Adventtisunnuntain Hesaria lukien

Hesari esittelee adventtina pilkatun Ufomiehen, Eugen Schaumanin, Sami Sulkon, Päivi Räsäsen sekä politiikan vuosikymmenen. Sauli Niinistö hallitsi ulkopolitiikkaa, Jussi Halla-aho sisäpolitiikkaa, vaalit hävisi keskustan Sipilä ja Kiviniemi ministereinä ja voitti jytky ja lopulta Halla-aho ja Ohisalo, vauvoja ei synny ja ilmastomuutos etenee, sotea ei synny sitäkään ja poliitikot oppivat sosiaalisen median ja twiittailun.

Siinä lyhyesti unohtaen samalla oman aikamme tapaan vuosikymmenen alku. Päädymme aina suureen hetkeen ja tähän päivään, pieneen historiaan ja epämääräiseen tulevaisuuteen.

Itse kirjoitin vuosikymmenen kirjan menetettynä vuosikymmenenä ja mukana myös sen alku ja globaalin maailman tapahtumat. Ei vain forssalaista entistä nimismiestä ja kunnanjohtajaamme. Olen heidät tavannut, siinä missä Juhan af Grannin, jopa kotonaan sinne pyydettynä ja hakien hänelle rahoitusta hankkeeseen, jolla haettiin lentoa suomalaiselle luonnonvarojen markkinoinnille.

Hän se otti yhteyttä minuun ja vaikutti normaalissa asussaan aivan tavalliselta suomalaiselta mieheltä rooliasunsa takana. Jokaisella meillä on oma roolihahmomme ja sitten se tavallinen tallaaja ja ufomiehellä ero vain oli ja on poikkeuksellisen suuri. Sama pätee presidentteihin, pääministereihin, pääjohtajiin ja etenkin kulttuuripersoonallisuuksiimme ja urheilijoihin.

Mediapersoonat ovat asia erikseen. Toimittaja on sama henkilö myös kotonaan. Toimittaja pyrkii hakemaan ihmistä roolinsa takaa näytellen samalla huonosti itseään. Siitä syntyvät oman aikamme epäuskottavat jutut. Ei elämä ole niin tylsää kuin mihin toimittaja on omassa työssään ajautunut.

Kun Hemingwayn kirjan “Vanhus ja meri” toimittajana tiivistää muutamaan riviin, syntyy kertomus vanhuksesta, joka matkasi merelle kalastajana, sai suuren kalan, mutta rannalla oli lopulta vain pelkkä ruoto haiden kanssa kamppaillessa. Miksi tuota tarinaa olisi venytettävä yli yhden palstan pituuden? Tylsä juttu luettavaksi kirjana. Kuluttaa kallista aikaa turhaan tarinan pidentämiseen kun sen voi twiitata.

Sama pätee menneeseen vuosikymmeneen ja vuosisataan, jotka ovat lyhyempiä kuin mennyt vuosi saati elettävä päivä. Sotavangin tyttäristä saa jutun, joka on koskettava, siinä missä pääministerin asemasta ja Eugen-sedän teosta ja murhan oikeutuksesta kansakunnan historiassa, kuntien tuskasta ja toimintojen yhtiöittämisestä Riihimäen kunnanjohtajan tapaan pohtien.

Vanhaan vasemmistokaupunkiin, Forssassa kunnanjohtajana toimien, tuo ajattelu ei oikein istunut. Päivi Räsänen, samojen kaupunkien edustajanamme Helsingissä poliitikkona, on eri asia hänkin kuin keskustelu Paavalista ja homoista, Maria Mannerin tapaan Päivi Räsäsestä kirjoittaen. Hänellä kun on monta roolia ja ufomiestä uskottavampiakin. Yhden nostaminen ylitse muiden on oman aikamme mediaa sekin. Yhden teon ylitse muiden. Se on valemediaa mutta sallittua kun sen taitaa.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts