Politiikan tekoa uuden ravurin selässä matkaten

Uncategorized
Kotisivullani ja etenkin Facebook päivitysteni yhteydessä on käyty ahkeraa kirjoittelua vaaleista Euroopassa, Yhdysvalloissa ja nyt Suomessa. Edessä on useita vaaleja, kuntavaalien jälkeen presidentin ja maakuntaalit samaan aikaan tammikuussa, ja pian meppivaalit sekä eduskuntavaalit. Vaaliväsymystä voi lisätä se tosiasia, että vaikkapa presidentin vaaleja joudutaan käymään vielä kahteen otteeseen ikään kuin hätävarjelun liioitteluna. Kyseessähän on edustuksellinen virka ja nykyinen presidenttimme on asettumassa ehdolle yli puoluerajat ylittävällä, ihan viisaalla tavalla. Urho Kekkonen valittiin hänkin näin, tuskin vaaleja koskaan käyden, mutta muilla ei silloin oikein mahdollisuuksia edes annettu. Nyt annetaan ja samalla korostuu näiden vaalien suosio. Se taas saattaa antaa väärän kuvan presidentti -instituutiostamme ja presidentin valtaoikeuksista kansalaisille. Mauno Koiviston aikana niitä karsittiin reippaalla, suureksi kuvatulla kädellä. Toisaalta edes kovin pidettyä Koivistoakaan ei valittu ensimmäisellä kierroksella. Fb-keskustelumme sivullani vertasi poliitikkoja ja kansakuntien päämiehiä ravureihin,…
Read More

Sosiaalisen median talous ja strategia

Uncategorized
Atte Jääskeläinen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että jos JSN ryhtyy liikaa määrittelemään Yleisradion journalistista linjaa, Yleisradion ”täytyy varmaan perustaa oma elin sitä varten”. Kommentti on tulkittu vihjaukseksi siitä, että Yle olisi jättämässä JSN:n. Jääskeläinen on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja. Hän on vastannut johtajana Ylen uutistoiminnasta vuodesta 2007. Hänen vastuulleen kuuluu nykyisin myös ajankohtaisohjelmat, urheilu sekä Ylen suomenkielinen aluetoiminta. Hän on toiminut toimittajana alkaen Forssan Lehdestä ja edeten Helsingin Sanomien vastaavan toimittajan tehtäviin. Hän on juristi ja syntyisin Forssasta. Forssassa syntyminen ei selitä kaikkea mutta ehkä taipumuksen hakea outoja selityksiä ja selityksen selityksiä, salaliittoja, se kyllä voisi selittää. Näitä Helsingin Sanomat toimittajineen oli havaitsevinaan miestä seuratessaan Forssassa. Samoin tavan nähdä näitä pelurin taipumuksia myös muissa kanssaihmisissä ja vielä juristin koulutuksella. Suomessa kantaväestöstä noin joka viides on taipumuksiltaan…
Read More

Mauno Koivisto – pohtiva presidentti

Uncategorized
Mauno Koivisto oli ensimmäinen sosiaalidemokraatti tasavallan presidenttinä. Alkuvuosina Koivisto jatkoi tuttuja linjoja kunnes maailmapoliittinen tilanne muuttui. Sisäpolitiikassa palattiin Kekkosen ajan jälkeen normaaliin parlamentarismiin. Koivisto oli kahden kauden presidentti, Koivisto-ilmiön tuote. Manu -ilmiöstä huolimatta Koivisto jäi kansalle etäiseksi, fundeeraajaa ja pahojen päivien ennustajaa oli joskus vaikea tulkita. Syntyi median virhetulkintoja, sopulit saivat kyytiä. Tulevan mediayhteiskunnan megafoni, neljäs valtiomahti, oli Koivistolle sopulilauma. Sosiaalista mediaa ei vielä tunnettu. Kyytiä saivat myös ennustajaeukot. Koivisto syntyi Kekkosen tapaan vaatimattomiin oloihin puuseppä Juho Koiviston poikana ja rakensi uransa varhain työelämän ja opiskelun yhdistäen Turun satamassa. Väitöskirjan ”Sosiaaliset suhteet Turun satamassa” ohjasi sosiologian laitoksen professori Esko Aaltonen ja pyrki saamaan Koiviston yliopistonsa assistentiksi. Maalaisliittolaisten, Relanderin ja Kekkosen tapaan, Koivisto valitsi kuitenkin pankin ja eteni hieman samaan tapaan kuin aiemmat juristin taustan hankkineet pankkimiehemme kohti presidentin virkaa. Kun…
Read More

Populismin synnyn lyhyt oppimäärä

Uncategorized
Tänään medioissamme kirjoitetaan jälleen kerran populismista. Turun yliopiston tutkijat Niko Hatakka ja Mari K. Niemi sekä Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palonen tyrmäävät tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen vieraskynä-kirjoituksen (HS 17.5). Rahkonen kun kirjoitti toiveikkaasti kuinka liberaalidemokratia on kuihduttamassa populismin, joka on vain talouskriisin ohimenevä oire – kiusallinen loppuun raavittu kutina. Samanlaisia kirjoituksia Hesarissa oli runsas vuosikymmen takaperin sosiaalisen median nostaessa päätään. Sen oletettiin olevan ohimenevän ja lapsellisen ilmiön naamakirjoineen ja blogeineen. Tyhmyys tiivistyy tällaiseen narratiiviseen mediaan ja sen kiroittajiin ennustajinamme. Varo luottamasta heihin. Presidentti Mauno Koivisto oli napit vastakkain juuri tämän sopulililaumansa kanssa eikä antanut heille lupaa tulkita itseään. Tunsi porukan muita paremmin. On tunnettava vastustajansa sekä tukijansa presidenttinä ja nyt Donald Trumpina. Se sota on voitettava tai kansakunta häviää taantumukselle. Kirjoittajat, populisimin tutkijat, nämä aidot ja oikeat populismin tutkijat näkevät tilanteen…
Read More

Suuren maailmankuvan selittäjät – tiede mukana politiikassa

Uncategorized
Toimittaja professori Anu Kantola puuttuu Hesarissa (19.5) taas kerran oikeaan asiaan. Kun kollega Olli Mäenpää professorina tekee kunnon työtä analysoiden ylen ympärillä pyörinyttä keskustelua ja tyhmyyskilpailua, silloin tulisi vakavoitua ja lukea tutkimus kunnolla. Siinä kun on tehty paljon arvokkaita havaintoja. Ehkä tärkein liittyy tapaan johtaa yleisradiota ja siihen tehtävään valittuja johtajia. Heillä kun on ollut aina monta roolia ja yksi niistä on poliitikon elämä. On hankittava rahaa ja sitä saa olemalla poliitikko poliitikkojen joukossa. Se ei ole enää tästä päivästä. Siinä kun suuren talon sisäinen substanssi ja toimittajan työn ymmärtäminen tässä omassa ajassamme jää taka-alalle. Siis tämä ylen professionaalinen osa ja ammattitoimittajan työ. Se on liian arvokas unohdettavaksi. Toimittajat ovat ihmisiä ja tekevät virheitä hekin, jotka on annettava anteeksi. Suuri kuva ratkaisee, eivät pienet yksityiskohdat, jotka Kantola on aivan oikein…
Read More

Esseistin elämää Euroopassa

Uncategorized
Mitä on olla esseisti, kirjoittaa toimittaja Suvi Ahola tämän päivän Helsingin Sanomissa (HS 15.5). Hän kirjoittaa siis itsestään, toimittajasta, joka osaa ajatella ja hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja äidistään, joka oli äidinkielen opettaja ja yritti saada myös vähän lukevat pojat oppimaan ajattelun jalon taidon. Se ei ole vielä filosofiaa mutta alkaa lähestyä sitä. Se on historian, uskonnon, biologian, maantiedon ja äidinkielen, yhteiskuntaopin vaatimien pitkien esseiden kirjoittamista. Paljon lukeva ja kirjoittava osaa sen taidon. Kieli muuttuu samalla usein lyyriseksi. Nyt sitä yritetään poistaa yo-esseenä koska lyhytkin kolmen sanan lause paljastaa kuinka tyhmä olet. Vai vaaditaanko siihen sittenkin se neljäs sana ja essee? Miksi pelätä sellaista, jossa ei ole vaihtoehtoja ja joka tapauksessa opiskeltava myöhemmin elämässä, jos aiot menestyä muunakin kuin trollina ja hakkeroiden muiden elämää, pyrkien sitä kautta jarruttamaan maailman muutosta. Vain…
Read More

Nekrologin jälkikirjoitus

Uncategorized
Kun lukee päivän lehdet, kirjoitukset presidentti Mauno Koivistosta, ne ovat odotettuja. Olemme hänestä kovin yksimielisiä kuten suomalaiseen luterilaiseen käytäntöön nyt kuuluukin. Etenkin poliitikkojen mielipiteet ovat tutun oloisia ja toimittajia lähellä olevista vain Jukka Tarkka havaitsee, kuinka Koivistolla oli myös huumorintajua ja hän oli itseironinen. Hänellä oli siihen varaa, kuten Tarkka sen ymmärtää. Homeeriseen kerrontaperimään ei kuitenkaan kuulu vain liioiteltu melordaama. Tolkuton vetoaminen ihmisten tunteisiin, jolloin ihminen on joko hyvä tai paha paatoksellisesti se vielä esitellen. Toimittaja Marko Junkkari (HS 14.5) on havainnut tämän oman aikamme poliitikoissa. Politiikasta ja mediasta sen mukana vallankäyttäjänä on tullut tunteiden orgiat. Se näkyi ja kuului eilen myös euroviisujen kohdalla ja voittaja vetosi niihin onnistuneimmalla tavalla, taas kerran. Suomessa sen oivaltaminen on paljon vaikeampaa kuin Ruotsissa. Suomalaiset osaavat sen vain kiekkokaukalossa, vahingossa ja tahattomana viihteenämme. Koiviston…
Read More

Presidentin nekrologi

Uncategorized
Liput lasketaan Suomessa puolitankoon ja suomalaisuuden päivästä tuli surun päivä. Mauno Koivisto tullaan muistamaan presidenttiemme joukossa todella merkittävänä päämiehenä, jonka arvo kasvaa tulevaisuudessa, jolloin saamme tähän aikaan lisää etäisyyttä. Suuret uutistoimistot, kuten yhdysvaltalainen AP, brittiläinen Reuters, ruotsalainen TT, norjalainen NTB ja kiinalainen Xinhua julkaisivat tiedon Koiviston kuolemasta sen jälkeen, kun tasavallan presidentin kanslia kertoi suru-uutisesta. Yhdysvalloissa Koivistosta uutisoivat muun muassa New York Times, Washington Post ja ABC News. Uutinen kerrottiin myös muun muassa Times of Indiassa. Virossa ja Ruotsissa presidentti Koivistosta julkaistiin laajoja artikkeleita ja kerrottiin Koiviston mittavasta urasta. Mauno Koivisto palautti Suomeen normaalin parlamentaarisen järjestelmän ja oli poikkeuksellinen ihminen ja omalla kohdalla vielä Turun yliopiston sen laitoksen kasvatti, jossa itsekin vietin vuosikymmeniä Oulun yliopiston rinnalla. Samassa laitoksessa samojen tutkijoiden parissa. Turkulaisuus ja tiedeyhteisön sosiologinen pohdinta näkyi kaikessa. Sitä on…
Read More

Onnella ne laivatkin seilaa

Uncategorized
Otettiinko ovaalissa salissa kuvia ja kuka otti? Vakoiliko Venäjä vai vakoiltiinko heitä? Onko Venäjän ulkoministerin vaikea lentää joutumatta väärille teille koneineen etenkin Viron rannikkoa lähestyen? Erotettiinko Yhdysvalloissa joku ja miksi? Oliko hän jonkun puolueen kätyri vai täysin lahjomaton tai lahjaton pysyäkseen korruptoidussa työssään. Miksi Yhdysvallat ei näytä nimeävän virkamiehiä, joita voisi edes erottaa, ihmettelee media ja toimittajat toisaalla? Mihin tuolla menolla katoaa vanhan kunnon ennustettava rakenteellinen korruptio, puolueet ja korporaatiot, instituutiot? Mihin Ranska selviää samalla menolla ellei osaa turvautua Brysselin rakenteisiin? Miksi meillä nimitetään virkamiehiä, jotka ovat jonkun puolueen jäseniä? Tuoko se parempaa kalaonnea tai siunausta kunnille, kaupungeille tai kansakunnalle? Onko jonkun rukous väkevämpi kuin jonkun toisen? Miksi jollekin alueelle syntyminen on kuin kirous myös Suomessa? Aivan kuin tekoaltaan tulevaa pohjaa ja sen kirousta, allaspeikkoa. Nykyisin siunauksellista on syntyä maantien…
Read More

Politiikassa ja jääkiekossa on osattava voittaa oikeat pelit

Uncategorized
Ranskan uutta presidenttiä odottavat haasteet, joita ei oikein suomalaisena osaa kuvata, etteikö ne menisi vertailuksi oman maamme oloihin. Oleellista on, että hänellä on valtaa kuten Kekkosella aikanaan, mutta ei maalaisliittoa puolueena tukenaan. Eikä Kekkosella ollut rasitteena enää kahtia jakautunutta kansaa olkoonkin, että yleislakko alkoi samana päivänä kun hän otti tehtävänsä vastaan. Se ei ollut toki protesti hänen valinnalleen. Ranska jakautuu nyt myös maantieteellisesti kahtia ja se on hankalaa ranskalaista maaseutua tuntevalle ja rakastavalle maailmalle. Siellä kun Macronia ei rakasteta. Emmanuel Macron juhlii voittoaan Pariisissa. Ranskalaisista 75 % kävi äänestämässä mutta peräti 12 % tyhjää tai Aku Ankkaa. Siis saman verran kuin Suomessa vihreää puoluetta, joka on sentään merkittävä vallankäyttäjä Helsingissä ja suurissa kaupungeissamme. Macron sai näistä kaupungeista kannatuksensa ytimen. Ei Ranskan maaseudulta, jota pidämme pyhänä kuten ranskalaiset itsekin. Oikeasti Macron…
Read More