Muurin taakse piiloutuvat kansakunnat

Uncategorized
Helsingin Sanomat (27.2) kuvaa näiden muurien merkitystä lähinnä nähtävyyksinä oman puberteettisen, hybridiyhteiskuntamme hupsutuksina Kiinan muurin tapaan elätellen mahdottomia. Ne kun eivät voi mitenkään pidätellä sellaisia fiksuja ihmisiä, jotka ovat päättäneet muuttaa maasta toiseen. Niillä on vain symbolinen merkitys. Kukaan täysijärkinen ei edes yritä Meksikosta Yhdysvaltoihin juuri tuota muurin sulkemaa reittiä, vaikka muuria ei olisi koskaan rakennettukaan. Kaikkein vähiten huumeita salakuljettavat. Harva suomalainenkaan käveli Ruotsiin tuntureita hakien tai ui Tornionjoen yli. Päihteet ja huumeet kulkevat nekin reittejä, jotka eivät ole nähneetkään näitä muurejamme. Jos joku venäläinen haluaa Suomeen, hän ei lähde harhailemaan pitkin korpia maahamme. Mieluummin hän lentää vaikka business luokassa…
Read More

Voidakseen johtaa kansaa on käännettävä sotelle selkänsä

Uncategorized
On tullut aika hyvästellä sote suomalaisille niin rakkaita aforismeja lainaten. Teemme sen surullisin mielin ja muistellen häntä kuin läheisintä rakasta, media-aikamme puberteetti-ikäisen yhteiskuntamme oikuttelevinta finninaamaa. Edes parrakas hiihtäjälegenda tai hyppyrimäestä kohoava kotka ei ole antanut meille niin monia muistorikkaita hetkiä kuin sote ja sen kanssa viettämämme ikimuistoiset hetket. Sote on kuollut mutta hänen muistonsa elää ja on ikuinen. Mihin menehtyi sotemme? Notifiointiinko, rahoitukseen, valinnanvapauteen, asiakassuunnitteluunko nääntyi vanhus? Ei löydy mitään pieniä syitä mihin sote kompastui. Eikä tuossa ole vielä edes kaikki. Kohta etsitään syntipukkeja, alkaa ruma meno maassamme. Laitonta tehdään meillä toki koko ajan, perustuslain vastainen vie vain enemmän aikaa,…
Read More

Kateus vie kalatkin järvestä

Uncategorized
Suomen vapaa-ajan kalastajat (SVK) ja eläinsuojeluyhdistys Anemalia käyvät sekä toistensa kanssa että keskenään, avannon ympärillä, ilmiriitaa siitä, miten menetellä avannosta nousseiden sinttiensä kanssa. Hetikö olisi tapettava vai ehkä vähän samaan tapaan kuin kutuahventa haettaessa kesällä katiskalla tai ammattimaisemmin siikaa ja silakkaa nuotaten mereltä. Miksi nämä käytännöt vaihtelisivat vuodenajan ja kalastustavan mukaan aihetta pohtien? Lainaan Iltasanomien juttua tämän päivän (23.2) tekstistä otsikolla, jossa korostetaan aiheen suurta merkitystä ja ilmiriidan aihetta alan harrastajien keskuudessa, mestaruudesta Kemissä kilpaillen: "SVK:n johdossa on nimekkäitä valtakunnantason poliitikkoja. Hallituksen puheenjohtaja on kansanedustaja Ville Skinnari (sdp). Varapuheenjohtajat ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok) ja Emma Kari (vihr). Kemissä pykälä…
Read More

Vuosikymmenen odotettu muutos kypsymässä

Uncategorized
Kirjoitin kymmenen vuotta takaperin poliittisten liikkeittemme syvästä kriisistä rinnan perinteisen median kriisimme kanssa. Samalla maahan puuhattiin rakenteellista sote uudistustamme ja kuntia liitettiin toisiinsa. Populismi nosti päätään myös muualla maailmalla, mutta emme siitä kirjoittaneet lehdissämme, vaikka itse näin teinkin ja tarjosin lehtiimme. Kansa (populus) kun haki itselleen kaiken aikaa uusia ja uskottavia ratkaisuja sen jälkeen, kun perinteiset poliittiset liikkeet olivat muuttuneet puhtaasti valtapuolueiksi ilman minkään maailman aatteita tai vanhoja arvojaan. Vai onko maalaisliito ja nykinen keskusta muka alkiolainen populistinen kansanliike ajamassa köyhän asiaa, maaseudun ja luonnonvara-alueittemme asukkaan, eläkeläisen tai pieneläjän hyvinvointia, sosialistit Karl Marxin kehnoiksi todettuja oppeja tai vihreät sitä mitä…
Read More

Rehellisyys on suurinta viekkautta

Uncategorized
Seurasin juuri puheenjohtaja Jussi Halla-ahon televisiotenttiä. Se jää historiaan kuvattaessa poliittisen retoriikkamme muutosta kohti digiajan vaatimuksia. Ole rehellinen äläkä vetoa koko ajan tunteisiin. Robotit eivät tunteile uudessa kielessämme. Emme ole tottuneet poliitikkoon, joka on argumentoiva, vastauksissaan maltillinen ja Halla-ahon tapaa tiedemiehen täsmällinen, perustelee tarvittaessa rauhallisesti toiseenkin kertaan ja tulee tätä kautta myös avanneeksi sellaista, josta päälle huutamalla ja omaa asiaa tolkuttomalla ei oikein sivistysvaltiomme kasvatit enää saa mitään eväitä itselleen, saati viihdy poliittisten debattiemme parissa. Sehän voisi olla muutakin kuin halpaa ja huonoa viihdettä, vakava asia. Kun kerran pääset puheenjohtajana vastaamaan, tee se tavalla, jossa on mukana kenen tahansa tajuama…
Read More

Arkkiatrin seitsemän teesiä

Uncategorized
Sain toisen tohtorihattuni lahjaksi lääkärisuvulta. Suvulta, josta syntyi myös ensimmäinen arkkiatrimme. Olen siitä lahjasta erityisen ylpeä. Hattu oli kiertänyt suvulla kauan. Meillä on aina vain yksi arkkiatri kerrallaan ja nykyinen on sen arvon ansainnut. Tämä kirjoitus on hänen puhettaan. Arkkiatrin sanat kannattaa lukea. "Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat." Allekirjoitan arkkiatrin sanat myös muiden ammattikuntien kuin lääkäreitten kohdalla, hoitajia hätyytellen. Jatkan hänen kirjoitustaan seitsemänä käskynä tai ehkä teesinä, joista yksikään ei ole mielestäni turha…
Read More

Kiusaamiskulttuuria politiikassa

Uncategorized
Kunnanjohtajan määräaikainen virka pantiin hakuun ja nyt jo toistamiseen Tammelan kunnassa. Sellainen tympii varmasti kunnanjohtajan virkaa hoitanutta miestä, joka on hoitanut työnsä paremmin kuin hyvin ja on odottamassa kuinka miehen käy vaaleissa. Hän on kuitenkin edelleen mukana ja mahdollinen virkaan valittava. Virkaa siis jatketaan kiusaamisen jälkeen, näin me oletamme. Tällainen kiusaaminen kuuluu suomalaiseen luonteeseen ja ystävänpäivän aikaan. Siksi Forssa pelkää Tammelaa ja Jokioista, Humppilaa ja Ypäjää liitettäväksi osaksi kaupunkiaan. Kaupungissa kun eletään jo kauan sitten syntyneessä teollisessa asiaorganisaatiossa ja maaseudun pitäjät vanhassa kyläyhteisöjen yhdessäolo-organisaatioissa. Professori Erik Allardt käänsi nämä saksasta (Gemeinschaft/Gesellschaft) suomeksi ja kuvauksessa on mukana kymmenkunta piirrettä, joista pari…
Read More

Oumuamuan oudot liikkeet avaruudessa askarruttavat

Uncategorized
Onhan se mahdollista, totesi avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja Ylellä kysymykseen siitä, voisiko tähtienvälisestä avaruudesta Aurinkokuntaamme saapunut mystinen pötkylä Oumuamua olla vieraan sivilisaation lähettämä keinotekoinen luotain. Todennäköistä se ei kuitenkaan ole, Valtaoja totesi. ”Luultavasti se on taas vain yksi tyhmä kivi eikä avaruusalus muualta”, hän sanoi. Oumuamua havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, ja siitä tiedetään lähinnä yksi asia: se on peräisin Aurinkokuntamme ulkopuolelta. Valtaojan mukaan se on ensimmäinen tiedetty avaruudenkappale, joka tuli Aurinkokuntaamme muista tähdistä. Tämä on kyetty päättelemään kappaleen lentoradasta. ”Se tuli niin vinhaa vauhtia että sen täytyi tulla muualta”, Valtaoja sanoo. Tähtitieteilijöillä ei ole mitään vahvistettua tietoa siitä, mikä…
Read More

Paskojärvellä syntynyt haamuhoitaja

Uncategorized
Kun on tutkinut suomalaista paikkaleimautumista ja alueellista identiteettiämme, ei voi sivuuttaa tämän päivän medioittemme tapaa käsitellä paikannimiä ja oikeusoppineitten pohdintoja siitä, miten tulisi asennoitua rötöksiin, jotka syntyvät petosta muistuttavalla tavalla ja ovat osa suomalaista vastuunkantoa vanhuksistamme käyttäen siihen sekä heidän omia varojaan että verovarojamme. Miksi rääväsuisimmat ja rivot paikannimet osuvat Lappiin, Koillismaalle ja Kainuuseen? Paska, kusi, vittu ja mulkku esiintyy Kuusamossa 103 kertaa, Rovaniemellä 60 kertaa, Suomussalmella 59 kertaa. Kisassa menestyvät myös Kuhmo (46), Sotkamo (46) ja Kittilä (44). Ovatko pohjoisen asukkaat törkyisempiä suustaan, kysyy Hesari (12.2) tänään ja esittelee kartoillaan toinen toistaa hävyttömämpiä paikannimiä. Tänään näitä käsitteitä käytetään niin…
Read More

Fibula, fabula, fact – elämä on laiffii

Uncategorized
Otsikko on lainattu Joonas Aholan toimittamasta kirjasta, jossa käsitellään Suomen viikinkiaikaista historiaa ( The Vikin Age in Finland ) sekä edesmenneen Matti Nykäsen ikimuistoiseksi jäävää lausahdusta. Matissa kun oli jotain hyvin suomalaista ja suomalaisuus näkyy juuri tuossa menneitä aikoja kuvaavassa upeassa kirjassakin. Näitä kahta asiaa on mahdotonta erottaa toisistaan. Eilen luetuinta tekstiä kotisivullani olivat kysymykset, joita olin asetellut liki tarkalleen vuosikymmen takaperin lukijoilleni. Olin lähdössä esitelmämatkalle ja toivon lukijoiltani kommentteja näyttäen tekstejäni ja sen pääotsikkoja etukäteen. Kysyin lähinnä sitä, ovatko ne oikein painottuvia, voisivatko ne ulottua vuosikymmenten taakse ja kannatella kuulijoitaan yli tulevien haasteittemme Suomessa. Viikinkien jälkeläisinä ja monen eläessä…
Read More