Mediapalkintojen jakajat

Forssan Lehdessä pohditaan kenelle kuuluisi kulttuuripalkinto. Ehdokkaita on kymmenittäin ja kaikki todella vuosisadan kärkeä juhlittavaksi. Yksi kuitenkin puuttuu. Esko Aaltonen, sosiologian professori Turun yliopistosta, laitokselta jossa itsekin väittelin toistamiseen, ja jossa väitteli myös vaikkapa presidentti Mauno Koivisto. Professori perusti aikanaan Forssan Lehden ja tätä kautta ilmiön, josta käytämme Lounais-Hämeen nimeä talousalueena. Ei vielä silloin Helvetin tulirotkoa. Pitäisikö nimen antaja ja sarjakuvan piirtäjä palkita? Lehden edellinen päätoimittaja oli Kari Grahn ja hänen tyttärensä on juuri nyt Suomen kulttuuriministeri. Harvoin on Forssalla tällaista tunnustusta annettu muiden taholta itse omaa häntäänsä nostamatta. Siinä nyt alkaa olla jo sukupolvelta seuraavalle siirtyvää kulttuuria, uskottavaa. Toki…
Read More

Oman aikamme poliitikot ja tiede

Timo Soini pitää perustamaansa puoluetta ihmisvastaisena puolueena. Aiemmin hän haukkui lutherilaisen kansankirkon ja kiitteli katolisen, liittyi itsekin siihen uskoon ja maailmankuvaan. Hän haukkui EU:n ja on nyt sen näkyvin lipunkantaja ulkoministerinä. Hän kertoi kuinka äänestäjä on hyödyllinen idiootti. Hän kertoi kuinka on uskovainen ja ihmettelevänsä Apu-lehdessä henkilöhaastattelussa, kuinka suomalaiset pakanat häntä äänestävät. Sellainen loukkaa syvästi tuntevaa ihmistä ja tämän ihmisarvoa. Timo Soini oli puolueessaan vasemmalla ja konservatiivisempi kuin puolueen äänestäjät, tutkimusten mukaan ja tavalla, jolla hän täytti vaalikoneitamme. Ministerin salkku ulkoministerinä vei Soinin ulos puolueesta, jota hän ei ollut koskaan edustanut. Hän tunsi toki ravikansaa ja ihmisiä maalta, pientalonpoikien ja…
Read More

Maalaisserkku Helsingistä

Hesarissa pääkirjoitus kertoi maalaisista ja helsinkiläisistä. Helsinkiläisille Barcelona on tutumpi paikka kuin Kajaani, tyyliin. Ovat varakkaita ja sivistyneitä, maalaiset moukkia. Näin kirjoiteltiin viimeksi 1930-luvulla. Tänään Suomen kansainvälisin maakunta on tietenkin Lappi, joka elää turismilla. Ei ota mielellään vastaan köyhää ja kielitaidotonta pääkaupunkisedulta töihin eikä muutenkaan vieraaksi tinkimään hinnoista. Näin minulle tutkijana ja maaseudun kehittäjänä kerrottiin jo 1990-luvun puolella. Lopetin tinkimisen ja säästin sen välimereisiin kohteisiin ja Kanarialle. Rahvaan turistirysiin. Asuvat pienissä ja ahtaissa komeroissa rumissa lähiöissään nämä helsinkiläiset. Matka työpaikalle kestää tolkuttomasti ja ruuhkat ovat kaiken aikaa esteenä siellä vierailulle. Matka Forssasta kolmostien susirajalle vie puoli tuntia mutta siitä keskustaan…
Read More

Sorvin ääreen palaaville

Eilen puhuttiin medioissa lääkkeistä. Etenkin apteekista ilman reseptiä hankittavista ja samalla lääkevahingoista. Usein näin käy kun mukana on lääkkeitten käyttö väärään tarkoitukseen tai rinnakkain. Yksi merkittävä asia siellä jäi kokonaan mainitsematta. Noin 7-10 prosentilta väestöstä puuttuu kokonaan entsyymi CYP2D6, joka vastaa useiden lääkeaineiden hajotuksesta. Pienikin annos lääkettä voi kasautua heillä nopeasti rajuksi yliannostukseksi. Vanheneminen aiheuttaa lisäksi usein tarpeen pienentää lääkeaineiden annostelua. Usein ikääntyminen johtaa lääkkeitten kasautumiseen ja jatkuvaan lääketokkuraan. Lääkkeen psykologinen vaikutus (plasebo) ja sitä kautta tottumus ovat niiden käytössä tyypillisin turhan käytön aiheuttaja. Lääkkeen käyttöä ei tulisikaan lopettaa kerralla vaan asteittain ne "unohtaen". Kysy aina ammattilaiselta apteekissa ja hoitavalta…
Read More

Uudenlaiset presidentinvaalit lähestyvät

Kumpi saa presidentinvaaleissa enemmän ääniä, Matti Vanhanen vaiko Paavo Väyrynen. Sen jälkeen kun nämä ovat kohdanneet muutaman kerran televisiossa väittelyissä ja Väyrynen kiertää vaimonsa kanssa kenttää muutaman kuukauden. Edellisissä vaaleissa Väyrynen pelasti hiipuvan keskustan kannatuksen. Miten käy nyt? Onko Väyrynen menettänyt karsimansa ja kyvyn puhua vakuuttavasti? Entäpä jos vanha isäntä kerääkin ääniä enemmän kuin EU kriittiset muut ehdokkaat ja kilpailee taas toisen kierroksen paikasta? Kumpi kerää presidentinvaaleissa enemmän ääni? Demareitten naisehdokas vaiko perussuomalaisten naisehdokas, joka on näyttävä, puhuu nopeasti ja selkeästi, on hyvin koulutettu ja maahanmuuttokriittinen, EU kriittinen ja sanoo asiansa selkeästi ja kiertelemättä. Entäpä jos demari saa vähemmän ääniä…
Read More

Paikallisen median ja päämediamme vertailua

Uuden vaihtoehdon näkymät lytätään. Tammelan koulu-uudistus haukutaan. Kiinan sotalaivat väärillä vesillä. Muistutusviestit leviävät. Kupla ja kriisi uhkaa. Kiusallinen menneisyys Googlessa mahdoton poistaa. Rantavalvojan riskiuimarit. Poliisi jäi takaa-ajossa auton alle. MM-raja jäi ylittämättä. Suomalaisten vaisu alku MM-uinneissa. Keihäsjoukkue kuihtui. Jalkavaiva pitää Murron sivussa. Autosta löytyi amfetamiinia ja kynäpistooli Riihimäellä. Pitseriassa paloi Raahessa. Forssa Lehti on luettu maanantaina 24.7. 2017 - Suomi 100. Tässä sen otsikot, 90 % niistä. Lehden hinta on liki sama kuin maan päämedian Helsingin Sanomien. Aamusta aamuun pelkkää epäonnistumista, onnettomuutta, maailmalta löydettyä ikävää kerrottavaa, parin kolumnistin ilkeilyt ja kermana päällä nimettömiä lyhyitä ihmisten ilkeilyjä toisilleen kymmenittäin. Lehden rakastetuin…
Read More

Manipuloiva moraali ja hyödyllinen idiootti

Päivän mediassa Forssa Lehti on vihreineen suojelemassa maata monikulttuurisuudelta. Lehti löytää hävitettävää monikulttuurisuutta myös Australiasta ja Uudesta Seelannista, toiselta puolelta maapalloa. Kiiviä kun uhkaa vieraat lajit ja nämä pedot olisi nyt hävitettävä. Eurooppalaisten sinne viemät. Ja paikallinen kiivi pelastettava. Suomessa monikulttuurisuutta edustavat lehdessä tappajakasvit, joiden koskettaminenkin tuo palovammoja ja hyvä ettei henki mene monikulttuurisen vieraslajin kosketuksesta. Ne on HÄVITETTÄVÄ oikealla tavalla, neuvoo monokulttuurinen mediamme, punavihreä toimittaja. Suomessa erityisen uhattu on Saimaan norppaa. Mutta on niitä monia muitakin ja Forssassa vanhoja rakennuksia ja punatiilitaloja uhkaa vieras kulttuuri ja tien varret ovat täynnä rumia Shellin ja Esson rakennuksia, laatikko laatikon vieressä kirkonkylän…
Read More

Vihreä monokulttuurisuus

Kansalliskissaksi valittiin sitten tämä maatiaiskissa, eurooppalaiseksi kutsuttu, joita meillä on pilvin pimein ja muut kissat ovat mukamas sitten tuotuja. Tämä kissa kun on ollut meillä jo ennen norppaa. Kuten myös vaakunamme tunnus, leijona. Miksi vaakunaeläimenämme ei ole vaikka kontio tai kettu, naali tai ilves, hirvikin on komea itsetunnon nostaja. Mäyrä voisi olla hyvinkin suomalainen norpasta nyt puhumattakaan. Suomen leijona on jotenkin kaukaa haettu ja viittaa perussuomalaiseen isänmaallisuuteen, populismiin forssalaisittain tulkiten, jossa monikulttuurisuus on korostetusti esillä muutenkin. Vihreän populismin aallon iskiessä rannoillemme tsunamin tavoin, vaakuna voitaisiin vaihtaa vähemmän monikulttuuriseen norppaan. Kansallishymnikin voisi olla nyt paikallaan muuttaa Finlandiaksi ja unohtaa saksalaiset juomalaulut.…
Read More

Tervetuloa asiakkaaksi myös www.finsome.fi

Kotisivuni www.clusterart.org, avautuu nyt myös sosiaalisen median sivustoni monen tuntemalla mediatunnuksella www.finsome.fi. Samalla sivustoni tarjoaa kolme kirjaa lukijoilleni avautuen ilmaiseksi. Niistä luetuin on jo vuonna 2007 julkaistu Arctic Babylon. Se on avannut tänään kahta kautta vajaa 300 lukijaa. Vuosikymmenen aikana kymmenetuhannet lukijani. Uskon että kirja sopii myös nyt sateisen kesän viihteeksi. Kirjan kiitossivut, kaksi viimeistä, päättyvät näin: Kiitokset Toisin kuin tieteellisessä julkaisussa bilbliografia olisi tässä yhteydessä liian pitkä ja sopimaton. Tämän kaltainen julkaisu ei ole kuitenkaan koskaan yhden ihmisen tuote vaan tulosta vuosikymmenten saatossa tehdyistä, sadoista kirjoittamistani julkaisuista. Kirjan tausta ja symbolirakenteet ovat niistä lähteistä, joita olen vuosikymmenten saatossa lukenut…
Read More

Ei mertarantaa rakkaampaa

Päivän medioissa ykkösaihe liittyi yleisurheiluun. Kun kolmiloikan 49 vuotta vanha ennätys rikkoutui kysyttiin, missä olit kun Pertti Pousi loikki juhannuksena liki 50 vuotta takaperin 17 metriä ja jäi vain kolme senttiä puolalaisen maailmanennätyksestä. Entä kun Markku Kukkoaho juoksi 400 metrin nyt vanhimman yleisurheilun ennätyksemme ja vieläpä arvokisoissa. 1970-luku oli lukuisten edelleenkin voimassa olevien yleisurheilumme ennätysten vuosikymmen. Suuret ikäluokat kun eivät voineet juuri maaseudulla muuta harrastaakaan kuin hiihtää talvella tai juosta kesällä. Tytöt olivat erityisen ahkeria hiihtämään pakkasessa kouluun. Niinpä etenkin tuolloin juostut naisten ennätykset ovat edelleen vielä kauan voimassa. Aivan heti ei heitetä kiekkoakaan yli 70 metriä ja Lasse Viren…
Read More