Uhatut liito-oravat

Kaupunginjohtaja vaihtaa Kanta-Hämeessä kaupunkia, maakuntajohtaja jättää maakuntansa. Syynä ei ole Forssan työntö vaan Riihimäen veto. Tai Helsingin lihapadat. Forssan Lehti, professori Aaltosen yhteiskunnallinen kokeilu ja psykososiaalinen työnnäyte myös rajoja rakentavana talous-, sosiaali- ja kulttuurimaantieteellisenä ilmiönä, kertoo kokonaan muuta ja hakee kolme yrittäjää tämän totuuden lehden levikkialueella kertomaan, kokoomuslaisia poliitikkoja kaikki, mutta antaa myös luvan alueella asuville käyttää omaa järkeään ja harkintaansa. Kriittinen ajattelu ei ole sama asia kuin negatiivinen maailmankuva ja jatkuva raksuttaminen. Kritiikin kannuksia ei jaeta toimittajille tyhmyyskilpailun voitosta. Koluministit lehden sivuilla ovat kokonaan eri asia ja heidän juttunsa hakee komiikkaa, savoarjalaista tapaa yhdistää kaksi asiaa toisiinsa, negatiivinen ajattelu…
Read More

Koulukaan ei voi tappaa sisäistä luovuuttamme ja motiivia

Rakkaus matematiikkaan kadonnut Suomalaisten nuorten matamatiikan taidot ovat romahtaneet. Kertoo tämän päivän Hesari. Syynä on tapa opettaa matematiikkaa, pedagoginen virhe. Rakkaus matematiikaan tapetaan. Ei äly ratkaise oppimisessa vaan motiivi. Kokoomuksen johtoon on pyrkimässä kolme hyvin erilaista persoonallisuutta. Älykkö nainen, neuvotteleva mies ja kansainvälisiin asioihin motivoitunut Stubb. Miksi sisäpolitiikkaan heikosti motivoitunut Stubb sai valtiovarainministerin sekä samalla matemaatikon salkun ja sitä rakastava Timo Soini ulkoministerin salkun? Koska Soinille vakuuteltiin Kokoomuksesta Pertti Salolaisen suulla kuinka Soini on erityisen sopiva ulkoministeriksi. Koska he olivat samassa ulkoasioitamme hoitavassa valiokunnassa ja Soini sen puheenjohtajana. Salolaisen rekrytoimistaidot, ihmistuntemus, pedagogin lahjat, taas tunnetan menneiltä vuosiltamme. Kysykää vaikka kokoomuslaisilta.…
Read More

Lammaskoira vallan vahtikoirana

Perussuomalaiset eivät ole aina olleet oikein maan päämedian ensimmäisiä kiiteltäviä. Mistä tämä kriittisyys mahtoi syntyä ja onko sen takana ehkä tänäänkin jotain erityisen keskiluokkaista ja ylimielistä. Eikö se oikein vastaa sitä käsitystä puolueesta, jota keskiluokkaistunut eliitti ja poliitikot ovat perinteisesti medioineen edustaneet? Entä tämän ajan sosiaalisen median trollit? Miksi he hyökkäävät juuri perussuomalaisen median kimppuun? Kenen etua he ajavat ja kuka maksaa heidän palkkansa? Jossakinhan se motiivi on ja sen paljastaminen tulisi olla median tehtävä. Vai olisko näissä trolleissa entisiä työttömiä toimittajia mukana? Onko toimittaja eliittikerhon wannabe-jäsen, kysyvät Emilia Kukkala ja Pontus Purokuru kirjassaan: ”Luokkavallan vahtikoirat. Miten suomalaiset toimittajat auttavat…
Read More

Mammutin jätteet

Forssan Lehden pääkirjoitus on oikeasta asiasta, jääkiekosta. Suomalainen jääkiekko on maailman huipulla, mittasi miten tahansa ja jos joku kanadalainen huippunimi sieltä puuttuu, pelaajien joukosta, se ei maailman menoa muuksi muuta. Venäjällä kun näitä nimimiehiä riittää ja ei se auta joka pelissä. Mitalit menevät joka tapauksessa oikeille joukkueille. Nyt siis Kanadan ja Venäjän ohella Suomelle. Suotta te hopeamitalejanne piilottelette, leijonat. Yksi Kanadan onnekas maali ei muuta tosiasioita miksikään. Suomen nuoret ovat maailman huipulla. Kaksi kultaa ja yksi hopea tietysti kismittää isäleijonia. Vasemmalla laidalla poliittista pelikenttää pohtivat jäsenäänestysten järjestelyä sekä puheenjohtajista että mahdollisesti myös vaikkapa hallitukseen menosta. Tuo kehitys on oikeaan suuntaan…
Read More

Mikä ihmeen Cluster art?

Minulta on kysytty miksi puutarhani on sellainen kun on. Koska olen opettaja, tutkija ja kirjailija, yliopistoissa kaikein aikaa työskennelleen, myös kuvataiteiljaksi mainittu sekä tieteen popularisoija, tarvitsen välineitä, joilla esitellä asiaani ja muiden tutkimia ilömiöitä popularisoiden sitä samalla. Näin puutarha ei ole vain kesäinen paikka kuopia maata tai olohuoneen jatke, paika grillata itseään tai makkaran kuoria. Se on osa työtäni ja median palvelua, kameran kulmaa katsellen ja sen paikkaa pohtien. Kun on miljoonia lukijoita ja etenkin kuvien katselijoita, silloin tällainen käytäntö on toiminut kiitettävästi. Salvador Dali antoi ihmisten kurkistaa puutarhaansa jättäen samalla paikan kolikon hänen omaa kolehtiaan varten avaimen reijästä tirkistelijöille.…
Read More

Vihreistäkö pääministeripuolue?

Tänään kirjoitetaan Suomessa jääkiekosta. Aloita siis sinäkin sillä, jos aiot luetuttaa tekstisi muillakin kuin peräpenkin matkaajilla tai urheilua vihaavilla takavuosien Kämpin asiakkailla, Sibeliuksella ja Gallen-Kallelalla, kosteitten iltojen sankareilla. Heidät kun Hesari on yllättänyt tänään housut kintuissa esittelemällä heidän palvelijansa Sibeliuksesta siis alkaen ja hänen arjestaan kertoen. Suoraanhan sitä ei voi Suomessa sanoa. Suomalainen Grand Hotel Kämp syntyi aikanan sääty-yhteiskuntaan ja sitä johdettiin ja hoidettiin myös kuten menneen maailman rahapalkatonta, työajatonta ilman työsuojelua, puhumattakaan työntekijän oikeuksista. Näin työntekijä joutui sopeutumaan mihin tahansa orjan tai prostituoidun asemaan ja miltään ei ollut suojattuna herramoraalin talossa. Professori Laura Kolben kirja tuosta elämästä on kuin…
Read More

Narratiivinen kertomus

Kiinassa käydään läpi mennyttä maailmaa ja Maon aikaa kriittisesti. SE on ollut julmaa aikaa. Suomessa suurin pelon aihe on nuori karhu. Koko maa herätetään hälytyksin karhujahtiin. Miksi ei varoiteta kapakasta poistuvista ja ratin taakse hilautuvista juopoista. Yleinen hälytys soisi ja piippaisi koko ajan ja koko touhun lapsellisuus tulisi ymmärretyksi. Meillä on todellisia uhkia ja sitten kuvitteellisia ja lapsenmielisille tarkoitettuja narratiivisia kertomuksia. Narratiivinen on käsite, jota nyt opetetaan suomalaisille medioissamme. Olisi tullut opettaa kansakoulussa. Media kun on tulvillaan narratiivista kerrontaa ja siis pääsääntöisesti täyttä puppua, politiikassa populismia. Eniten sitä on politiikan, kulttuurin ja urheilun sivuilla. Vähiten nekrologeissa ja kuolinilmoituksissa. Aikamme tärkein…
Read More

Helluntaipäivän havaintoja

Euroviisut oli viihdyttävä ja opettava tapahtuma. Ruotsalaiset osaavat ottaa irti pienenä kansakuntana liki globaalin tapahtuman antaman valtavan mainosarvon. Pisteiden lasku oli muutettu. Nyt antoivat pisteet ensin alan eliitti, eli tuomarit. Vasta tämän jälkeen rahvas, eli viisukansa, joka meillä tunnetusti pimeydessä vaeltaa. Kansaa viisaammat antoivat viihteestä pisteitä eniten Euroopan ulkopuolelle ja olivat siis siirtämässä viisut pois Euroopasta. Tosi viisas valinta eliitiltämme. Australia on riittävän kaukana ja aikavyöhykekin nurinpäin meidän kanssamme. Sinne siis viisut ja hyvä niin. Vähiten nämä viisaat antioivat pisteitä Puolalle ja Saksalle. Miksi? Onko Puolassa, Saksassa, jotain menneen maailman mukanaan tuomia kaikuja ja vihattavaa? Ettei vaan olisikin. Kansa antoi…
Read More

Snellmanin päivänä

J.V. Snellmanin päivä on samalla suomalaisuuden päivä. Filosofi, kirjailija, talousmies, valtiopäivämies ja mummon markan isä on leimallisin kansallisuusaatteen ja ajattelun suomalainen edustaja, filosofina lähinnä hegeliläinen. Siis perussuomalaisuuden kantaisä. Lisää kirjallisuutta: Kirjallisuutta Jalava, Marja: J. V. Snellman: Mies ja suurmies. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3383-4. Lahtinen, Mikko: Snellmanin Suomi. Tampere: Vastapaino, 2006. ISBN 951-768-181-X. Majamaa, Raija & Tiirakari, Leeni: J. V. Snellman: Valtioviisas vaikuttaja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1040. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-678-1. Niiniluoto, Ilkka & Vilkko, Risto (toim.): J. V. Snellman – filosofi ja valtio-oppinut. Helsinki: Suomen filosofinen yhdistys, 2006. ISBN 951-9264-61-2. Patoluoto, Ilkka (toim.): J. V.…
Read More

Pystyyn nostettu piisami

Hesari pohtii kulttuurisivuillaan (9.5), Euroopan ja Timon päivänä, taiteen osuutta hyvinvointiimme. Sitä on tutkittu paljon. On hyviä ja huonoja tutkimuksia, vaaratonta ja vaarallista. Valtaosa on maksettua ja vaaratonta. Joskus tutkimusmenetelmät ovat kehnoja ja todisteet riittämättömiä. Usein kirjoitellaan kulttuurin arvoista ja normeista mutta tarkoitetaan ihmisten tunteita. YK:n 27. artiklan mukaan jokaisella meistä on oikeus vapaasti osallistua yheiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteesta sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. Toteutuvatko kulttuurin, tieteen ja taiteen oikeudet kaikkien kohdalla? Totta kai tiede ja taide tuottaa hyvinvointia ja näemme ympärillämme vain niiden tuotteita ja vaikutuksia. Elämme niistä myös pelloillamme ja täytämme vatsamme. Kyse onkin siitä,…
Read More