Lähtiessämme länteen otamme suunnan itään

Oheinen kirjoitus on vuosikymmenen takaa. Mahtoiko pitää paikkaansa? Kun ei luettu ja kuunneltu silloin miksi niin tehtäisiin nyt. Ainut asia mikä on muuttunut on laatimani Cluster Art käsitteen manifestin käyttö maailmalla. Tuolloin se oli googlaten kasvanut 30 miljoonan tasolle nollasta. Nyt se on 150-200 miljoonan tasolla. Kertokaa minulle, mikä muu käsite ja siitä laadittu manifesti, yrittyäjiä, kouluttajia, tutkijoita ja hallintoa heilutteleva käsite saisi likimainkaan saman huomion ja olisi suomalainen? Nokia taitaa olla ainut mutta sitä on tehty kauan ja hartaasti, koko kansakunnan voimalla, insinöörejä kouluttaen. Kun manifesti kirjoitetaan Forssassa, ei Helsingissä, se ei saavu Helsinkiin muuten kuin Moskovan kautta. Lähtiessämme…
Read More

Uuskapitalismin varjo

Kymmenen vuotta takaperin pidin tällaisen vappupuheen. Varoitin uuskapitalismin vaaroista. Osuinko oikeaan? Uuskapitalismin varjo Vappu tuo mukanaan käsitteen työväestä. Presidentinvaalit kertoivat kuinka työläisiä olemme me kaikki. Nykysosiologien mukaan ja etenkin Richard Sennettiä lainaten (the culture of the new capitalism) työntekijän arvo perustuu pikemminkin uudistumiskykyyn eikä niinkään aiemmin arvostamaamme ammattitaitoon. Ihmisen on opittava oppimaan ja oltava joustava, innovatiivinen. Ei niinkään ammattinsa osaava ja pitkän linjan kisällinäytteiden antaja. Niinpä ammattitaitoisia työläisiä ei enää tarvita tai heitä ahdistaa jatkuva hyödyttömyyden pelko. Uudella työn määrittelyllä tarkoitetaan uutta kapitalismia. Siinä ihanneihminen elää iloisesti improvisoiden ja kuluttaen. Hän on valmis oppimaan kaiken aikaa uutta, joustamaan tarpeiden vaatiessa.…
Read More

Isolaatiomekanismien riskit innovoinnissa

Suomen Kuvalehti on antanut pääkirjoituksessaan kyytiä Suomen Akatemialle. Varmaan aiheestakin. Samalla kirjoituksessa puututaan ongelmaan, joka syntyy tutkimusohjelmia laadittaessa imitoinnista. Tutkimusohjelmilla aletaan plagioida vanhoja ja muualla jo tehtyjä ohjelmia sekä varmistellen näin niiden läpimeno luottaen jo koettuun ja rahoittajalle ehkä tuttuun tutkimustehtävän johdatteluun. Tällöin päädytään helposti usein aiemminkin kirjoittamiini isolaatiomekanismien koukkuihin. Sama pätee vaikkapa hallituksen kohdalla tämän kopioidessa toteuttamiaan malleja muualta maailmalta niitä lainaillen. Uuden imitoinnissa ongelmat syntyvät lyhyesti kuvaten viidestä isolaatiomekanismista. Usein mutkikkaissa alueellisissa malleissa alkuperäinen ideoija saa asiastaan irti sen alkuperäisen hyödyn. Kokonaan uudessa organisaatiossa, alueella tai kulttuurissa vaaditaan oppimista, kokemusta ja taitojen kehittämistä, jotta mutkikkaat yhteiskunnalliset mallit istuisivat…
Read More

Korporatiivisen yhteiskunnan kouristelua

Luin päivän mediat ja samalla tulevan maanantain Forssan kaupunginvaltuuston koulujamme koskevat uudistukset. Vain hetkeä ennen Tammela ravisteli naapurinamme yhdessä Jokioisten kunnan kanssa kyläkoulujame kylmällä kyydillä. Ilmiön taustat ovat kaukana ja olen niistä kirjoittanut vuosikymmenet. Sadas monografinen kirja on työn alla ja liki 300 artikkelia ja blogia ovat nekin aihetta sivuavia. Oma kauteni yhdyskuntapalvelussa on loppumassa kaupunginvaltuutettuna. Valtuustosta nähtynä ratkaisuja tehdään liki arpapelillä ja olemattomalla tiedolla. Virkamietyössä ja virkamiehiä, opettajia kouluttaen yliopistoissa, ilmiö on järkytys. Se selittää julkisen taloutemme syvää lamaa ja korporatiivisen yhteiskunnan kykenemättömyyttä toimia vastaten aikamme asettamiin haasteisin. Oheinen kirjoitukseni on liki vuosikymmenen takaa ja sitä tuki kaksikin aiemmin…
Read More

Narsismin lähteen paikka vaihtunut

Tapaus yksi Nyt tuli lähtö, kertoo Antti Holma ja jättää suvaitsemattoman Suomen taakseen. Antti Holmaa risoo Suomessa kaikki, kertoo Hesari (16.4). Mies haluaa hullaatumisen tunteita mutta ei vastuuta ja sitoutumista mihinkään. Se on oireenakin tyhjyyteen vievä tila ja yksinäisen ihmisen elämää. Jukka Aalto kertoo mielipidesivulla kuinka pyskoterpia on oikea läkitys mielialahäiriöille ja narsismin taudeille. Kansanterveyden eteen pitkän päivätyön tehynyt Ulla-Idänpää Heikkilä olisi korostanut elämänkaarimallejaan ja terveyspiirejään. Tänään hän sai nekrologinsa samaiseen lehteen. Puoliso, professori Juhana Idänpää-Heikkilä, sai nekrologinsa samaiseen lehteen viime vuonna. Yli miljoona suomalaista asuu jo yksin. Määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Nyt se näkyy ja kuuluu kaikessa, vaikkei…
Read More

Yhdyskuntapalvelussa kamman piikit vähenevät

Vaatiiko EU ainakin osan sotepalveluiden yhtiöittämistä. Ei vaadi vastaavat tänään professorit ja heitä minä uskon, En poliitikkojamme. Miksi meille valehdellaan, kysyvät professorit. Yhtä hyvin voisi kysyä miksi rahoja siirretään veroparatiiseihin. Homo politicus on valehteleva eläin. Nyt gallupit lupaavat voittoa vaihteeksi demareille (HS 15.4), edellisessä kuussa keskustalle. Vaalit pidetään keväällä 2019. Toki välillä on kuntavaalit vuoden kuluttua, presidentinvaalit mahdollisesti yhdessä maakuntavaalien kanssa seuraavana vuonna ja jossakin vaiheessa olisi valittava myös uudet tai vanhat meppimme. Oma yhdyskuntapalveluni kaupunginvaltuutettuna sai jatkoajan, kun vaaleja siirrettiin syksystä keväälle. Samalla olen toiminut maakuntahallinnossamme ja myös maakuntamme sairaalan valtuustossa. Virkamiehenä sama työ ja kouluttaen yliopistossa alan osaajia…
Read More

Valta sokaisi – täydellinen täydellisesti

Onko maahan ja maanosaan syntymässä prekariaatti, köyhtyvien ihmisten massa, jota käytetään voitelemaan uuskapitalismin rattaita, kysyy tämän päivän media ja vastaa itse. Vasemmiston ja demareitten kyvyttömyys uusiutua ay-liikkeensä kanssa ohjaa nämä oikealle ja siellä 1930-luvun malliin, ääriliikkeisiin. Onko rikkaiden tapa rikastua vienyt heiltä moraalin ja eliitti hakee itselleen erioikeuksia veroparatiiseista parasiitteina, kysyy sama media, ja vastaa itse siihenkin. Se rapauttaa demokratian pelisäännöt ja syventää ääripäiden kykyä etsiä yhteistä tulevaisuutta pienellä planeetallamme.SE ei ole nyt likimankaan yhteinen. Ovatko keskusalueet ja nodaalit haalimassa itselleen valtaa soten ja maakuntamallin mukana ja syrjäyttämässä periferiat ja maaseudun luonnonvaroineen ja palveluineen oman onnensa nojaan, kysyy media ja…
Read More

Perussuomalainen radikaali divergoivuus koetaan ärsyttävänä.

Tätä juttua oli luettu eilen runsaasti ja etenkin Savossa. Terveisiä ”oekeitten immeisten Iisalameen”. Ja etenkin Veikko Huttuselle. Kirjoituksessa kiinnostaa ehkä jalkapallon ystäviä käsitepari (konvergoiva, divergoiva), joka oli heille silloin vaikea ja vaikeana se pysyy jatkossakin ”tolkun ihmisille” tolkuttomassa maailmassa. Artikkelini oli muuten kirjoitettu liki tasan kymmenen vuotta takaperin. Se on nyt vain vielä ajankohtaisempi kuin silloin. Perussuomalainen jytky syntyi divergoivan radikalismin hengessä ja sai aikaan paniikin. Ei siis populismista vaan vallan muusta, josta tehdään aikanaan myös oikeaa tutkimusta ja tiedettä kiihkoilematta ja hakien kovin helppoja selityksiä. torstai, kesäkuu 29, 2006 Suomalaisten vaikeimmat sivistyssanat – kiitos ja anteeksi Veikko Huttuselle ,…
Read More

Koulutusta koko elämä

Oheinen juttu (Koulutusta koko elämä) oli kotisivullani suomalaisten luetuin. Se on kahdeksan vuoden takaa. Eniten sivullani kävi eilen kuitenkin brittejä, parituhatta lukijaa ja joku oli kiinnostunut myös klusteritaiteestani. Päivi Luostarinen on siellä suurlähettiläänämme, tiesi joku kertoa. Ehti toki olla myös Yhdysvalloissa, Brysselissä ja Saksassa. Diplomaatin elämä on kiertävää.Tuli kommenttejakin ja yhteistyötarjouksia. Joka päivä joku tarjous. Sosiaalinen media on ihmeellinen asia ja se on paljon muuta kuin jutustelua saati ilkeilyä. Sellaiset sivut ovat sittenkin vain ikävä sivupolku. Elämässä kun näitä sivupolkuja riittää tallattavaksi. Hesari tarttuu professorien moitteisiin. Viimeinkin joku uskaltaa tukistaa Suomen Akatemian poliitikkoja. Professorit kertovat kuinka tutkimukset ovat Akatemiassa kovin…
Read More

Viisien vaalien aattona

Puoluejohtajat oli kutsuttu koolle eilein ensimmäisen kerran sitten eduskuntavaalien. Yle onnistui nyt paremmin kuin aikoihin ja puoluejohtajat eivät puhuneet toistensa päälle tai metelöineet kuten eduskunnassa. Se helpotti seuraamista ja rauhalliset puhujat keräsivät asiapitoisista puheistaan pisteitä. Suomalainen parlamentarisimi ei ole brittiläistä mekastusta ja vielä kauempana itäeurooppalaisten tai välimereisten kansakuntien välillä nyrkkitappeluksi äityvästä menosta. Fiksu kansa haluaa kuulla mitä sanottavaa poliitikoilla on ja vertailla niitä medioissa saamaansa palautteeseen sekä itsenäisesti ajattelevan ihmisen omiin johtopäätöksiin. Vain 6 % suomalaisista äänestäisi Donald Trumpia gallupin mukaan. Peräti kolme ehdokasta menisi hänen edelleen ja kaksi heistä demokraatteja. Yhdysvaltain itäisimpänä osavaltiona Suomi olisi maan kirkkaasti deomokraattisin ja…
Read More