuja mielikuviamme ihmisistä, kansoista, kulttuureista, instituutioista kuten puolueet tai hallintoon ja uskontoihin liittyvät ennakkoluulot. Niitä käytetään hyväksi opetuksessa, politiikassa, medioiden tavassa oikoa mutkat suoriksi tai pyrittäessä mustamaalaamaan tai käyttämään valtaa, manipuloimaan. Seurauksena voi olla ennakkoluulojen ohella rasismia ja se on tälle ilmiölle jopa välttämätön ehto. Usein stereotypia toteuttaa itse itsensä tavalla, jossa ajattelemme stereotyyppisesti kiinnittäen huomiota vain tiettyyn ilmiöön kohteessa, vaikkapa ihon väriin tai pukeutumiseen, siisteyteen jne. Oppikirjoista poliittisiin maakuntalehtiimme Suomalainen maantiedon opetus oli aiemmin hyvinkin stereotyyppistä ja mm. Topelius jätti lahjaksemme tänäänkin tunnetut stereotypiansa maakunnille ja samalla ihmisten luonteelle maakunnissamme. Nationalismiin taas kuului luonnehtia kokonaisia kansakuntia ja Suomessa ne olivat ajoittain hyvinkin rasistisia kuvauksia oppikirjoissamme, joista olen kirjoittanut suomalaisiin medioihimme mm. otsikolla “Valkoisten mutakuonojen maa”. Osa medioista julkaisi, osa ei juurikaan sellaista, jonka…
Read More

Vaalit Hämeessä – Osa II

Uncategorized
  Lounais-Hämeestä ja Forssan talousalueesta; Jokioisista, Ypäjästä ja Tammelasta sekä Humppilasta olen kirjoittanut paljon. Nauhakaupunki alkaa emäpitäjästä Tammelasta ja jatkuu Loimijokivartta Forssan kautta Jokioisiin. Willebrandin aikainen kartanomiljöö ja Wahrenin työ Forssan kaupungin synnyssä on tullut tutuksi Loimijokiohjelmaa vetäessäni ja Agropolista Jokioisten kautta ideoiden MTT:n ja nykyisen Luonnonvarain tutkimuslaitokseen tukeutuen ja päätyen osaamiskeskusohjelmaan, eurooppalaisen jokiverkostoon (European River Network) sekä Elonkierron tiedekeskukseen paikallisena, alueellisena, kansallisena ja globaalina ohjelmana. Agropolisalueen keskus Hämeen härkätien varsi sai Lounais-Hämeen käsitteensä turkulaisen sosiologian professorin Esko Aaltosen työnä käyttäen tukenaan perustamaansa Forssan Lehden levikkialuetta. Lehden levikkialue päättyy idässä kuin leikaten Rengon metsiin eikä tämä alue ole koskaan oikein sen jälkeen identifioinut itseään Hämeenlinnan ja kolmostien sekä vanhan rautatien toiminnalliseen ympäristöön Riihimäen kautta kohti pääkaupunkiseutua tai Tampereelle. Vielä tänäänkin sitä yritetään muuttaen alue maakuntahallinnon kautta Hämeenlinnan sairaalan ja sotealueen…
Read More

Soten antamat opetukset

Uncategorized
Sote on sitten sodittu lähtöruutuunsa. Kävi kuten sanoin. Poliitikot eivät kykene valmistelemaan näin suurta uudistusta. Käy kuten eurolle polittisena valuuttana. Tarvitaan asiantuntijat valmistelijoiksi ja poliitikkojen on pysyttävä omassa karsinassaan. Kun nyt menemme vaaleihin, on syytä varoa poliitikkoja, joilla on liian olematon osaaminen ja vain tolkuton halu pelata pelejään, käyttää valtaa, kansan kustannuksella. Osasyy on äänestäjällä. Miksi äänestää tumpeloita tehtäviin, joita nämä eivät kykene kuitenkaan hoitamaan. Ei yhdessä eikä erikseen. Se on tämän vaalikauden opetus. Karvas opetus kansakunnalle ja sen tavalle äänestää henkilövaaleissa, jossa puolue on vain narsismin väline valtaan ja sosiaaliseen asmaan, pyrkyryyteen. Vain perustuslakivaliokunta selvisi puhtain paperein. Se palautti sotesopan keittäjilleen ja nyt sitten pohditaan kolmesta mallista sopivinta ja varotaan samalla mainitsemasta maakuntamallia ettei vaan tulisi liian keskustalainen loppu draamalle. Näytelmään tarvitaan homeerinen draama alkuun, tragedia puoliväliin ja lopuksi…
Read More

Gallupdemokratiaa – manipulointiako ja mediaviihdettä

Uncategorized
  Gallupeja seuraava mediaviihde ummistaa silmänsä niiden luonteelle. Tuloksia käytetään sellaisenaan jo hallitusta tehtäessä ja pyritään vaikuttamaan myös näin itse vaalipäivän tulokseen. Gallupin tekijän ja alan tutkijoiden tulkintoja ei edes siirretä oman lehden sivuille. Näin gallup toteuttaa itse itseään ja on manipuloiva. Moni haluaa seurata sen voittoisaa puoluetta, olla mukana voitonjuhlassa. Väline on ikivanha ja etenkin nykyisen kritiikittömän ja markkinoiden korruptoiman viihteellisen median käyttämä myyntikeino. Vanhan puolueen pysähtyneisyyden aikaa Viimeisimmät gallupit kertovat, kuinka noin 40 % ei vastaa kyselyyn lainkaan ja puolueensa kertovistakin liki sama osuus on epävarmoja. Näin mielipiteensä kaksi kuukautta ennen vaaleja kertoo uskottavasti vain noin 40 % joista valtaosa on iäkkäitä ja etenkin maaseudulta tulevia entisen maalaisliiton äänestäjiä. Sama koskee toki myös muiden perinteisten puolueittemme jo iäkkäitä peruskannattajia, joiden puolue ei vaihdu vaaleista toiseen lainkaan. Näitä on…
Read More

Media on viihdettä jota poliitikkona tai mediatutkijana on pakko seurata

Uncategorized
Hesarissa on professori Heikki Hiilamon kirjoitus, kuinka esitetty soten rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. Mustan judokavyön hankkinut sosiaalipolitiikan professori todistaa, aivan oikein, kuinka kapitaatiomaksu on epäreilu syrjäisiä ja köyhiä, vanhusten asuttamia kuntiamme kohtaan ja suosii keskusten rikkaita kuntia. Kuinkas muutenkaan, kun kyse on kokoomuksesta. Sillä pyritään vain kuntaliitoksiin ja se taas ei johda mihinkään, kun naapurissa on toinen köyhä kunta. Ylipäätään kunnallisveron käyttö valtionveron ja -osuuksien sijasta on sekin epäoikeudenmukainen ja köyhien sekä vaivaisten kiusaamista. Hieman sitä voisi korjata, jos suurilla sotealueilla olisi verotusoikeus, pohtii Hiilamo. Mustan vyön mestari voisi heittä muiden asiantuntijoiden avustamana sotesopan keittäjiensä silmille tai syötäväksi. Tällaiset keittäjät kylmästi oppositioon seuraavaksi vaalikaudeksi tai kahdeksi. Kintoisaa on pohdinta antisemitismistä ja juutalaisten leimaamisesta syntipukeiksi silloin, kun Euroopassa on lama ja se siirtyy taantumaksi ja takaumaksi, frustraatioksi. Tätä on pohdittu paljon ja…
Read More

Poliittisen kevään ylilyöntejä välteltävä

Uncategorized
  Katsoin vanhoja lehtikirjoituksia ja kohdalle osui 50-vuotishaastattelujani. Kaleva oli otsikoinut artikkelinsa tyyliin “Kuuden professuurin mies”. Tekstistä selvisi, että olen hankkinut pätevyyksiä eri yliopistoihimme, sen tiedekuntiin, kaikkiaan kuuteen eri virkaan ja ainelaitokseen. Nykyisin noita pätevyyksiä taitaa olla kymmenkunta ja samalla mukaan tuli myös toinen väitöskirja. Se oli sinänsä turha, kun professorin pätevyys ko. tiedekuntaan tai laitokseen edellyttää noin neljää väitöskirjan tasoista ja laajuista työtä ja dosentuuri hieman vähemmän. Näin ainakin silloin, kun ensimmäisen pätevyyteni sain nuorena tohtorina ja viisaampiani kuuntelin 1970-luvulla. Nyt näitä viisaita on ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Koulutuksesta ei pidä karsia Tuo alustus liittyy nyt käytävään keskusteluun koulutuksestamme ja myös samalla opposition välikysymykseen hallitukselle. Se on varmasti aiheellinen. Koulutuksesta on karsittu huomaamattamme ja rankalla kädellä. Meillä on perinteisesti arvostettu koulutusta ja tutkimusta sekä tiedettä osana innovaatiopolitiikkaa aina…
Read More

Perjantai kolmastoista päivä

Uncategorized
Kolmetoista on huonon onnen luku ja perjantai muutenkin muita kehnompi, kertovat tilastot. Ranskan kuningas Filip IV Kaunis vangitutti Temppeliherrain ritarikunnan jäsenet sen jälkeen, kun oli ensin lähettänyt heille krijeitään, jotka tuli avata vasta 13. lokakuuta 1307. Hän syytti kirjeissään temppeliherroja saatananpalvonnasta. Herrat vangittiin ja poltettiin roviolla. Tuo päivä oli kehno avata kirjeitään herraksi syntyneenä. Riskejä on syytä varoa. Kun runnotaan läpi sotesotukuja ja kuntahimmeleitä, syntyy riskit unohtavaa epädemokratiaa. Lakiesitys menköön uuteen valmisteluun ennen kuin kunnissa on piru irti. Sama koskee Ukrainaa ja Kreikkaa, koko Eurooppaa. Alueet kun ovat sisäkkäisiä, eivät rinnakkaisia. Ja kunnat perustuslain suojaamia kansalaisten omia yhteisöjä kylineen ja kaupunginosineen. Ei niitä voi herramoraalilla määräillä. Riskejä ovat vaikkapa tupakka, päihteet, ylipaino ja yksinäisyys, työttömyys, yhteiskunnan eriarvoistuminen, herramoraali ja orjamoraali erikseen. Näissä vaaditan ennaltaehkäisevää työtä. Se kuuluu meillä kunnille ja…
Read More

Vaalit Hämeessä

Uncategorized
  Vaalit lähestyvät ja samalla kurkien tanssi. Kaikki se, mitä tähän saakka kentällä on kohdannut tutkijana, kirjailijana, politiikkaa 40 vuotta ammatikseen seuranneena, on varpusten tanssia. Kun kurkien tanssi alkaa, varpuset poistuvat näyttämöltä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös Hämeessä sitä, että kentälle saapuvat virkaansa puolustavat istuvat kansanedustajat tukijoineen. Peli kovenee, rahaa alkaa liikkua ja myös poliittiset virkamiehet ovat mukana antamassa oman tukensa rakenteellisen korruption laariin. Jokainen virkansa puolueen kautta hankkinut on velkaa sen puolueelleen. Samoin ne, joille puolueen menestys on tae omasta menestyksestä ja liikettä vihreältä oksalta seuraavalle. Näin vaalikiima tarttuu myös kuntiin ja sen virkamiehiin sekä leviää torikansaan. Ei tosin sillä kiihkolla kuin lapsuudessani, jolloin lausuin runoja Veikko Vennamon tupailloissa Pohjois-Savossa ja opin hänen käyttämän aksentin ja asialinjan. Demareitten tuttu ketju Hämeen kansanedustajista kokeneimmat ovat demareitten Jouko Skinnari ja keskustan Sirkka-Liisa…
Read More

Kynttilänpäivänä

Uncategorized
  Laura Ingalls Wilder syntyi 7. helmikuuta Wisconsinissa, Pepinin pienessä kylässä sen pohjoisissa metsissä. Hän kuoli siellä niin ikään helmikuussa 90 vuotta myöhemmin nimekkäänä kirjailijana. Kirjailija hänestä tuli oman tyttären kehotuksesta julkaista kirjoituksiaan synnyinkylästään ja pienestä Dakotan De Smetin kaupungista. Syntyi esikoinen nimeltä “Pieni talo suuressa metsässä” (Little House in the Woods). Sitä seurasivat romaanit “Farmarin lapset”, “Pien talo preerialla”, “Luumujen poukama”, “Hopeajärven rannalla”, “Pitkä talvi preerialla”, “Pieni kaupunki preerialla”, “Onnen kultaiset vuodet” ja “Neljä ensimmäistä vuotta”. Raivaajakansan juuret Kirjoista tehtiin suosittu ja rakastettu Michael Londonin tuottama televisiosarja “Pieni talo preerialla”. Landon itse näytteli siinä perheen isää. Siitä tehtiin myös japanilainen animesarja, minisarja Kanadassa ja elokuvat itse kirjailijasta. Sotien jälkeen syntyneet oman ikäluokkani edustajat muistavat hyvin kuinka tuo televisiosarja kosketti ja toi mieleen omat kokemukset suomalaisessa sydäntalvessa, kaamoksessa, lamavuosien metsätöissä…
Read More