Oletko hyvä johtaja tai valmentaja?

Home / Uncategorized / Oletko hyvä johtaja tai valmentaja?

Jalkapallon MM-kisojen loppusuoralla on pohdittu myös sitä, millainen ihminen on hyvä valmentaja tai johtaja. Siis työnantaja huippuunsa viritetylle joukkueelleen?

Huono työnantaja ei ymmärrä työntekijänsä arvoa, ei palkitse työstä, merkittävästäkään, ei sitoudu sopimuksiin, on tunareitten käsissä, jotka kadehtivat omien duunareittensa saavutuksia ja suorituksiakin. Hyvä työntekijä on painonsa arvosta kultaa ja havaitaan kyllä kilpailevissa yrityksissä. Heidät ostetaan ja usein kyse on ikään kuin pisimmästä pelaajasta, Markkasesta koripallojoukkueessa. Koko tiimin työ romahtaa hänen poistumisen myötä ja väki katsomosta kaikkoaa.

Kun tekee ihmisille lupauksia, on hiuksenhieno raja, saako heidät tyytyväisiksi vai saako heidät lähtemään. Kun pidät kiinni sitoumuksestasi, kunnioitus alaistesi silmissä kasvaa, sillä olet osoittanut olevasi luotettava ja kunnioitettava. Mutta kun et pidä kiinni sitoumuksestasi, osoittaudut niljakkaaksi, välinpitämättömäksi ja epäkunnioittavaksi. Jos pomo ei kunnioita sitoumuksiaan, miksi kenenkään muun pitäisi. Niljake johtajana on usein myös ihmisenä epäsosiaalinen ja ruokkii koko työyhteisönsä kulttuuria näköisekseen. Syntyy kiusaamista, joka muuttuu lopulta psykososiaaliseksi painajaiseksi. Pahimmillaan tämä saa joskus jopa fataaleja muotoja. Pelkät kyynärpäät ja potkut, taklaukset ja teatraaliset temput eivät riitä. On myös käytettävä hampaitaan ja purtava.

Fiksut yritykset varmistavat, että heidän esimiehensä osaavat tasapainottaa ammattimaisuuden ja inhimillisyyden. Nämä pomot osaavat juhlistaa alaistensa menestystä, he osaavat olla empaattisia vaikeina aikoina, ja he osaavat haastaa silloinkin, kun se kirpaisee. Johtajilla, jotka eivät välitä, on suuret vaihtuvuusluvut työntekijöissä. On mahdotonta työskennellä jollekin kahdeksan tuntia päivässä, jos hän ei ole henkilökohtaisesti osallisena, eikä hän välitä mistään muusta kuin tuloksestasi. Psykopaatti tai sosiopaatti johtajana on täysin ulkona sellaisista käsitteitä kuin empatia tai inhimillisyys. Jos hän on vielä vastuuton renttu ja juoppo, silloin ollaan suomalaisen yrityksen tai laitoksen tyypillisessä johtamiskulttuurissa.

On helppoa aliarvioida selkääntaputuksen voima, varsinkin niiden huippusuorittajien kohdalla, jotka ovat jatkuvasti motivoituneita. Jokainen pitää kehuista, varsinkin he, jotka tekevät kovasti töitä ja antavat kaikkensa. Jotkut arvostavat palkankorotusta, jotkut julkista tunnustusta. Johtajien kannattaa palkita hyvästä työstä. On kuitenkin varottava Suomessa ettei selkääntaputtajalla ole samalla puukkoa kädessään. Ei suomalainen kulttuuri pelikentillä ole samanlainen kuin globaalin kulttuurin kärkimaissamme jalkapallossa huippuja tuottaen ja heitä peluuttaen. Ei se ole sattuma, ettemme pelaa maailman huipulla MM-kisoissa ja Ruotsi, Tanska ja jopa Islanti pelaavat.

Parhaiden työntekijöiden ylityöllistäminen on hämmentävää. Se saa heistä tuntumaan siltä, että heitä rangaistaan erinomaisista suorituksista. Ylityöllistäminen on myös haitallista. Stanfordin tutkimuksen mukaan tuottavuus tuntia kohden putoaa jyrkästi, kun työviikko ylittää 50 tuntia, ja 55 tunnin jälkeen siitä ei ole enää mitään hyötyä. Lahjakkaat ihmiset ottavat vastaan enemmän työtä, mutta he eivät tee sitä, jos heidän työnsä tukehduttaa heidät samalla. Ihminen voidaan pilata täysin muutaman vuoden aikana niin urheilussa valmentaen kuin missä tahansa työyhteisössä.

PDF24    Send article as PDF   

Leave a Reply