Ihminen on sopeutuva laji.

Homo sapien on sopeutunut elämääm geeneineen ensin etenkin lähelle tropiikkia, sittemmin leviten niin savanneille, välimereiseen ilmastoon, saarille, lauhkeille vuöhykkeille sekä Siperian taigalle, suomalaiset myös Jäämeren tuntumaan ja napa-alueillemme. Meidän mukana ovat sopeutuneet myös muut nisäkkäät ja linnut, kesyttämämme, mutta myös meidän yhteiset kasvit ja mikrobot, bakteerit, virukset jne. Jopa maaperä ja veistö ovat osa samaa ekologista lokeroamme. Näin oletimme ja olimme väärässä.

Vasta viime vuodet ja vuoskymmenet toivat käsitteen globalismista ja rajattoman liikkuvuuden, turismin ja tavan operoida kaikilla mantereilla sekä horisontaali- että vertikaalisuunnassa Tellusta operoiden. Suurin muutos tapahtui internetin myötä ja verkostoissa, jossa aika ja paikka menettivät merkityksen. Kuka tahansa sosiaalisen median välineet välttävästikin taitava tuli osaksi aiemmin vain muutaman ammattilaisen käyttämää sähköistä yhteydenpitoamme. Massaturismi levisi sekin kenen tahansa harrastukseksi.

Turistilaumat levisivät lentäen paikasta toiseen ja hakivat jopa mahdollisimman eksoottisia paikkoja, jopa Suomen Lapin jouluna sekä Levitunturin. Joku alkoi pohtia muuttoa uudelle taivaan kappaleellekin ja mustan aukon kautta ikuisuuteen elokuvinamme.

Mielkuvitus antoi siivet ja syntyi oman aikamme teknologia sen käyttöön. Samaan aikaan geenimme ja sopeutumisemme omaan ekologiseen lokeroomme oli säilynyt muuttumattomana ja sen rajat unohtuivat kokonaan. Toki kasvien ja eläinten kohdalla meitä kiellettiin rajoillamme mokailemasta mutta virukset ja bakteerit eivät tähän rajaukseen kuuluneet. Ne loikkasivat lepakosta eksoottiseen eläimeen ja tropiikin metsurin mukana raivaajalta turistille ja hänen mukanaan Levitunturille hetkessä. Helvetti oli irti ja maailmantalous kohta kuralla.

Äkkirikastuneet norjalaiset ovat unohtaneet viikinkien aikanaan koulimat geeninsä ja jopa sosiaalisen pääomansakin. Suomessa tällaista ilmiötä ei ole vielä koettavissa, ainakaan niin suurten massojen virheinämme kuin Norjassa ja Ruotsissa eläen. Italia ja Espanja ovat kokonaan eri lukunsa. Samoin vanhat kolnialismin mestarit muualla Euroopassa ja maailmalle levittäytyen. Maailman onnellisimman maan asukkaat ovat tässä poikkeus eurooppalaista käytäntöämme. Olemme alusmaa, emme toki emämaa ensinkään. Ymmärrämme myös luontoa ainakin pääkaupungin ulkopuolella syntyneinä. Puhumme onomatopoeettista kieltämmekin.

Olemme biologinen otus, jolla on myös ympäristöönsä sopeutuneet geenit, virukset ja bakteerit. Osa jopa välttämättömiä. Osa maailmalta löytyvistä on meille tosi vaarallisia. Viikingit tiesivät tämän. Tosin hekin yrityksen ja erehdyksen kautta oppien ja omillaan monen pienen saaren väestön elämänvalon sammuttaenkin. Ei toki kuitenkaan kuten kolonialismin oppimestarit tekivät etäisillä retkillään.

Meillä on mahdollisuus myös oivaltaa. Tuntea tiede ja sen koulimat opettajammekin sekä heidän oppinsa. Ei vain valemedioitamme lukien. Tai noitatohtoreitamme kuunnellen. Sosiaalisen median myötä levisivät myös näiden tiedot ja mediataidotkin. Journalistit yhtyivät tähän samaan kuoroon ja syntyi mediayhteiskuntamme ja sen hybridi. Toki me parempaankin kykenemme.

Rokote olisi nyt toimivin ja aikanaan käyttöön tuleva tapa suojautua juuri tältä nyt meitä piinaavalta virukselta. Meillä on bakteereja ja viruksia pilvin pimein ja osa niistä on ympäristöllemme myös hyödyllisiä tai välttämättömiä.

Opimme elämään vuosien aikana niiden kanssa silloinkin, kun ne ovat meille vahingollisia. Lisäksi malli, jolla 10 miljardia elää globaalissa maailmassa, on koko ajan muuttumassa sekin. On syntynyt kilpajuoksu, jonka voittaja hoitaa myös ilmastomuutoksen. Luonnon meille antama viesti on harvinaisen selväsanainen ja hybridiyhteiskunnan medioillekin vaikeasti vääristeltävä. Ihmisen asettamat lait ja asetukset eivät voi kilpailla luonnon lakien kanssa uskottavuudesta.

Vahvasti urbanisoituva ja keskittyvä asuminen metropoleineen on eri asia myös ekologisesti kuin maailman onnellisimman maan Suomen tapa elää maaseudullaan. Pääkaupunkiseutu poikkeaa siitä jyrkästi. Kun se sairastuu silloin maaseutu on osattava suojata ajoissa. Se on hallituksen tehtävä oli siellä miehiä tai naisia. Puolueen värit eivät nyt poikkea toisistaan luonnon lakien kanssa kilpailtaessa. Suomessa tämä ymmärretään yksituumaisesti.

Sekin on syytä vähin erin oppia ja havaita, kuinka eri ekologisten ”lokeroiden” sisällä asuvat edustavat asuinympäristöinämme kovin erilaisia alueellisia rakenteitakin niin ihmisille kuin viruksille ja bakteereillemme. Ei vain urbaanin ympäristön linnuille tai nisäkkäille metropolin asukkaaksi muuttuen.

Asuminen Kiinan väkirikkailla seuduilla ja matkustaminen turistina Suomen Lappiin tai jouluksi Brasilian Rion tai Sao Paulon alueilta, tai tropiikkiin rakennetuista metropoleista, ei ole riskitöntä sieltä viruksia elimistöönsä hankkineena. Tämä oli yksi syy miksi pääkaupunki siellä rakennetiin 1970-luvulla asumattomaan autiomaahan. Siitä puuttuu nyt vanha kaupunki kokonaan ja asemakaavaltaan perhosmaisen hallinnollisen pääkaupungin keskustassa ei ole yhtään mitään. Ei edes jalkakäytäviä tai pyöräteitä. Tämän ”metropolin” suunnittelija on ollut luonnollisesti nero.

Sama ei kuitenkaan päde Afrikkaan ja sen koko ajan valtavalla nopeudella kasvaviin metropoleihimme. Tässä kehityksessä joudumme olemaan jatkossa luonnollisesti varovaisempia suojaten omaa elinympäristöämme. Eläinten ja kasvien kohdallahan me näin toki menettelemmekin. Emmekä ihmetele sitä lainkaan. Ihmisten liikkumisen kohdalla olemme olleet sinisilmäisiä. Nyt ne silmät on avattu ja olemme siirtymässä mediayhteiskunnan hybridistämme seuraavaan vaiheeseen. Se olisi ilman virusta vienyt aikaa paljon enemmän kuin mihin nyt olemme pakotettuja.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts