Valta nörttipojilta kympin tytöille

Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen ottaa kantaa vihreiden kansanedustajan Iiris Suomelan aloittamaan keskusteluun naisten kohtelusta politiikassa.

Tuore kansanedustaja avautuu medioissamme: ”Me ollaan jääprinsessoja, misuehdokkaita, vihreitä herkkuja, rekkalesboja, sikanaamoja, noitia ja paljon kaikkea pahempaa”

”Voidaanko olla rehellisiä ja vaan myöntää, että Iiris Suomela on oikeassa puhuessaan siitä, mitä usein nuoret naiset joutuu kokemaan. Jos oot suljetussa kabinetissa/saunassa ym. ja sulle aletaan vihjailla tai kosketella, naisena et voi olla varma, mihin tilanne johtaa”, Tynkkynen tviittaa.

”Aika monta kertaa olen joutunut poliittisissa ympyröissä menemään väliin, kun yleensä nuorta naista vanhempi mies kuvittelee kaikenlaisen flirtin ja jopa koskettelun olevan ok. Viimeksi reilu viikko sitten pysäytin tällaisen tilanteen. Kyllä näistä saa ja pitää puhua”, Tynkkynen jatkaa. Koskeeko perinnepuolueiden tapa kohdella naista myös perinnemedioitamme?

Kun nörttipojiksi haukutut ottivat itselleen vallan, käykö näin myös kymppitytöillemme? Sitäkö tässä pelätään?

Kanta-Hämeessä kansanedustajiksi valittiin kahdeksan, heistä seitsemän oli naisia. Hämeen piirissä Päijät-Hämeessä äijät pärjäsivät kiitos Lahden ja sen maineen. Vallan pinopiste siirtyi kuitenkin naisten myötä samalla Kanta-Hämeeseen. Sieltä valittiin vain yksi mies ja hänkin oli aikanaan nörtti poikien maineessa.

Kulkeeko modernisaation ja kehityksen valtavirta linjalla Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Tampere. Onko se tuttu akseli myös ajoilta, jolloin myös Savossa Matti ja Liisa tutustuivat rautatiehen ja Juhani Aho kirjoitti muuttuvasta maailmasta ja sen myös sosiaalisista rakenteistamme.

Minna Canth ja Aho kirjoittelivat toisilleen. Ahon lastut levisivät siinä missä tänään sosiaalisen median sähköiset viestit mutta paljon työläämmällä tavalla ja hitaammin. Onko oman aikamme bloggaaja menneen maailman lastujen kirjoittelija?

Kumpi menestyy siinä nyt paremmin. Juhani Aho vaiko Minna Canth tänään? Itse en ole kokenut tätä kisaa sukupolvien tai sukupuolten välisenä lainkaan. Olen kouluttanut naisia ja miehiä yliopistoissamme täsmälleen samalla tavalla.

Tunnen kympin naiset ja heidän kykynsä ja taitonsa. Samoin nörtti poikien tavan kasvaa miehiksi ja ottaa asemansa myös politiikan ulkopuolelta, reaaliaikaisesti ja rohkeasti. Aloittavat siitä mihin edellinen sukupolvi lopetti. Ei vanhoja latuja tallaten toistamiseen. Ovat älykkäitä ja huumorintajuisia, helposti lähestyttäviä.

Kuka voisi olla sellainen henkilö, jota tarkoitan? Opimme parhaiten esimerkin kautta.

Juhani “Juuso” Wahlsten kuoli 81 vuoden iässä. Millainen ihminen oli tämä suomalaisille niin rakkaan jääkiekon pelaaja ja valmentaja?

Juhani Wahlsten oli suomalaisen jääkiekon pioneeri, kansainvälistymisen edelläkävijä ja myös nero, joka eli tietämättään aikaansa edellä. Mörkö vailla vertaa kehittämään peliä ja etenkin peliälyä ja siihen vaadittavaa rankkaa valmentautumista.

Hän oli outo lintu Suomessa jääkiekkoilijana. Kansainvälisesti verkostoitunut, älykäs ja ennakkoluuloton kehittämään itsensä ohella itse peliä, peliälyä.

Juuri se vei häntä sellaisiin ympyröihin, jotka olivat muille vieraita. Jos joku on poikkitieteinen tai -taiteinen, hän oli poikkiurheilullinen pelimies, savolaistaustainen lobbari ja jääkiekkovaikuttaja.

Muistan ikäni, kuinka Wahlsten teki vuonna 1967 Wienin MM-turvauksessa kaksi maalia, kun Suomi ensimmäisen kerran arvokisoissa voitti yhden lajin suurista, Tsekkoslovakian 3-1.

Siinä oli samaa hohtoa kuin tsekkien voittaessa Neuvostoliiton hetkellä, jolloin panssarit vyöryivät Neuvostoliitosta Tsekkoslovakiaan tai Pentti Nikula hyppäsi ensimmäisenä ihmisenä yli viisi metriä laskuitulingollaan jossain Somerolla.

Kun suomalainen mörkö yllättää, mukana on oltava savolaishuumoria, ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta viedä itsensä lingolla korkeuksiin, mennä Espanjaan myymään omaa osaamistaan jääkiekkoilijana ja todeta, kuin “maassa maan tavalla” kun jään valmistumista jouduttiin myös muutama viikko odottamaankin.

Se että olet päävalmentajana jääkiekossa 1960-luvulla Espanjassa, Barcelonassa, Saksassa ja Sveitsissä, voitat Pro Urheilu tunnustuspalkinnon, saat kiekkoleijonan numerosi 43 kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n kuuluisuuksien galleriaan, on vertaansa vailla oleva luovan jättiläisen teko “Hakkaa päällä Suomen poika” kirjaa lainaten.

Vaikka jäljet jäällä olisivat kuinka mittavat, ne on voitava jättää myös jään ulkopuolelle, eikä pelättävä taklauksia jäänsärkijänä kaukalosta hyvinkin kaukana liikkuen.

Tämän neuvon Juuso Wahlsten jätti omille pojilleen, Jalille ja Samille, mutta varmasti myös kympin tytöille käytettäväksi silloin, kun on pelin aika ja oman asian ilosanomaa on levitettävä maailmalla, sen turuilla ja toreilla.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts