Sosiaalinen media ei luokaan kuplia – päinvastoin.

Ajatus kuplista ja niiden synnystä sosiaalisen median kohdalla ja sitä perinteisen median kautta pilkaten, rinnan populismin kanssa, alkaa olla taakse jäänyttä elämää ja samalla väärää tietoa. Suomeen se tulee odotetusti jälkijunassa.

Anu Kantola kirjoittaa tästä tänään Hesarissa (HS 3.12) ja on samalla oikeassa huomatessaan, kuinka eri “kuplissa” kirjoittavat lukevat toki toistensa viestejä ja samassa kuplassa on paljon eri tavalla ajattelevia keskustelijoitakin.

Teesin kaikukammiosta on esittänyt useampikin tutkija, mutta tunnetuin lienee Kantolankin mainitsema professori Harvardista, Cass Sunstein. Hänen kaikupohjana kun on nimekäs yliopisto.

Seuraamme uutisia monipuolisesti ja vaikkapa tämän päivän uutisointi Antti Rinteen syvänä kriisinä, “posti gate” nimen saaneena, on tuttu Anneli Jäätteenmäen “Irak gate” ajoilta ja näin myös poliittinen muistimmekin on pitkä, toisin kuin on väitetty.

Keskusta hakee samalla hyvitystä ja myös pitkämuistiset lukevat valtamediaa maltillisten ihmisten tapaan monipuolisesti. Mukana on runsaasti myös sosiaalisen median toisinajattelijoita ja vielä enemmän “toisinaan ajattelevia”, joita ajatteluun ruokkii poliittisten mielipiteitten jyrkkeneminen.

Näin myös perussuomalaisen liikkeen imago on samalla noussut Suomessa Jussi Halla-ahon myötä ja tavalla, jossa ihmisellä on suuri tarve hakea tukea omalle minä kuvalleen. Moni valikoikin näkemäänsä ja lukemaansa niin, että uskoo ajatuksia, jotka tukevat omia käsityksiä.

Tässä nykyisen perussuomalaisen puolueen imago on kohdannut Halla-ahon esiintymisen kautta parhaiten ihmisten omat ajatukset ja usein myös hyvinkin yllättävän pitkälle pohditun maailmankuvankin. Lisäksi meillä on taipumusta muuttaa ajatteluamme jyrkemmäksi, jos maailmankuvaamme pyritään manipuloimaan ja ohjailemaan vaikkapa perinteisen median kautta sille mieluisampaan suuntaan.

Medioita tutkivat ovat toki tienneet aina, kuinka ihmiset kuuntelevat ja seuraavat joukkoviestimien sijaan mieluummin muita kaltaisiaan ihmisiä. Niinpä uusien poliittisten liikkeiden tähtipoliitikot ja tiedottajat, sosiaalisen median vaikuttajat, imevät tätä kautta kannattajiaan mukaan, ja samalla myös koettu imagokin, joskus vaikeanakin, muuttuu myönteisemmäksi.

Uusi innovaatio syntyy ja leviää sekin vanhan konvention kentässä vaikean kamppailun kautta sen myös lopulta voittaen. Näin myös kommunikaatio ja sen monipuolistuminen muutti rajusti tätä ilmiötä ja etenkin kulttuurien välillä ja kielialueetkin ylittäen sekä käyttäen algoritmeiksi kutsuttua prosessia tai välineistöämme. Populismin synty ja leviäminen on kuvaus tästä ilmiöstämme.

Kyse ei ole toki pelkästä radikalisoitumisesta vaan myös normaalista sosiaalisesta ilmiöstä ja ihmisten yhteisen ymmärryksen kasvusta. Some ei jaa ihmisiä kupliin, vaan yhdistää eri tavalla ajattelevia ja mielipidejohtajien asema on sama kuin missä tahansa ihmispopulaatiossamme.

Tätä on vain ymmärretty väärin, johtuen välineen uutuudesta ja kaikukammion oivalluksen liiankin tutusta sosiologisesta historiastamme. Kantola korostaa, aivan oikein, poliitikkojen ja journalistien harharetkiä, suorituspaineita, jolloin yhteydet muuhun maailmaan ovat ohentuneet.

“Siksi on vaikea ymmärtää, mitä muut ajattelevat, ja on helppo syyttää sosiaalista mediaa” lainaten suoraan Anu Kantolan tärkeintä sanomaa ja perinteisen mediamme kriisiä samalla. Näin populismin inho, sen kasvaessa medioissamme huippuunsa, syntyi, kun kovin moni meistä koki jäävänsä kokonaan kuulematta ja heitä alettiin myös samalla pilkata.

Poliittisesti jyrkimmät olivat lopulta hekin vain pieni vähemmistö, kun valtaosa oli maltillisia kansalaisiamme, kuten olen aiemmin kirjoittanut omista lukijoistani ja kirjoittajista omien sivustojeni kohdalle heitä samalla tutkien ja luokitellen. Samalla kansainvälistyminen on paljon yleisempi ilmiö, kuin mitä perinteinen mediamme on havainnut.

Seuraamme myös aktiivisesti viestinnän ammattilaisia sekä robotiikan tapaa vaikuttaa viestintäämme. Seuraamme medioitamme monipuolisesti ja mukana ovat myös maailmankuvaamme laajentavat toisinajattelijatkin.

Sivustoillamme on poliittisesti toisella tavalla ajattelevia jopa enemmän kuin maltillisia ja samoin ajattelevia. Eniten meitä jakaa ryhmiin (klustereihin) tietokoneemme algoritmit, mutta niidenkin kohdalla on tapahtunut suuria muutoksia.

Tätä muutosta on taas ohjannut etenkin kulttuuristen rajojen ylitys ja kielten vaatima kääntäminen. Ilmiö on varmasti ihmiskunnan historian suurin kielialueiden rajat ylittävä ilmiö ja sen ymmärtäminen, jossa tutkimus on vasta aluillaan.

Populismin synnyssä se on luonnollisesti myös imagotekijänä äärimmäisen tärkeä tutkimuksen kohde maailmalla. Perussuomalaisten imagon nousu Suomessa puolueittemme kärkeen on osa tätä globaalia päävirtaa ja sen oivaltamista.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts