Köyhän talon porsaat.
Eletty vuosikymmenen alku on ollut poikkeuksellinen monella tavalla. Kun edellinen vuosikymmen oli menetetty, kuuden hallituksemme kompurointia, oli se kuitenkin paljon valoisampi kuin nyt alkava ihmiskokeemme vuosikymmenenä viruksineen ja pandemioineen, vararikkoon ajautuvine valtioineen. On aika pohtia mitä kaikkea meni vikaan ja käynnistän sen omista aiemmista kirjoituksistani ja oman veljeni sekä hyvän ystäväni ja koulukaverini Pekka Hyvärisen poismenoista, kuolemasta, vainautumisesta, rajan yli siirtymisestä ja ties mistä kuolemaa kuvaavasta ilmaisustamme. Se kun on ensimmäinen ja suurin virheemme. Me pelkäämme kuolemaa ja siitä on tullut maailmankuvallinen ja samalla siis paradigmainen ilmiö, jollaista syntymästä ei käytetä. Jos se olisi alkujaan ollut arkipäiväisempi ja pragmaattinen kokemus,…