Onko Suomen maltillinen diplomatia muuttunut?

Mikä hallitustamme vaivaa? Olemme isäntämaa, harkitsevana diplomaattina tunnettu, ja alamme hakkua raksuttaa EU:n täysvaltaisia jäsenmaita ikään kuin meillä olisi siihen lupa ja oikeus. Saamme aikaa kansainvälisen kohun, jossa omat puutteemme näkyvät taatusti sellaisilla foorumeilla, jotka ovat aiemmin meitä kiitelleet tai vaienneet kohteliaasti. Jäikö edellisten vaalien hävinneiltä vielä jotain hampaan koloon ja nyt pahaa oloa puretaan foorumeilla, jotka ovat kansainvälisiä ja paheksuvat suomalaista tapaa vihoitella toisiaan ja tuoda se väärässä yhteydessä pilaamaan maineemme. Miksi ulkopolitiikkamme johto, presidentistä alkaen, ei ole puuttunut tähän hallituksemme viestittelyyn nyt myös maailman medioissa. Miten tämä palvelee meitä kansakuntana?

Se millä innolla Suomi on nyt lähtenyt Unkaria ja Puolaa kurmuuttamaan, on herättänyt vähintäänkin kummastusta ulkopolitiikan seuraajien joukossa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on perinteisesti pohjautunut sille, että on pyritty rakentamaan yhteistyötä etsimällä yhteisiä etuja, eikä ”kilpailemaan siitä, kuka on moralistisin”.
–Valitettavasti koko meidän ulkopolitiikka näyttää menevän nyt idealismin puolelle, sanoo pitkäaikainen ulkopolitiikan vaikuttaja.
Idealistiseksi katsotaan myös hallituksen vahva suuntautuminen Afrikan kehitysapuun. Kriitikot epäilevät, että energiaa ei enää riitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovasta ytimestä, Suomen turvallisuuspolitiikasta, huolehtimiseen.

Euroviisuissa olemme isäntämaana korrekti ja asennoidumme vieraisiimme suomalaiselle vieraanvaraisuudella, usein viileän pidättyväisesti ja ujosti. Emme lähde jakamaan omia pisteitämme etukäteen vieraillemme heidän viisunsa haukkuen kelvottomaksi. Sehän olisi moka jota kukaan ei myöhemmin antaisi meille anteeksi. Ymmärtäjiä ei löytyisi sivistyneen Euroopan miltään laidalta. Mediakohu seuraisi toistaan, kuten nyt on tapahtunut Unkarissa ja Puolassa. Miksi hallituksemme on valinnut näin häpeällisen tavan kohdella isäntänä vieraitaan? Sehän on vain oman pesän likaamista muutaman kokemattoman ministerin typerinä loukkauksinamme ikään kuin he toimisivat sosiaalisen median lapsekkaina raksuttajina. Onko harkinta pettänyt ja oma asema ymmärretty väärin ja miksei siihen puututa?

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts