Nao Kodaira voitti tuhannesosilla kaksinkertaisen olympiavoittajan Sang-Wha Leen pikaluistelun lyhyimmällä matkalla. Sang-Wha Lee on saman koulukunnan ja valmentajan tuotteita kuin huomenna luisteleva Mika Poutala.
Kyse on koulukuntaisesta ja samalla myös kulttuuriin liittyvästä lajista, kuten myös hiihdossa. Ylä-Savossa syntynyt vieremäläinen Iivo ja Kerttu Niskanen edustavat tuttuja yläsavolaisia hiihto- ja yleisurheiluseurojamme. Vieremän Koitto, Iisalmen Visa, Lapinlahden Veto, Pielaveden Sampo jne. tunnetaan myös vaikkapa keihäänheittäjistään ja eniten arvokisamitaleja hiihdossa saavutti aikanaan Klaes Karppinen. Valmentaja Immo Kuutsa oli koulussamme luokanvalvoja ja hiihdossa itsekin menestynyt liikunnanopettaja ja maajoukkueemme menestyksekäs valmentaja.
Kyse on monessa polvessa kulkevasta kulttuurista ja tyypillistä etenkin vyöhykkeellä, joka kulkee Pohjanmaalta, Vaasan korkeudelta, ja edeten Suomen poikki vedenjakaja- ja antropologista vyöhykettä seuraillen aina Laatokan Karjalaan.
Se oli samalla kahden maailman miekalla jaettu raja, josta tulevat monet kestävyysjuoksijamme, painijamme, pesäpalloilijat, lentopalloilijat, rallikuskit ja toki myös koulukaverini Keijo Keke Rosberg käynnistäen formula -kulttuurin sen ensimmäisenä eturintaman raivaajana. Se oli työläs vaihe ja vaati Rosbergin kaltaista peräänantamattomuutta.
Jonkunhan se on käynnistettävä myös globaalina menestyksenä. Yksin kukaan ei saavuta kuitenkaan yhtään mitään. Samalta vyöhykkeeltä tulee myös kirjailijoita, kuvataiteilijoita, valtiomiehiä Kekkosesta alkaen. Kyse on siis klusterista. Toinen väitöskirjani käsittelee aihetta nimellä ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka. Paljon luetumpi on kuitenkin kirjani, joka käsittelee sosiaalista mediaa ja sen taloutta sekä strategiaa (Social media economy and strategy). Heti julkaisuhetkellä se levisi reaaliaikaisesti ympäri maailmaa googlaten 2000 miljoonan noiden kysyttyjen hakusanojen kärkeen ja on siellä edelleenkin vuosikymmenen jälkeenkin. Kyse on innovaation leviämisestä, diffuusiosta ja sen tutkimisesta maailmassa, joka on digiajan tuote sekä internetin yhdistämä. Sosiaalinen media on sen tuotteista tärkein.
Kyse on todellakin sosiaalisesta pääomasta, kulttuurista, mutta myös vyöhykkeestä, jossa kulttuurit ovat törmänneet toisiinsa ja mukana on myös Väli-Amerikan kaltaista geeninvaihtoa. Se näkyy siellä ikivanhassa Inka- ja Mayakulttuureissa sekä luonnossa. Arctic-Babylon kirjana kertoo tästä ilmiöstä ja vuodesta 2011. Joskus myös verisestä elämästä ja vaatien taitoja pysyä hengissä. Syntyi kieli, savolainen tapa varoa kielteisiä ilmaisuja, uteliaisuus ja verbaaliset lahjat pysyä hengissä.
Ihminen kun on verbaalinen olento ja kulttuurin rikkaus innovoivana, symboli-innovaatioina, syntyy juuri näillä rajavyöhykkeillämme. Me ajattelemme ja näemme unemmekin verbaalisina ja selitämme ne uusina ilmiöinä, käyttäen edelleen myös digikielessämme sen tarjoamia mahdollisuuksia. Ilmiö on hermeneuttinen ja siinä ensimmäisenä oli ja on sana. Silloinkin kun se on matematiikkaa tai fysiikkaa, luonnontieteitämme, mutta myös värejä tai musiikkia. Näin syntyi mainifesti nimellä ”Cluster art tai art of clusters”, joka on samalla kotisivuni. Tervetuloa sen vieraaksi. www.clusterart.org tai www.finsome.fi tai matti.luostarinen.fi.