Korona on suhteutettava globaaliin todellisuuteenkin.

Maapallon väestönkehitys on ollut räjähdysmäinen omana aikanamme. Se on syytä muistaa kun vertaamme omaa lähtötilannetta demografisesti maapallon väestöön. Maapallo menettää ja synnyttää koko ajan Suomen väkiluvun verran ihmisiä. Kun puhumme globalisaatiosta on syytä katsoa sitä oman kulttuurimme ja sijaintimme ulkopuoleltakin. Lainaan suoraan Wikipediaa:


On arvioitu, että maapallolla asui yli 30 000 vuotta sitten muutama 100 000 asukasta. Vuonna 10 000 eaa väkiluvun on arvioitu nousseen kuuteen miljoonaan ja ajanlaskumme alussa väkiluku olisi ollut jo 252 miljoonaa. Nämä laskelmat perustuvat muutamien väestötieteilijöiden ja historioitsijoiden (Biraben, Coale, Sauvy ja Bourgeois-Pichat) tekemiin arvioihin.

On kuitenkin selvää, että väestönkasvu oli esihistoriallisena aikana erittäin altis vaihteluille. Kuolevuus oli korkea ja jokapäiväisen ravinnon hankkiminen tuotti vaikeuksia. Väkiluvun on arvioitu alkaneen kasvaa vasta silloin, kun ihmiset siirtyivät viljelemään maata eli siirtyivät pysyvämmin asumaan paikoilleen.


Maapallon väestön on arvioitu pysyneen lähes samana ensimmäiset tuhat vuotta ajanlaskumme alusta. Olihan tuo aika Euroopassa jatkuvien sotien ja tautien aikaa. Kun ensimmäinen vuosituhat vaihtui, maapallon väkiluvun arvioitiin olevan sama kuin ajanlaskumme alussa eli noin 250 miljoonaa. Siitä väestö alkoi kuitenkin pikku hiljaa kasvaa. Kun musta surma verotti 1300-luvulla väestöstä kymmeniä miljoonia, jäi tämä viimeiseksi kerraksi, kun maapallon väestö väheni.


Maapallon menneen kehityksen arvioihin voit tutustua United States Census Bureau -sivulla. Huomaa, että väestöhistorioitsijat ovat hyvin erimielisiä – tosin ei kovin paljon – maapallomme menneestä väestönkehityksestä.


Maapallon väestö alkoi voimakkaammin kasvaa 1800-luvulla, kun kuolevuus alkoi aleta. Yleisen hygienian lisääntymisellä oli merkittävä vaikutus kuolevuuden alenemiseen. Ensimmäisen miljardin maapallon väkiluku saavutti 1800-luvun alkupuolella ja toinen miljardi tuli täyteen 1920-luvulla.

Tuon toisen miljardin ylittämiseen kului yli sata vuotta. Kolmas miljardi ylitettiin jo 40 vuoden kuluttua ja siitä väestönkasvu vain kiihtyi; neljäs miljardi ylitettiin 14 vuodessa, viides 13 vuodessa ja kuudennen miljardin ylitykseen tarvittiin enää 12 vuotta!


Miljardin asukaan rajan ylitys:
1. miljardi 1800-luvun alkupuoli
2. miljardi 1920-luku
3. miljardi 1960
4. miljardi 1974
5. miljardi 1987
6. miljardi 1999
7. miljardi 2012
8. miljardin ennuste 2025

Meitä syntyy noin sata miljoonaa joka vuosi. Tulimme oikeastaan tälle planeetalle vasta omana aikanamme. Meitä oli kauan vain 250 miljoonaa. Nyt pelkkiä lapsia on liki miljardi.

Eurooppa ja etenkin Suomi liki asumattomana saarekkeena Venäjän luoteiskulmassa edustaa liki tyhjiötä ja käyttäytyy väestötieteellisesti täysin toisin kuin vaikkapa Afrikka ja sen kohta viisi suurinta valtiota.

Sieltä löytyvät maailman tulevat suurimmat valtiot, eikä siellä huoleta samat asiat kuin ne, jotka meitä tänään puhuttavat. Kiinan taloudellinen nousu on ollut yli tuhatta miljoonaa koskeva ja tapa reagoida koronaan kovin erilainen ja eri ympäristössä kuin mitä Suomi edustaa. Ongelma on siellä tiettävästi jo ohitettukin. Jos sitä edes sellaisena pidetiinkään. Yksi kiinalainen nainen Suomen Lapissa oli meille suuri mediatapahtuma viruksen kantajana. Mediayhteiskunta tiedottajana kun on Suomessa toista kuin Kiinassa.

Ei niitä sovi vertailla. Pikemminkin vaikka Grönlantiin tai muuhun Pohjolaan. Valtaosa ihmiskunnasta ei ole kuullut koronastamme. Se on oma päänsärkymme ja ohitamme sen nyt keinoilla, jotka ovat meille sopivia, mutta samalla poikkeavia aasialaisista mutta myös monen muun kansakunnan keinoista. Emme ole likimainkaan totalitaarinen valtio.

Demokraattinen pohjoismainen järjestelmä käynnistyy hiven hitaasti, mutta liikkeelle lähdettyään kestää kyllä pidemmänkin kriisin. Ruotsi on hitaampi meitäkin. Rahaa on vain enemmän käytettävissä. Ruotsi ei lietso paniikkia. Ruotsin Lappi alkaa Vaasan korkeudelta. Maan kulttuuri ja talous on meille tuttu ja osin myös yhteinenkin.

Suomen kyky kestää kriisejä on Ruotsin rinnalla myös historiaamme sidoksissa. Suomen kohdalla kyse ei ole lopun alusta vaan alun lopusta. Siirrymme seuraavaan vaiheeseen hybridiyhteiskuntamme kehityksessä ja samalla sen aktiivisessa kehittämisessä. Korona vain nopeutti tätä prosessia mm. kouluissamme ja yliopistoissa mutta myös muualla julkisen hallinnon modernisoinnissamme. Edellinen vuosikymmen oli menetetty vuosikymmen, kuten kirjassani totesin jo kirjan nimessä. Nyt se korjataan emmekä palaa takaisin siihen mistä kriisimme käynnistyi. Ruotsin kohdalla se voi olla jopa vaikeampaa kuin meillä Suomessa ja suomalaisilla keinoillamme.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts