Onko Helsinki pääkaupunkina paras mahdollinen?

Jo vuonna 1823 brasilialainen valtiomies José Bonifácio ehdotti pääkaupungin siirtämistä sisämaahan, pois rannikon Rio de Janeirosta. Hänellä oli siihen lukuisia syitä, ei vähiten Rion sijainti kaukana kaikesta tai sen kulttuurinen etäisyys ei vain fyysisen etäisyyden rinnalla valtavan maan keskiöstä. Kaikkea ei voinut keskittää Rion ja Sao Paulon varaan jo pelkästään vaikkapa pandemian pelossa. Maa on luonnonvaroiltaan valtavan rikas mutta samalla monella tapaa maantieteellisesti vaativa ja haavoittuva.Kaupunki rakennettiin 41 kuukaudessa vuodesta 1956 avajaisiin 1960. Kaupunkisuunnitelma perustui Le Corbusierin ideoihin ja arkkitehteina toimivat Lucio Costa (kaupunkisuunnittelu), Oscar Niemeyer (suurin osa julkisista rakennuksista) ja Roberto Burle Marx (maisemasuunnittelu). Brasília lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna…
Read More

Pandemia pani narratiiviset kertomukset nurkkaan.

Kirjoitin vuonna 2016 useita esseitä liittyen kerronalliseen oman aikamme median viihteeseen sekä vihamielisiin purkauksiimme. Niistä toki varoiteltiin ja pandemia johti kokonaan uudenlaiseen arvioon omasta ja globaalin maailman tilasta. Palaan yhteen luetuimmista kirjoituksistani nyt uudelleen: On 16 May, 2016 Kiinassa käydään läpi mennyttä maailmaa ja Maon aikaa kriittisesti. SE on ollut julmaa aikaa. Suomessa suurin pelon aihe on nuori karhu. Koko maa herätetään hälytyksin karhujahtiin. Miksi ei varoiteta kapakasta poistuvista ja ratin taakse hilautuvista juopoista? Yleinen hälytys soisi ja piippaisi koko ajan ja koko touhun lapsellisuus tulisi ymmärretyksi. Meillä on todellisia uhkia ja sitten kuvitteellisia ja lapsenmielisille tarkoitettuja narratiivisia kertomuksia. Narratiivinen…
Read More

Mikä on viruksen ja ihmisen välisen suhteen ensisijainen affordanssi?

En käy selittämään mitä affordanssi tarkoittaa silloin kun se on selkein sanoin kuvattu Wikipediassa. Se kun on vienyt siellä tilaa ilmiön kuvaajalta liki kolmen liuskan verran. Se kannattaa kuitenkin lukea. Me kun palaamme siihen jatkossa yhtenään ja silloin pohdimme, miksi vuosi 2020 oli niin omalaatuinen ja kaikki käynnistyi aivastuksesta jossain Wuhanin suunnassa ja torilla, jossa meille vieraat eläimet käyvät myös vauraan kiinalaisen ravinnoksikin. Toki tuo aivastus olisi voitu hoitaa myös Etelä-Amerikassa tai Afrikassa raivaten metsiä pelloiksi ja yhdyskuntien uudessa asuinympäristössä pesisi myös meille vieraita eläimiä viruksineen. Tuhkarokosta, naudasta aikanaan saamastamme viruksesta, olemme selviytyneet lopulta kohtuullisen lyhyessä ajassa, noin vuosituhannen aikana.…
Read More

Uudenmaan raja kiinni?

Valtaosa meistä ylittää Uudellamaalla rajan kohti Hämettä mutta myös Turkua ja Kaakkois-Suomea. Vielä useampi pendelöi Helsingin suuntaan. Ykköstie ja nelostie ohittavat luvuissaan kuitenkin VR:n luvut. Tärkeitä ovat myös 2-tie Karkkilan ja Forssan kautta Satakuntaan, tärkein kolmostie Hämeenlinnan kautta Tampereelle, nelostie vie läpi Suomen ja sulkeutuessaan se sulkee myös samalla viitostien. Tärkeitä ovat myös kuutostie Porvooseen ja 7 -tie Loviisaan. Kolmostie tarkoittaa noin 30 000 ajoneuvoa päivittäin ja kaikki liikenne Uudenmaan rajoilla on yhteensä 122 300 ajoneuvoa. Rataosuuksilla kaukoliikenteen matkoja tehdään noin 26 000 joka ainoa päivä. Uusimaalaiset pendelöivät etenkin Kanta-Hämeeseen ja Varsinais-Suomeen, yli 3000 kumpaankin suuntaan, mutta yli 2000 myös…
Read More

Kiinalainen aivastus.

Kiinalainen aivastus Yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varmistetaan nojautumalla normaaliolojen rakenteisiin ja markkinoiden toimintakykyyn. Olennaista on, että markkinat, vienti ja investoinnit toimivat ja tukevat huoltovarmuutta. Näin kirjoittaa Jari Gustafsson, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö. Hän on oikeakassa niin kauan, kunnes Wuhanin suunnalla, jossain kiinalaisessa korttelissa kiipeää aamuruuhkaiseen tuttuun bussiinsa yönsä kehnosti nukkunut keski-ikäinen mies, bussiin, jonka tungoksen hän aistii joka ikinen aamu. Nykymaailmassa kaikki riippuu kaikesta. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa verkostoajattelua. Vienti-teollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle, myös vakavan häiriötilanteen aikana tai poikkeusoloissa on keskeinen. Suomi tarvitsee vientituloja pitääkseen yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Samalla vientituotteet ja ulkomaille tarjottavat palvelut luovat merkitystä…
Read More

Miten kuntamme selviävät pandemiasta?

Kriisin ottaa vastaan julkinen talous, kunnat ja valtio. Ei vain yrittäjät. Tulot supistuvat VARMASTI ja menojen lisääntyminen tulee sekin julkisen sektorin hoidettavaksi. Aiemmin vauraat ja suuret kunnat, kuten Helsinki, eivät ole nyt vahvoilla nekään. Pienten kuntien kohdalla vähäinenkin heilahtelu taloudessa näkyy heti. Suurelle osalle kunnistamme talouden sietokyvyn kriisi oli alkanut jo ennen pandemiaa. Nyt myös terveet taloudet ovat painumassa syvään kriisiin. Miksi tästä on puhuttu ja kirjoitettu niin vähän? Hallituksessa operoiva vasemmisto toimii sekin toisin kuin perinteinen vasemmisto. Tämän päivän Helsingin Sanomat (23.3) on kirjannut tämän pääkirjoituksessaan samoin kuin perustuslakivaliokunnan poikkeavan toiminnan. Helsingin pormestari on hänkin esittelemässä juuri tätä kuntien,…
Read More

Ihminen on sopeutuva laji.

Homo sapien on sopeutunut elämääm geeneineen ensin etenkin lähelle tropiikkia, sittemmin leviten niin savanneille, välimereiseen ilmastoon, saarille, lauhkeille vuöhykkeille sekä Siperian taigalle, suomalaiset myös Jäämeren tuntumaan ja napa-alueillemme. Meidän mukana ovat sopeutuneet myös muut nisäkkäät ja linnut, kesyttämämme, mutta myös meidän yhteiset kasvit ja mikrobot, bakteerit, virukset jne. Jopa maaperä ja veistö ovat osa samaa ekologista lokeroamme. Näin oletimme ja olimme väärässä. Vasta viime vuodet ja vuoskymmenet toivat käsitteen globalismista ja rajattoman liikkuvuuden, turismin ja tavan operoida kaikilla mantereilla sekä horisontaali- että vertikaalisuunnassa Tellusta operoiden. Suurin muutos tapahtui internetin myötä ja verkostoissa, jossa aika ja paikka menettivät merkityksen. Kuka tahansa…
Read More

Pandemia koulii virusta, yksilöitä, yhteiskuntaa ja mediaa.

Virus siirtyi ihmiseen toisesta lajista ja alkoi lisääntyä. Samalla syntyi mutaatioita ja virus alkoi "kotiutua" ja kesyyntyä. Vieras virus kun aiheuttaa ihmisen elimistössä reaktion torjua se. Syntyy tulehdus. Rokotteella tätä elimistön torjuntaa olisi voitu helpottaa, estää immuunina vieraan viruksen saapuminen. Rokote on parhaillaan valmisteilla.Virustutkijoiden on vaikea tietää etukäteen, mistä seuraava virus voisi meihin siirtyä ja aiheuttaa pandemian. Toki sitä arvaillaan jo nyt etukäteen. Riskiä lisää vaikkapa ihmisten siirtyminen suurempina yhdyskuntina tropiikin viidakkoon. Siellä kun on meille vieraita lajeja. Kiinassa ongelmana olivat juuri tällaisille eläimille tarkoitetut torit. Ne kuului lopettaa juuri tästä syystä. Uuden rokotteen kehittely ei ole salatiedettä sekään. Ongelmana…
Read More

Korona on suhteutettava globaaliin todellisuuteenkin.

Maapallon väestönkehitys on ollut räjähdysmäinen omana aikanamme. Se on syytä muistaa kun vertaamme omaa lähtötilannetta demografisesti maapallon väestöön. Maapallo menettää ja synnyttää koko ajan Suomen väkiluvun verran ihmisiä. Kun puhumme globalisaatiosta on syytä katsoa sitä oman kulttuurimme ja sijaintimme ulkopuoleltakin. Lainaan suoraan Wikipediaa: On arvioitu, että maapallolla asui yli 30 000 vuotta sitten muutama 100 000 asukasta. Vuonna 10 000 eaa väkiluvun on arvioitu nousseen kuuteen miljoonaan ja ajanlaskumme alussa väkiluku olisi ollut jo 252 miljoonaa. Nämä laskelmat perustuvat muutamien väestötieteilijöiden ja historioitsijoiden (Biraben, Coale, Sauvy ja Bourgeois-Pichat) tekemiin arvioihin. On kuitenkin selvää, että väestönkasvu oli esihistoriallisena aikana erittäin altis…
Read More

Väärä pää edellä puuhun?

Kirjavan kissan malli ei ole suomalaista kulttuuria ainakaan näin vaikeaksi kuvatun kriisin kohdatessa koko mantereen ja globaalin maailman kuten nyt on koronan kohdalla. Kun viruksen levittäjänä on ihminen, silloin ikärajojen esittely on turhaa ja kertoo muusta kuin vakavasti otetusta epidemiasta. Ilmiö kun ei ole vain biologinen ja lääketieteellinen, vaan myös sosiaalinen, kulttuurinen, psykologinen ja etenkin taloudellinen, moni- ja poikkitieteinen ja myös tekninen luonteeltaan. Reagoimme siihen hyvin eri tavalla ja erilaisia medioitakin seuraten. Ilmiö on mediayhteiskunnan ilmiö vain osittain ja hybridiluontoinen,josta on usein puhuttu mutta vain alan asiantuntijoiden omassa ympäristössä. Koko maata ja kaikkia kansalaisia on kohdeltava samoin ja tasa-arvoisesti lähtemättä…
Read More