Demokratian kriisi syvenee

Home / Uncategorized / Demokratian kriisi syvenee

Kymmenen vuotta takaperin kirjoitin demokratian kriisistä. Hieman aikaisemmin mediamme vastaavasta kriisistä ja koulukaverini Pekka Hyvärisen valitsemisesta sen pelastajaksi Julkisen Sanan Neuvostoon (JSN). Sieltä kun lähdettiin ovet paukkuen ulos. Toverituomioistuin ei toiminutkaan. Ei ole toiminut koskaan eikä missään päin maailmaa. Hyvärinen viihtyi tehtävässään muutaman kuukauden ja poistui sitten ovet paukkuen, kun käsiteltiin Matti Vanhaisen hallituksen tuppilautavallankumouksen jälkimaininkejamme. Kriisimme siis syveni. Mitä on tapahtunut sitten tämän jälkeen? Jälleen kerran numeroin ja lihavoin kommenttini tuohon vuosikymmen sitten kirjoittamaani. Aikana, jolloin Obamania oli tuloillaan, mutta Trump oli tuiki tuntematon tuleva presidentti Obaman kahden kauden jälkeen. Kukapa olisi uskonut mitä obamania tuo tullessaan. Mahdollisen tulevan nobelistin rauhan rakentajana ja median “rakastaman” hahmon. Yhdessä Pohjois-Korean valoisan presidentin kanssa. Maailman rakastama Kimi onkin pian muuta kuin suomalainen jäämies.

maanantai, tammikuu 21, 2008

Demokratian kriisi

Demokratian pelko on demokratian alku

Amerikkalainen Freerdom House kuvaa tuoreessa raportissaan kuinka voimakkaat valtiot ovat yhtäällä tyrannian kannattajia ja toisaalla jarruttavat tai rapauttavat demokratian kehittymistä ja säilymistä myös lähialueillaan. Raportissa mainitaan erityisesti Kiina, Venäjä, Pakistan, Iran ja Venezuela. Vapauden asia on taantunut noin joka viidennessä maailman paristasadasta valtiosta. Alle puolet maailman väestöstä asuu vapaissa valtioissa. Erityisesti kehitystä ovat taannuttaneet eräät markkinahenkiset autoritaariset valtiot käyttäen sorron menetelmiä. Vallanpitäjä voi luonnonvaroillaan ylläpitää harvainvaltaa ja ostaa tukijansa. Ei ole syntynyt keskiluokkaa, joka ylläpitäisi itselleen kuuluvaa poliittista valtaa. Autoritaarisen vallan käyttäjä ei luovu vallasta hyvällä. Keskiluokka varoo kapinaa ja taantuu, jolloin demokratian ystävät vähenevät tai menettävät välineensä.

1) Ei ole tapahtunut tuon jälkeen muutosta parempaan. Pian tuon kirjoitettuani ja kirjan “Arctic Babylon 2011” sekä “Social media – Economy and Strategy”, “Mediayhteiskunnan” ja myöhemmin “Hybridiyhteiskunnan kouristelua” jälkeen elämä muuttui myös Suomessa painajaiseksi ja palasimme kylmän sodan aikaan. Paikkoja vain kylmän sodan käynnistämisellä oli nyt paljon enemmän kuin koskaan aiemmin ja edessä oli vuodeksi 2012 Mayakansan ennustettu maailman kirjat mullistava ja jo vuonna 2011 kouristellut arabi-islamilaisten valtioiden täydellinen luhistuminen ja kaaos, vallankumoukset ja pakolaisten ryntäys kohti Eurooppaa yli Välimeren ja Pohjolassa Tornion kautta myös Suomeen. Forssaa pitemmälle ei päässyt. Siitä joutui palaamaan jo omille kerran tallatuille poluille. Populismin leviämisen ja Eurokriisin myötä elämä muuttui myös Suomessa painajaiseksi. Alkoi lama ja taantuma, jota kesti aina vuoteen 2017 saakka, eikä se näytä oikein menevän ohi vieläkään. Puolueita oli hajotettava, jotta hallitus pysyisi kasassa ja elämme nyt sosiaalisen median kertomassa mediamaailmassa. Tämä media myy tietojamme parhaiten maksaville. Olemme omitusta lypsykarjaa tai teuraaksi tarkoitettua lypsykauden jälkeen vaaleissammekin. Saalistus on vimmainen ja siihen osallistuvat kaikki kynnelle kykenevät teurastajat.

Suomessa demokratia toteutuu puoluelaitoksen välityksellä. Puolueiden yhteinen jäsenmäärä on vain runsas 5 % kansakunnasta. Se vanhenee joka vuosi vuodella. Uusia nuoria ei tule mukaan. Ei oikeasti edes haluta! Puolueiden johdon valitsee joukko, joka pelkää menettävänsä valtaansa puolueiden iäkkäille jäsenille, 5 %:lle kansakuntaa. Missä ovat ne 95 %? Eliitti ei tahdo suostua jäsenäänestyksiin edes puolueensa johdosta ja sen sisällä. Se on oma etuluokkansa, joka valitsee itse itsensä eikä oikeasti enää voikaan uusiutua. Puolueet eivät halua uusia jäseniä, koska se on riski demokratialle, ne sanovat. Tässä demokratian pelko on sen orastava demokratian alku. Uusdemokratia toteutuu toisin kuin edeltäjänsä. Puoluelaitos on tullut tiensä päähän. Se ei voi uusiutua. Sen korporatiivinen rakenne ei ole tehty sellaisen vallan käyttöön, jossa aito demokratia toteutuisi. Se elää omaa elämäänsä, eikä se sivua enää sen kansakunnan elämää, jossa elävät 1980-luvulla ja sen jälkeen syntyneet. Ylimielisyys syntyi jo varhain eikä arvomaailma muutu vaikka muu maailma muuttuisikin. Geenit toimivat niin ja se on hyväksyttävä kun ne ovat sulkeutuneet lopullisesti.

2) Obaman kauden jälkeen hybridiksi muuttunut kyberturvallisuus oli alkuna Trumpin kaudelle Yhdysvalloissa. Sekin oli vasta alkua sille tarinalle, jossa mediamme eli hakien paikkaansa sosiaalisen median viedessä ja muiden medioittemme vikistessä. Jokainen halusi olla oman elämänsä herra ja narsistinen päätoimittaja, jota ei voinut kritisoida. Se oli opittu muista medioistamme. Kuten sekin, kuinka toimittajan on myllytettävä ensin jyvät ja akanat erilleen toisistaan ja esiteltävä sen jälkeen akanat. Kaikkialla oli tätä lentävien akanoitten pölyä ja saastetta, vihapuhetta ja valheita. Kukaan ei voinut niitä oikaista ja niinpä ne yhdisteltiin saman “päätoimittajan” kohdalla valtavien tietokoneitten ja robottien avulla klustereiksi, joiden synnyn olin esitellyt toisessa väitöskirjassanikin. Varoittanut tulevasta maailmasta, jossa elämämme oli mukana osto- ja myyntiliikkeessä globaalia algoritmien tanssia. Totuus katosi ja tieteestä tehtiin sivujuonne, jossa akatemia Ruotsissa osoittautui vielä saastuneemmaksi kuin mitä Hollywood -maailma Yhdysvalloissa. Onneton ilmiö oli levinnyt myös Yhdysvaltoja uskollisesti medioineen kopioivaan Suomeenkin. Olimme saastuneet.

Demokratia on aina riski. Kaikki ei aina toteudukaan kuten puoluejohto on laskelmoinut. Puolue-eliitiltä demokratia edellyttäisi rohkeutta, demareilla edes häivähdys punaista Hella Wuolijoen ja hänen sisarensa tapaan sekä Erkki Tuomiojan muistiinmerkitsemänä. Erkki Tuomiojan kuuluttama jäsenäänestys tullee myöhässä, mutta on merkki puoluelaitoksen syvästä kriisistä myös Suomessa. Se ei kulje innovaatioprosessin yhteiskunnallisena uudistajana vaan jälkiomaksujien jarrukenkänä. Miten sellainen voisi nuoria kiinnostaa? Joillekin vanhuksille Venäjän malli rappionakin on edelleen myös Suomen malli. Takaraivossa oleva ei pyyhkiydy mihinkään.

3) Eikä tässä kaikki. Jotkut alkoivat muistella terrorismin kourissa vuosisataisia tapahtumiamme, sisällissotaamme. Se ei ole huonolle päälle hyväksi pari kirjaa, fiktiivistä romaania, lukeneelle “päätoimittajalle” ja kansanedustuslaitokseemme pyrkivälle populistille. Joku muisti Svinhufvudin jopa maailmalle levinneen radiopuheenkin. Varoitti vaarastamme. Siinä radiopuheessa Siperiansa käynyt Ukko Pekka varoitti omiaan ja Mäntsälän kapinallisia. Kehotti heitä heti palaamaan kiltisti koteihinsa. Unohtamaan sellaisen, jota mediamme levittävät tänään ja sosiaaliset mediat sen kintereillä sisällisotamme melskeistä. Elämme jopa Forssassa, pienessä teollisessa yhdyskunnassa, keskellä hulluksi muuttunutta ja helvetin tulorokoksi markkinoitua menoa. Rauhalliset vanhat teolliset yhdyskunnatkin on valjastettu palvelemaan hulluutta. Hulluille jaetaan puuroa ja puuron jakajana on ranskalaisen akateemikon Rene Girardin tuotannon liki ulkoa opiskellut väkivallan ja uskonnon yhteydet tunteva kirjastonhoitaja. Hänen nimeään ei saa mainita. Näitä samoja “mimesiksen” palvelijoita maa on tulvillaan. Juutalaisuus ja kristinoppi muutti aikanaan pakanallisen jäljittelytaipumuksen ja pakanajumalten palvonnan, syntipukkien metsästyksen ja kiusaamiskulttuurimme, sisällissodat. Silloin kun annostelumekanismi oli kunnossa. Virheiden myötä on mahdollisuus joko hukkua terrorismin myötä vereen tai jäljitellä väkivallattomuuden mallia. Rene Girard piti itseään antropologina, isänsä jälkiä kulkevana keskiajan paleografiaan erikoistuvana etenkin Shakespearen, Stendhalin, Flaubertin, Proustin mutta myös Cervantesin ja Dostojevskin tuntijana. “Ihmistieteiden uudeksi Darwiniksi” hänet nimesi hänen kollegansa Ranskan akatemiasta ja Stanfordin yliopistosta, Michael Serres. Eivät kaikki tätä hyväksyneet. Moni antropologi tunsi vetoa etenkin strukturalismiin ja haki kansakuntien ja heimojen yhteistä sinfoniaa. He eivät tunteneet oman aikamme teknologiaa ja sen tapaa yhdistää 2000 miljoonaa ihmistä samaan verkostoon algoritmeineen ja kännyköineen. Siis aikaa, joka käynnistyi vuonna 2011 arabi-islamilaisessa maailmassamme ja josta kirjani kirjoitin jo hyvin varhain. Niiden kirjojen saaminen on nykyisin varmasti vaikeaa.

Ylimielisyys ja pelko demokratiasta näkyy nyt joka paikassa. Kun vastaan haraavat alkavat olla enemmistönä kaikessa, eläkeläistynyt puolue on sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden pahin este erityisesti maassa, jossa kaikki huomio alkaa kohdistua ikääntyvän väestönosan toimentuloon. Demokratian pelko tuo siihen nöyryyttä tai viimeinenkin jäsen katoaa harmaantuneiden herrojen jäsenkokouksista. Tyhjästä ei voi nyhjäistä. Uusmedioita on mahdoton ohjailla eikä Nokia voi menetellä Saksassa samoin kuin Stora Enso Suomessa. Paperia on tuotettava kuitenkin edelleen Suomessa ja se edellyttää moraalia. Pois potkitut alkavat osoittaa mieltään rajummin, kun muuttuva maailma ei olekaan demokratiamme mallin mukainen myötäillen vanhaa kollektiivista pääomaamme. Sen rapauttajia vaaditaan tilille. Se on omituinen ilmiö herrakansan johtajille. Herran pelko ei olekaan enää herran alku.

4) Populististen liikkeitten synty ympäri Eurooppaa kertoo, miten syvälle poliittisten liikkeittemme ja demokratian kriisi syveni hetkessä. Tänään Donald Trump vierailee Pohjois-Koreassa ja spektaakkeli leviää ympäri globaalia maailmaamme. Samaan aikaan seuraamme Venäjällä käynnistyvää toista spektaakkelia, jalkapalloilun jumalten kohtaamista. Jari Tervo kirjoittaa jumalan koskettamasta Messistä ja on osa tätä toista mielettömyyden jakamista puurona hulluille. Kimi ei olekaan enää jäämies vaan hymyilevä isä aurinkoinen Pohjois-Koreassa. Kaikki on kunnossa. Vanha höppänä ja rakettimies ovat halanneet toisiaan. Elämä on muuttunut hetkessä Kiinan ja Japanin ympäristössä Koreassa ja kohta varmaan myös Intiassa, Pakistanissa seesteiseksi tavaksi hallita globaalin maailman menoa myös muinaisessa Babyloniassa. Arktinen Babylon jatkaa kuitenkin leviämistään ja Tuvalu saarineen hukkuu mereen. Väkiluku Afrikassa ylittää lukuisissa valtioissa Euroopan väkiluvun. Suomessa lapsia ei synny kohta lainkaan. Ei sellainen tasapaino pidä maailmaa pystyssä pitkiä aikoja. Tyhjät alueet täyttyvät ilmastomuutoksen edetessä.

Demokratiasta vieraantunut ei ymmärrä, kuinka ihmiset kokevat asiat silloin kun heitä kohdellaan asiattomasti kaltoin. Kun työ on tehty hyvin ja tehdas menestyy, demokratia ja sen hyveet ovat omiamme, eivätkä globaalin rappion tuotteita ei-demokraattisista valtioista. Hyvinvointivaltio ja sen luterilainen oppi sisältää hyvin tehdyn työn ja siitä palkitsemisen. Ei väärästä kulttuurista lainattuja ja ylimielisten keski-ikäisten miesten vakuutteluja, kuinka kyseessä on pakko. Se syö demokraattisestakin maasta demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan yhdessä rakennetun perustan. Nyt tarvitaan hienotunteisuutta entistäkin enemmän, ei ylimielistä öykkäröintiä, herrakansan henkeä. Toisin toimien katoaa myös kapitalismi ja sen perusta, demokratia korvautuu meille vierailla arvoilla, joissa potkut saa sellainen, joka on tehnyt työnsä hyvin ja tulosta syntyy. Kun potkun antaja on entisen korpi- tai teollisuuskommunistin lapsi, talonpojan jälkeläinen, se alkaa syödä kulttuurin arvokkainta osaa. Saksalainen patruuna ei ollut näin sokea Reetta.

6) Jotain on jätettävä myös lukijan tulkittavaksi edellisestä. Vapaasta tahdosta puhuvat ja kirjottavat itseään täynnä olevat narsistit ja sosiopaatit, oman elämänsä herrat ja uudet päätoimittajat, Jumalasta seuraavat mutta taatusti ylöspäin tulkiten, eivät ymmärrä kuinka eivät taatusti itse kieltään ja sen sanoja, tunnesanoja, valinneet. Ei sanan sanaa omaa keksintöä. Kieltä jolla puhuvat, kirjoittavat, ajattelevat, näkevät unensa ja ovat sen vankeja ihmisinä, ihmiseksi syntyneinä hermeneutiikan ihmemaassa eläen. Myös tiedemiehet ja naiset symboleineen. Eivät he valinneet synnyinpaikkaansa, vanhempiaan, sukulaisiaan. Eivät valinneet poliitikkoina äänestäjiään. Ei meistä kukaan tietään valitse. Tie valitsee meidät.

PDF24    Send article as PDF   

Leave a Reply