Näin on jos siltä näyttää. Tosin tämä nyt oli tiedossa jo ennen vaalejakin ja yksi syy sen tulokseen. Ehkä lopulta merkittävin. Me tiesimme jo ennen vaalejamme, mitä odottaa ja miksi. Pelottelu ja uhkailua on pahinta mitä liikkuvalle äänestäjälle voit tarjota.
Olisiko niin että perussuomalaiset kykenevät vaikuttamaan oman ohjelmansa toteuttamiseen tehokkaammin oppositiossa? Kyse on sittenkin kansasta ja kansanvallasta, jossa pelote perussuomalaisten noususta reilusti ohi demareitten ja kokoomuksen on merkittävä viesti myös maan rajojen ulkopuolelta nähtynä. Sosiaalisen median kauhistelu ja ikävien asioiden sanominen ikävällä tavalla on Enbusken kirjoittamana (Apu-lehti) monelle perhelehden lukijalle liiankin tuttua luettavaa.
Tässä uudessa mediaympäristössä Antti Rinne pelaa rikasta ja rutiköyhää. Maalisliitto-keskustalle tällainen omien juurien hylkääminen on ollut vielä traumaattisempi kokemus, kuin mihin vanhan nelikentän käyttö medioissamme, jakaen meidät vanhakantaisesti talousoikeistoon ja vasemmistoon. Keskusta oikeistolaisena porvaripuolueena teki hirvittävän virheen luottaessaan oululaiseen insinööriin metropolipolitiikan kesyttäjänämme tarjoten ikivanhaa maakuntahallintoaan.
Menneen maailman sosialisteille tämä on ollut puolestaan jytkyjen aikaan myrkkyä etenkin demareille. Soinin oikeistolainen työväenpuolue oli tuo ajan ilmiö ja toimi hyvin ilman populismin leimaakin. Jo Kari Suomalainen nauratti kansaa näillä puheillamme ja nyt se muuttui komiikasta ärsyttäväksi ylimielisyydeksi. Se on pahinta mihin poliitikko voi erehtyä sinisten tapaan elämöiden.
Ei sellaista nelikenttää oikeasti ole muuna kuin median narratiivisena kertomuksena, jossa vaikkapa ihmisen isänmaallisuus, patriotismi ja juuret, maakunnallinen ja kansallinen identiteetti, sekä arvot, uskonnollinen vakaumus, luetaan konservatiivin merkeiksi.
Liberalismiin taas yhteisöllisen identiteetin sijaan juurettomuus, ympäristöarvoista radikalismi sekä metropolikulttuurin ”pelurille” tai juurettomalle ”kulkurille” kuuluvat arvot, yleensä moraaliltaan arveluttavat.
Se että perussuomalaiset menestyivät myös perinteisillä kokoomuksen ja vihreitten asuinalueilla myös Helsingissä, kertoo kuinka muutoksen tuulet ovat ongelma muillekin, kuin vain kahden edellisen ”jytkyn” tuomat uusimmat arviot vaalien tuloksista poliittisella kartallamme. SE on myöhäisherännäisyyttä ja kertoo virhetulkinnoista toimittajiltamme. Soini syyllistyi aivan samaan tulkintaan ja virhearvioon omaa turhamaisuuttaan.
Jytkyjä voi todellakin seurata tsunami ja käsite ”perusporvari” ei ole ainakaan kaukana sen tulkinnasta perussuomalaisina yrittäjinä ja on luonnollisesti nyt myös vihreitten ja kokoomuksen äänestäjien leirissä jännitteitä aiheuttava myös suomalainen liikkuvan ja koko ajan muuttuvan poliittisen kentän ilmiö. Kukaan ei ole tässä ”nelikentässä” turvassa.
Uusi liikkuva äänestäjä ei ole vanhan koulukunnan kuljetettavissa ja on havainnut, kuinka valta on sosiaalisen mediankin kohdalla hyvinkin demokraattinen ilmiö ja noudattaa sen lakeja sekä lupaa käyttää pyhää vapauttamme, joista sananvapaus on vaikeimmin uhattavissa, uhrattavissa vedoten ilmastomuutokseen, talouteen, psykososiaaliseen kaaokseen.
Ihmisillä on lupa olla myös toista mieltä kuin mihin takavuosien YYA-liturgia ja konsensus oli kansakunnan koulinut. Sana kun on vapaa muillakin kuin auktoriteeteilla ja sosiaalinen media on monelle epämiellyttävä kokemus ylläpitää valtaansa pyrkien kahlitsemaan kritiikkiä ja toisinajattelijoitamme. Heitä kun on kansakunta tulvillaan. Itsenäisesti ajattelevia sivistysvaltion kansalaisiamme.