Revontulista Padasjokeen ja mustasukkaisuuteen

Tiesitkö mistä revontulten tieteelliset nimet pohjois- ja etelänavalla ovat saaneet nimensä (Aurora borealis ja Aurora australis). No etelässä tiedemiehet havaitsivat kuinka revontulet ovat paljon komeammat kuin pohjoisen pallonpuoliskon tulet. Syyksi arveltiin jäitä. Jäät ovat eteläisellä pallonpuoliskolle suuremmat kuin meikäläiset. Ja revontulet syntyvät siis näistä jäistämme ja katoavat kun ilmastomuutos etenee ja jäät sulavat. Vaan eivätpäs katoakkaan. Pikemminkin komistuvat koko ajan ilmakehän muuttuessa puuroksi.

Revontulet syntyvät taas näistä jäistä, ei naurettavasta luulottelusta, jossa ketut ovat asialla häntineen huiskimassa tunturin kupeessa. Tänään tiedämme, että molemmat olivat vääriä yhtä lailla, mutta tieteellinen nimi on kuitenkin jäänyt ja vaikuttaa jotenkin uskottavammalta.

Me uskomme sellaista totuutta, joka vaikuttaa uskottavammalta. On siis pantu ikään kuin parempaan pakettiin ja mukana vielä tieteen oma uskottavuus. Tiede eroaa kuitenkin politiikasta siinä, ettei se pyri vakuuttamaan ketään totuudellaan, kuten poliitikko pyrkii. Sama pätee mediaan ja sen uskottavuuteen. Ei ole olemassa oikeaa ja vähemmän oikeaa mediaa. On vain mediaa. Siinä mikään ei ole niin vanha kuin eilinen lehti ja sen tiedot. Oman aikamme mediakohut ja alan tutkimus on mediayhteiskunnan murroksen aiheuttamaa, ei sen kummempaa vihapuheineen ja ylilyönteineen. Kyllä se ohi menee aikanaan tai alamme käsitellä sitä kulttuurisena ilmiönämme. Globaali maailma tarjoaa paljon uutisaiheita ja niiden valikoituminen on nyt viihdemedian kohdalla kohu-uutisten hankintaa. Ja niitä varmasti 7000 miljoonan joukossa riittää.

Näissä omissa käännöksissämme on vain myöhemmän oman aikamme selittelyn makua. Tyyppiesimerkki on “Palasjoki” joka tulee saamenkielestä ja viittaa pieneen jokeen tai muuhun kulkureittiin. Myöhempi tulkinta kuitenkin oletti kansan kiertävän D-kirjainta ja kunta sai sitten tämän “fiinimmän” ja herraskaisemman nimen Padasjoki.

Saamelaista sanastoa, väistyvän kulttuurin kieltä, on muutenkin alkuperäisenä muokattu tahallaan vääräksi. Padat uiskentelemassa joessa on kuvattu myös kunnan vaakunaan ja ne symboloivat tiettävästi padan muotoisia kuohuja ja niiden muotoja kansan kuvaamana. Pieleen meni niin että hävettää. Oleellista on kuitenkin valtakulttuuri tapa alistaa alleen väistyvä ja alkuperäinen kulttuuri sekä omia siitä itselleen vain sopivaksi katsomansa. Kansa (populus) oli siinä yleensä rahvasta ja alkuperäinen erityisen väistyvää ja hävitettävää.

Sama pätee tulkintaan ketun hännistä huiskimassa lunta tunturin kupeesta nimettäessä revontulet. Kaamoksessa mitkä tahansa tulet ja valo olivat keino hakea saalista sieltä suunnalta, mistä vähäistäkin valoa löytyi ja saaliseläimenä olivat myös ahmat, sudet, riekot, porot jne.jne. Lumi luonnollisesti pöllysi tuhansien porojen kavioistakin mutta porontulet olisi ollut liian arkinen ja syntyi käsite revoista ja niiden muutenkin erikoisista saalistustavoista syöksähdellä hurjia loikkia pikkunisäkkäiden kimppuun lumen samalla pöllytessä. Ketulla oli muutenkin mytologiassa merkitystä, jota tuli korostaa.

Mustasukkaisuus on taas sekin käännösvirhe mustankipeydestä ja sairaudesta. Raamatussa näitä käännösvirheitä on paljonkin ja aivan nurinpäin on kääntynyt vaikkapa kohta, jossa kerrotaan Jumalan kostavan kolmanteen ja neljänteen polveen kun juutalaisten lakikirjassa kerrotaan kuinka laki HYVITTÄÄ vieraan kulttuurin kansalaisille rötöksiä aina kolmanteen ja neljänteen polveen kunnes juutalaisten tapakulttuuri alkaa normeineen olla jo tutumpi aikansa suurkulttuurina. Suomi ja suomalaisuus taas ei ole suurkulttuuri ensinkään vaan alusmaan väistyvä ja alistumaan oppinut, eikä sitä oikein fiininä ja herraskaisena voi pitää suurkulttuurien rinnalla valtaa haettaessa.

Omalla kohdalla taas, tutkien poliittisia liikeitä ja populismia, Suomessa nykyisin perussuomalaisuutta, joudun yhtenään törmäämään ilmiöön, jossa perussuomalaisuus demonisoidaan ja rasismin kortti vilahtaa heti silloinkin, kun on tutkijana sitä yrittänyt popularisoida siinä missä helpottaa naisten asemaa akateemisessa maailmassa ja koulutuksessa vaikkapa aikanaan korkeakouluneuvostossamme työskennellen.

Molemmat ääripäät käyttävät politiikassa (policy) samoja aseita vaikka “politiikan tavoitteet” (politics) olisivat liki päinvastaiset. Se herättää hämmennystä haettaessa äänestäjiä populismin keinoin suurelta keskiluokaltamme. Syntyy pettymys, johon kummallakaan ääripäällä ei ole antaa uskottavaa vastausta. Ilmiö kun kuuluu samalla suomalaiseen kiusaamiskulttuuriin ja sen juuret ovat alusmaan elämässä ja tavassa kärjistää sekä demonisoiden myös taikauskoisesti poliittisia liikkeitämme alkaen sisällissodistamme ja heimovihasta sekä tuntemattoman pelosta, taikauskosta. Mukana on luonnollisesti myös valta itseisarvona ja sen tavoittelu. Innovaation levitessä ja muuttaessa perinteistä, viha ja aggressio on aina pahimmillaan myös kollektiivisena kokemuksena ja sälyttäen vanhaa sekä turvallista mutta myös valtaa jakanutta kulttuuriamme ja sen konventionaalisia pysyviä arvojamme.

Suuri keskiluokka ei vain tiedä, mihin sen antamaa legitiimiä valtaa lopulta käytetään. Se ei voi olla enää tänään mustien sukkien paikkailua tai susien ulvontaa, kettujen häntien huiskintaa eikä edes ilmastomuutoksella pelottelua tuloksena revontulten katomainen taivaalta. Padat uiskentelemassa koskissa ja näitä kuvaavien kuntien vaakunoiden kiillottelu kunnaisien työnä ei ole uskottavaa enää sekään. Nehän, revontulet, näyttäisivät vain komistuvan talvi talvelta. Kansaa on huijattu liian kauan ja se ei enää usko taruihin eikä tieteeseen osana samaa valtaa ja sen hakua taruna sormusten herrasta.

Kristillisyys ja omat ikivanhat uskomuksemme ovat sulautuneet toisiinsa ja se jatkuu nyt erityisen vauhdilla internetin ja sosiaalisen median yhdistäessä kansallisia käsitteitämme etenkin englanninkieliseen mutta myös muihin käsitteisiin ja kaiken lisäksi reaaliaikaisesti. Suurkulttuureista aggressiivinen paimentolaiskulttuuri ja kehittyneempi agraari ja paikallaan elävä hallinto kesytti usein edellisen mutta molemmat jättivät omat jälkensä niin normistoon kuin lakeihinkin. Törmäys oli kuitenkin niin Amerikassa tai Aasissa kovin erilainen kuin nykyisin internetin aikana ja digikulttuurissamme, hybridiyhteiskunnan utopioissa ja dystopioissamme.

Näin syntyy myös vääriä uskomuksia ja tietoa, jossa tarkoituksella pyritään manipuloimaan ja muuttamaan käsiteet omaan, etenkin eliitin tai ylemmän keskiluokan käsitteitä ja tarkoitusperiä palveleviksi. Syntyy hybridi- ja kybervaikuttamista sekä sisäistä rauhattomuutta. Ilomastomuutos on vain osa tätä suurta globaalia yli 7000 miljoonan ihmisen järjestäytymistä uuteen maailmankuvaamme ja sen rajuihin liikeisiin. Kun tuijotetaan yhteen oireeseen unohdetaan samalla kaikki muu ja sen merkitys. Syntyy yhden asian liike.

Olen tästä kirjoittanut mm. kirjassani “Social media economy and strategy”. Kirjan suomenkielinen osa on tarkoituksella kokonaan toinen kuin englanninkielinen. Ne ovat kaksi eri kirjaa.

On asioita, joita voi popularisoida suomeksi ja sellaista, jota voi kirjoittaa myös jo tiedekielenä paremmin tunnetulla kielellä eli englanniksi. On suuria kielialueita, joissa käsitettä “innovaatio” tai “innovaatiopolitiikka” ei ole olemassakaan. Tai se on täsmälleen sama kuin talouspolitiikka yleensäkin.

Näin vaikkapa kirjani “Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka” jo nimen kääntäminen on ongelmallista kielialueella, jossa klusterikin on outo käsite ja innovaatiopolitiikka talouspolitiikkaa. On siis keksittävä kokonaan toiset käsitteet tai jätettävä kokonaan kääntämättä. Uudet symbolit innovaatioina muuttavat samalla kuitenkin koko ajattelun ja voivat olla ratkaisu suurellekin ongelmalle. Vanhat symbolit on kuitenkin silloin hylättävä ilmiön kuvaajinamme olkoonkin, että ne ovat osa emotinaalista oivallustamme ja tuntuvat rakkailta.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts