Nekrologin jälkikirjoitus
Kun lukee päivän lehdet, kirjoitukset presidentti Mauno Koivistosta, ne ovat odotettuja. Olemme hänestä kovin yksimielisiä kuten suomalaiseen luterilaiseen käytäntöön nyt kuuluukin. Etenkin poliitikkojen mielipiteet ovat tutun oloisia ja toimittajia lähellä olevista vain Jukka Tarkka havaitsee, kuinka Koivistolla oli myös huumorintajua ja hän oli itseironinen. Hänellä oli siihen varaa, kuten Tarkka sen ymmärtää. Homeeriseen kerrontaperimään ei kuitenkaan kuulu vain liioiteltu melordaama. Tolkuton vetoaminen ihmisten tunteisiin, jolloin ihminen on joko hyvä tai paha paatoksellisesti se vielä esitellen. Toimittaja Marko Junkkari (HS 14.5) on havainnut tämän oman aikamme poliitikoissa. Politiikasta ja mediasta sen mukana vallankäyttäjänä on tullut tunteiden orgiat. Se näkyi ja kuului…