Vaalit ja opportunismi

Demarit ovat puhutuin puolue maan suurimmaksi puolueeksi nyt vaalien käynnistyttyä viimein. Uusimaa ja Helsinki ovat näkyvimmät valtaa käyttävän puolueen vaalipiirit. Millaisia ehdokkaita työväenpuolue asettaa siis näiden vaalipiirien parlamentaarikoiksemme? Onko mukana kirvesmiehiä, betoniraudoittajia, talonmiehiä, laitosapulaisia, trukinkuljettajia, takseja, postinkantajia, huoltomiehiä, poliiseja, rekkakuskeja, partureita ja kampaajia, pienyrittäjiä, pikkuvirkamiehiä, siis näitä perusduunareitamme tai eläkeläiseksi itsensä ilmoittavia?

En löytänyt yhtään 58 ehdokkaan joukosta. Kaikilla näyttäisi olevan jonkin sortin akateeminen koulutus ja ammattikin tai ovat parhaillaan yliopistossa sitä hankkimassa. Tutkijankoulutus (tohtori) on enemmän kuin joka kymmenennellä. Ettei vaan ollut joka viidennellä ja professoreitakin joka kymmenes. Se on kovan luokan joukkoa, johon haalarimiehillä ei ole asiaa.

Ei ihme jos oikeaa ja oman asian sekä arjen osaavaa ehdokasta ei tahdo tuosta joukosta löytyä ja pääkaupunkiseudulle muuttanut duunari tai eläkeläinen, työtön maalaismies jättää nämä vaalit väliin. Ellei omaa ehdokasta löydy sitten muista puolueista, vaikkapa persuista.

Jussi Halla-aholla nyt on tutkijakoulutus (tohtori), mutta hän nyt hakeekin pääministerin paikkaa ja kertoo sen myös vaalitentissä rehellisesti ja sitä myös tarkoittaen. Tavoite kun on olla suurin puolue vaalien jälkeen, josta presidentti käynnistää vaalitunnustelijan haun.

Viiden puolueen puheenjohtajien tentissä heitä arvioineet Iltalehden ja Ilta-Sanomien “asiantuntijat” päätyivät arvioissaan täsmälleen päinvastaiseen lopputulokseen.

Kun kolme toisen mediamme “asiantuntijaa” antoi Jussi Halla-aholle arvosanaksi kuutosen, toinen lehti piti parhaana ja antoi neljä leijonaa, kun taas toisen lehden ykkönen, tämä demareitten puheenjohtaja, sai yhtä monta lammasta.

Meitä on siis niin toimittajina medioissa kuin ehdokkainakin hyvin erilaisia ihmisiä ja sama pätee vaalitulokseenkin ja sen syntyyn. Joillekin se on valtava yllätys ja toisille taas odotettu lopputulos. Oli media mikä tahansa tai asiantuntijaksi itsensä kohottaneen koulutus tai ammatti tohtori tai vähemmän koulutettu duunarimme.

Eduskunnassa työ on asiantuntijoiden kuulemista ja tutkijan tapaan näitä tietoja myös analysoiden ja kaiken aikaa uutta tietoa hakien. Kyse on kovin subjektiivisesta ilmiöstä ja emotionaaliset tuntemukset ja kollektiivinen käyttäytyminen ovat tyypillistä seurattavaa juuri vaaliyönä.

Olemme kansakuntana elämässä kolmatta autonomian aikaa, jossa ensimmäinen oli pelkkää alusmaan elämää Ruotsin kanssa itämaakuntana vähin erin erottuen ja myös kartoille siirtyenkin, myöhemmin osana suurta Venäjää ja Kekkosen kohdalla Moskovan kortilla taiteilleen. Nyt EU ja Bryssel käyttää tätä korttia ja joku hakee apua myös Yhdysvaltain ja Naton suunnaltakin elämöiden.

Itsenäisiä patriootteja Suomessa ei voi juuri olla kuin muutama harva, verrattuna läntisiin emämaihin kuten britit, espanjalaiset, italialaiset, saksalaiset, portugalilaiset mutta myös ruotsalaiset ja tanskalaiset, norjalaisetkin. Se selittää myös tapaamme vastata kysymyksiin, jotka selittävät kollektiivista onnellisuuden tuntua ja tätä tarkoittaviin kysymyksiin vastaamista subjektiivisella tavalla se tehden.

Muistutamme syrjäisen kylän vastausjakaumia. Olemme onnellisia, maailman onnellisin kansa, koska muutakaan vaihtoehtoa ei parempaan ole ollut koskaan näkyvillä historiassamme alusmaana eläen, idän ja lännen välissä taiteillen. Sitä kutsutaan dissonanssi- balanssiteorioiden kanssa taiteiluksi, kognitiiviseksi dissonanssiksi Festingerin ja Durkheimin vanhoja teorioita mieleen kouluajoilta palautellen.

Jos ne ovat jääneet vieraiksi, nyt on viimeistään aika opiskella omaa käyttäytymistään ja sen kollektiivista luonnettakin. Sen kun osaavat niin algoritmit kuin robotitkin. Meitä kun ohjaillaan tätä kautta ulkopuoleltamme kollektiivina, mutta myös yksilöinä ja ennen vaalejamme sekä etenkin juuri silloin. Akateemisen tutkinnon hankkineet osaavat tämän pelin ja tutkijoina erityisen hyvin myös netissä operoiden. Joku on lukenut jopa kirjani “Social media economy and strategy”. Se oli syntyessään 2000 miljoonan kärjessä googlaten. Se on paljon enemmän kuin Euroopan tai Yhdysvaltain väkiluku yhteensä.

Maantieteelle emme mitään voi ja muutamme asennettamme “vinoksi” odotetusta, toisin kuin nämä todelliset nationalistit ja patriootit omassa maassaan. Olemme onnellisin maa ja kansa yllätyksenä itsellemmekin. Se on subjektiivinen todellisuus, joka siellä toimii, ei objektiivinen. Se on toisaalla ihan hyvä ja opportunistinen tapa, kun globaali ilmastomuutos edellyttää taipumista uuteen vaiheeseen ja oivaltamaan sen vaatimuksetkin myös kollektiivisesti.

Suomalainen populismi tätä kautta selitettynä onkin vain haukkumasana, siinä missä narsismi ja sen häiriöt noin parin prosentin oireina ja sairautena. Ei sitä pidä Suomessa ottaa vakavasti ja Timo Soini olikin odotetusti pelkkä suomalainen perusjuntti opportunistina, kuten niin monet muutkin lähellä keskustaa olevat ehdokkaamme ovat.

Näkyvä pilailu kustannuksellamme kuitenkin loukkaa meitä ja älyämme. Näin sinisten taival katkesi kuin kanan lento. Se oli täysin odotettu tapahtuma siinä missä Jussi Halla-ahon nousu ja kolmas “jytky”. Pragmatismi ja opportunismi ovat suomalaisia ilmiöitä pahimmillaan tai parhaimmillaan, kuinka vaan, kun kyseessä ei ole vain yksilön, vaan kollektiivin käyttäytymisen seuranta ja tutkimus, sekä sen tulkinta.

Näin Jussi Halla-aho ja perussuomalaiset olisi hyvinkin luonteva puolue ja puheenjohtaja suomalaiseen tapaan menestyä, nyt myös jatkossa EU:n puheenjohtajamaana ja taiteillen todella monen OIKEASTI nationalistisen liikkeen ja sitä edustavan kansakunnan asioita hetken hoitaen. Se on rankka tehtävä ja siinä onnistuminen edellyttää nopeaa reagointikykyä meiltä nyt ensin vaaleissa ja sen jälkeen hallitusta muodostettaessa.

SE on samalla luontevin tie ja paikka juuri Suomella “oikean” populisimin raivotessa Euroopassa ja se kaipaa nyt sen oivaltajaa sekä suomalaista osaamistamme, diplomatiaksi kutsuttua tai aiemmin suomettumiseksi haukuttua idän ja lännen välissä taiteillen sekä yksilöinä että kollektiivisena kansakuntanamme. Kyse on puhtaasta tieteestä ja sen osaamisesta, sovelluksistamme myös digikielen käytössä yksilöiden ja kollektiivisten kansakuntien yhteydessä. Joko me sen ymmärrämme nyt tai sitten emme ymmärrä koskaan ja nukumme onnemme ohi emmekä käytä sitä osaamista, joka on vain meidän käytössämme nyt myös kollektiiisena pääomanamme.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts