Huonon pään takia koko Suomi -neidon ruumis kärsii – CLUSTERART

Huonon pään takia koko Suomi -neidon ruumis kärsii

Home / Uncategorized / Huonon pään takia koko Suomi -neidon ruumis kärsii

Tiedätkö kuinka paljon me syömme omaa kotimaista kalaa? Meillä on yli 100 000 järveä, jokia ja meri avautuu kalastajille lähtemättä Jäämerelle. Runsas tuhat kalastajaa, koko ajan ikääntyviä, pyysi viime vuonna vähemmän kuin koskaan aiemmin siitä hetkestä, kun saalista alettiin tilastoida. 154 miljoonasta kilosta 150 menee pääosin minkeille ja siis eläinten ruuaksi. Kuka nyt silakkaa söisi? Pyydetyn kalan arvo on noin 35 miljoonaa. Se voisi olla moninkertainen. Voisimme myös itse valmistaa pyörämme. Emme vain koota sitä Suomessa ruokkien kymmentä valtiota ympäri maailmaa. Mutta kuluttaja äänestää lompakollaan. Hän vain odottaa kotimaista.. Tästä tämä jatkuva työttömyys ja köyhtyminen johtuu. Huonon pään takia koko ruumis kärsii. Me emme suosi suomalaista. Huonon pään takia koko ruumis kärsii. Niin Suomi -neidonkin kohdalla.

Helkaman Jopo on palannut Suomeen. Se valmistetaan taas meillä. Kokoaminen kestää tunnin ja vartin. Osat tulevat kymmenestä maasta. Onnittelut Hankoon. Pyörän runko ja haarukka tulee Kiinasta, tavarateline ja kello Taiwanista, istuin ja ohjain kannattimineen, kasettikeskiöt Saksasta, ulkokumit Vietnamista, sisäkumit Tsekistä, ketjut, polkimet ja lukko Hollannista, vanteet ja puolat Ranskasta, jalka ja satula Italiasta, napa Japanista, kammet Puolasta.

No onko siinä sitten jotain suomalaistakin. On toki. Maali tulee Rajamäeltä ja kädensijat Pietarsaarelta, lokasuojat Vaasasta ja Heijastimet Salosta.

Onnea suomalaiset. Globalisaatio hiipi Suomeen jo aikapäiviä. Tässä on työttömyytemme tulos, suomalainen Jopo ja tuhansien järvien maa kaloineen. Kalastajia siellä ei ole yhtään sen enempää kuin posetiivin soittajia. Heitäkin on muutama kymmenen eikä kukaan ole sellaista edes nähnyt. Niin harvinainen on suomalainen sisävesien kalastaja. Kuluttaja äänestää lompakollaan. Halutaan kuitenkin töitä, laatua ja palveluja. Jatkossa myös terveyspalvelut maan rajojen takaa tuotuina. Vaikka jo 1970-luvulla meille tuli rakentaa terveyskeskus joka kuntaan ja myöhemmin hoitaa myös kokeiluna 40 000 suomalaista yksityisen toimesta ja Kelan huolehtiessa tästä. Se ei kelvannut demareille joiden huolena oli keskustalainen Kela.

Mikä nyt hallituksessa huolettaa, kun sotesoppaa on keitetty vuosikymmen ja miksi ei Mänttä-Vilppulan menestyksekäs ulkoistamisratkaisu kelpaa? Kansanterveyslain myötä vuonna 1972 kuntien terveyshuolto siirrettiin kokonaan julkisen vallan haltuun. Syntyi valtava määrä terveyskeskuksia. Kelan 40 000 kansalaisen laaja kokeilu vuodesta 1985 oli sekin onnistunut. Ihmiset pääsivät yksityisen lääkärin hoitoon nopeammin, lääkäri oli tuttu ja potilaat olivat tyytyväisiä. Malli ei maksanut sen enempää kuin terveyskeskusjärjestelmämme. Köyhät ja heikommassa asemassa oleva saivat samat palvelut kuin työssäkäyvät perusterveet työterveyshuollossa.

Miksi rakentaa sellaista mutkikasta ja kallista, kansaamme köyhdyttävää, joka voitaisiin välttää jo kokeillulla ja hyväksi sekä edulliseksi havaitulla, kysyivät myös lounaishämäläiset Forssassa, jossa sekä terveydenhoito että sosiaalityömme oli onnellisesti yhdistetty ja todettu myös tuloksekkaaksi ja edulliseksi? Miksi huonon pään takia koko ruumiin on kärsittävä?

PDF24 Creator    Send article as PDF   

Leave a Reply