Forssan Lehden kyselyyn vastaten

Uncategorized
TIEDOKSI FORSSAN LEHDEN LUKIJOILLE JA KYSYJILLE Minulta pyydettiin Forssan Lehdessä vastausta koskien Puolaa ja Unkaria. Ohessa vastausta, joka koskee omaa valtiotamme samalla. Rakenteellinen korruptio kun ulottuu meillä kaikkialle. Kysyjät ovat osa tätä suomalaista medioihimme pesiytynyttä ikivanhaa ilmiötä, jonka korjaaminen on suomalaisten omalla pesällä tehtävää työtä. Unkari ja Puola tehkööt omaansa. Olen myös vastannut, kuinka osa meistä on lokalisteja ja osa maailmanrannan globalisteja. Lokalisti ajattelee kyllä globaalisti, luonnollisesti etenkin tieteessä, mutta toimii paikallisesti. Se koskee etenkin terveyspalvelujamme ja sosiaalialan palveluja, mutta myös koko taloutemme perustaa ja koulutusta. Sillä on myös aluetalouden ylläpidossa ratkaiseva merkitys. Rakenteellinen korruptio suosii suuria taajamiamme mutta on…
Read More

Seutukuntien kehitykseen vauhtia

Uncategorized
Suomessa on 55 seutukuntaa kaupunkeineen ja maaseutuineen. Oletko kuullut nimen Ylä-Savo, Keksi-Karjala, Lounais-Häme jne. No et tietenkään ellet asu Iisalmessa tai Forssassa, Kiteellä ja lue paikallista seutulehteäkin. Savonlinnassa se on Itä-Savo ja Forssassa Forssan Lehti. Iisalmessa Iisalmen Sanomat. Ne kertovat talousalueen uutiset ja ovat luomassa sepitteellistä mielikuvaa yhteisestä alueidentiteetistä. Sisäsyntyinen identiteetti on eri asia. Jo varhain lapsena hankittu ja siihen emme voi mitenkään vaikuttaa. Emme voi valita vanhempiamme, emme geenejämme, kieltämme joka on toinen valtava elämämme muuttaja myöhemmin. Sillä me jopa ajattelemme, näemme unemmekin ja viestitämme, se tekee meistä poikkeavan vertaillessamme itseämme muihin nisäkkäisiin. Jopa miehiä naisiin, siis sukupuoltamme. Emme…
Read More

Onnen onkijoiden paratiisi.

Uncategorized
Kirjoitin kaksi kirjaa otsikolla, Suomi - maailman onnellisimman maan oppikirja I ja II. Niitä et saa ilmaiseksi vaan joudut ostamaan. Samalla huomaat kuinka suomalainen onni liittyy sekä käden taitoihin, lasin puhaltamiseen että samalla poikkitieteiseen osaamiseen. Onnea ei metsästetä erikostumalla jo lapsena yhteen ja kapeaan alaan ja osaamiseen vaan hakien onnen avaimet runsauden hedelmistämme. Samalla on muistettava kuinka lapsia ei voi kasvattaa, he kasvattavat vanhempiaan ja elävät geeniensä kautta meistä muista piittaamatta. Se että tämä on myös tutkittu ja oikeaksi havaittu, ei auta yhtään sinua lukijana. Jos et kykene toimimaan kuten geenisi edellyttävät ja yhdistämään toisiinsa hyvinkin kaukana toisistaan olevia löydöksiä.…
Read More

Kenelle vastuussa ja millaisesta osaamisesta

Uncategorized
Moniosaaja, monen lajin taitaja, tieteen ja taiteen integroija menestyy, kirjoittaa David Epstein kirjassaan Range, Riberhead Books 2019. Samalla liian nuorena koulutettavat yhden asian lapset ja opettajat, koulukunnat, saavat satinkutia. HS lainaa Annikka Mukasen artikkelia. Se on nyt luettava Suomessa. Monet haluavat jo lapsena huipulle. Miten sinne voisi nousta geeneja unohtamatta. Epstein antaa neuvoja. Ne voivat pilata perinteisen ajattelusi. Omani sai vain tukea. Muuten en lainaisi, esittelisi Epsteinia. Olen aina toiminut juuri kirjavan kissan mallillani. Jotkut yhden asian puurtajat ovat minua moittineetkin. Nyt on turha pullikoida tutkainta vastaan. Jotkut kun ovat jo niin kaukana kovan koulun lapsinamme. Yhden asian lapset on…
Read More

Inhorealismista kohti inhoidealismia ulkopolitiikkana

Uncategorized
Mitä tapahtui pragmaattiselle Suomelle ja sen hallitukselle? Tuliko siitä ääriliberaali maailmanparantaja ja tavalla, jossa liberalismin kehnot piirteet unohtuivat kokonaan? Tämän päivän Hesarissa (20.8) liberaalina tunnettu Sixten Korkman on ne sentään luetellut: Liberalismi minimoi julkisen vallan roolia sekä sulkee silmänsä ihmisten hädälle ja sosiaalisille ongelmille. Markkinafundalismi on vaarallinen ilmiö sekin. Moni kansakunta on sen kohdallaan koetellut ja huonoksi havainnut. Finanssikriisien aiheuttaman talouden epävakaisuus luo aina kasvavaa eriarvoisuutta. Kehityksen hedelmät eivät jakaudu Suomessa tasaisesti pelkillä liberalismin opeilla eläen. Tämän me ymmärrämme ja varomme yltiöliberaaleja aatesuuntiamme. Muuttoliikkeiden kielteiset vaikutukset kumuloituvat nekin. Markkinaliberalismi ja suomalainen taksiuudistus on tyyppiesimerkki mihin suohon johtaa, kun säätely ja…
Read More

Ohjaako meitä geenit vaiko kasvatus?

Uncategorized
Usko kasvatuksen voimaan horjuu, väittää Helsingin Sanomat (19.8) ja toimittaja Mikko Puttosen laadukas kirjoitus tukeutuen maailmankuulun professori Robert Plomin tutkimuksiin. Plomin pääsanoma kun todellakin kumoaa kasvatuksen merkityksen suhteessa perimäämme. Kasvattajan huoli ja murhe lastensa ikiaikaisesta tehtävästä on ollut virheellinen. Suhteemme lapsiimme tulisikin muuttaa. Meillä ei ole vaikutusta edes lastemme epäitsekyyteen tai sinnikkyyteen. Sekin on geeneihin kirjattua ja siten näkyy myös vaikkapa kaksoistutkimuksissa ja adoptiolasten kohdalla. Vasta toisen lapsen jälkeen vanhemmat alkavat uskoa geeneihin. Isovanhemmat tekevät tämän niin ikään omalla kohdallaan ja näkevät lastenlapsissaan tuttuja piirteitä useamman suvun tuotteena. He eivät syyllistä itseään kasvattajina ja ovat myös armollisempia itseään ja lapsiaan…
Read More

SDP 120 vuotta – takana loistava tulevaisuus

Uncategorized
Otsikko on suoraan tämän päivän (17.8) Helsingin Sanomien pääuutisesta. Siihen käytetään tilaa useita sivuja ja kirjoitetaan muistelmia. Vieressä kulkee 120 vuotta viivadiagrammia kuvaten puolueen kannatuksen kultaisia vuosikymmeniä ja tätä päivää. Välillä kannatus oli liki 50 % ja edustajia puolet parlamentistamme. Silloin käytettiin valtaa joka ulottuu tähän hetkeen saakka. Kukaan ei tätä ay-puoluetta ollut kampittamassa. Ykkönen puolue oli myös viime vaaleissa mutta vain 17 %:n kannatuksella ja yhden edustajan voimin. Perussuomalaisille vaalit tulivat viikon liian aikaisin. Jo viikkoa myöhemmin pääministeripuolue olisi vaihtunut. Nyt sitten odotellaan muutama hetki ja kansa saa sanoa uudelleen mielipiteensä hallituksen kokoonpanostamme. Vuosi pari 120 vuoden rinnalla ei…
Read More

Mikä on asemamme globaalissa maailmassa?

Uncategorized
Maailman suurimman saaren Grönlannin ostaminen kiinnostaa Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia, uutisoi Wall Street Journal. Lehden lähteiden mukaan Trump on pitänyt useissa keskusteluissa avustajiensa kanssa esillä ajatusta, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Grönlannissa on vain kourallinen ihmisiä ja tolkuton määrä mannerjäätä, mutta sen arvo mitataankin sijainnin seurauksena. Lokalisaatioteorit kuuluvat maantieteen oppiainaisiin. Niihin olisi hyvä tutustua silloin, kun kyse on vaikkapa maankäytön säätelystä, kaavoituksestamme. GIS (Geographical Information System) on maantieteen välineistä kiintoisa ja sateliittikuvat tulivat tutuiksi myös maan sisäisiä rakenteita kuvaten kiitos geopoliittisen asemamme ja politiikan Neuvostoliiton tiedeakatemian kyljessä. Luottamus yli rajojen oli tapa kehittää tiedettämme…
Read More

Oliko ennen kaikki paremmin?

Uncategorized
Oletko mielesi pahoittaja ikääntyessäsi? Eikö syntymäpäivä ole enää kiva asia ensinkään? Vanhat rutiinit ja vastuu painavat, ystävät vähenevät nekin, uusia harrastuksia on vaikea aloittaa, perhe ja työ vievät ajan, nuoren ihmisen hengailu on takana. Et eläkään ikuisesti. Ryppyjä tullee, hiukset harmaantuvat, mitä vähemmän niitä on sitä arvokkaampia ne ovat. Oletko alkanut huomaamatta lihoakin, luova puuhastelu on loppunut ja olet sohvaperuna.. Elimistö on ottanut ja muuttunut sekin, vammaudut tyhjänpäiväisestä, valvominen vie veren sokerin sekaisin ja masennut. Seurapiirirakko on sekin kaikkea muuta kuin entisensä. Et voi sietää enää hölynpöly, kuten nuorempana. Kun on nuori, kaipaa ulos maailmaan. Kun on vanha, kaipaa kotiin.…
Read More

Leadership vaiko management by perkele

Uncategorized
Olin seuraamassa keskustelua johtajuudesta. Osa näytti kannattavan ihmistä, joka johti ikään kuin ihmisten kautta ja osana omaa persoonallisuuttaan. Pani itsensä likoon mutta olematta täydellinen. Verkostojohtajat ja innovatiivista johtajuutta edustavat ovat usein tällaisia. Palvelualalla ei oikein muunlaista johtajuutta voi edes omana aikanamme kuvitella. Sähköinen viestintä ja johtajuus ovat koetuksella etenkin reaaliaikaisessa ja virtuaalisessa ympäristössä. Johtajan kyky aistia ilmapiiri ja ihmiset on osa johtajuutta. Se vaatii mahdollisimman korkeaa mentaalista älyä. Suomalaiset ovat näkevinään Väinö Linnan romaaneissa vänrikki Koskelaisessa tuon ajan johtajalle tyypillisiä piirteitä. Toinen tapa johtaa on sen kääntöpuoli. Management by perkele edustaa johtajaa, jonka kohdalla auktoriteetti antaa valtaa ja aggressio on…
Read More