Kiinalainen aivastus.

Kiinalainen aivastus

Yhteiskunnan toimivuus ja huoltovarmuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varmistetaan nojautumalla normaaliolojen rakenteisiin ja markkinoiden toimintakykyyn. Olennaista on, että markkinat, vienti ja investoinnit toimivat ja tukevat huoltovarmuutta.

Näin kirjoittaa Jari Gustafsson, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö. Hän on oikeakassa niin kauan, kunnes Wuhanin suunnalla, jossain kiinalaisessa korttelissa kiipeää aamuruuhkaiseen tuttuun bussiinsa yönsä kehnosti nukkunut keski-ikäinen mies, bussiin, jonka tungoksen hän aistii joka ikinen aamu.

Nykymaailmassa kaikki riippuu kaikesta. Tämä edellyttää kaikessa toiminnassa verkostoajattelua. Vienti-teollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle, myös vakavan häiriötilanteen aikana tai poikkeusoloissa on keskeinen. Suomi tarvitsee vientituloja pitääkseen yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Samalla vientituotteet ja ulkomaille tarjottavat palvelut luovat merkitystä Suomelle muiden maiden silmissä – keskinäis-riippuvuutta tämäkin, jatkaa kansliapäällikkö artikkeliaan.

Kiinalainen mies bussissa tuntee tönäisyn kylkeensä, vilkaisee olkansa yli ja tuntee samalla kipua nielussaan, ikään kuin alkavan flunssan oireita. Jo aamulla herättyään hän oli ollut äreä ja purkanut pahaa oloaan vaimolleen. Kuumeinen olo puistatti ja huonosti nukuttu yö teki tönäisystä kylkeen entistäkin epämieluisamman.

Ulkomaisilla investoinneilla on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. Siksi on tehtävä töitä, jotta Suomi nähdään ulkomailla jatkossa aiempaakin houkuttelevampana investointikohteena. Meillä on siihen hyvät edellytykset: toimintaympäristömme on vakaa ja turvallinen, väestön koulutustaso on korkea, on tilaa mihin rakentaa, luonto on puhdas ja hallinto toimii kansainvälisesti vertaillen sujuvasti ja luotettavasti. Myös investoinnit lisäävät osaltaan keskinäisriippuvuuksia ja sitovat meidät välttämättömäksi osaksi maailmanmarkkinoita, jatkaa Gustafsson kirjoitustaan jonka hän tulisi jakamaan myöhemmin suomalaisille medioillemme.

Bussissa matkaava kiinalainen löytää itselleen tukevamman asennon ja katsekontakti häntä vahingossa tönäisseeseen, keski-ikäistä vanhempaan mieheen, muuttuu lempeämmäksi, hymy karehtii kiinalaisilla kasvoilla.

Häiriötilanteessa viranomaistoiminnan tehtävänä on tukea ja ohjata markkinoiden toimintaa, tietenkin tiiviissä yhteistyössä huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. Viranomaismääräyksiä ja lainsäädäntötoimia käytetään vain, jollei muilla keinoilla voida turvata yhteiskunnan kriittisiä toimintoja, markkinoiden toimivuutta ja kansalaisten elinmahdollisuuksia, päättelee suomalainen kansliapäällikkö kirjoitustaan.

Bussi kiinalaisessa Wuhan metropolissa hidastaa hivenen kulkuaan, nyökkää katukiveyksessä ja pöly auton sisällä kiertää ärsyttäen väsyneen ja kuumeisen matkamiehen sieraimia. Hän ei ehdi kääntää päätään tai suojata kasvojaan pidellen samaan aikaan molemmin käsin itseään  pystyssä keinuvassa autossa.

Viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusoloissa säädetään valmiuslaissa. Lähtökohtana on, että häiriötilanteissa toimitaan mahdollisimman pitkään normaaliolojen toimivaltuuksin. Mutta riittävätkö normaaliolojen toimivaltuudet myös vakavissa häiriötilanteissa, on pohtimisen arvoinen kysymys, jatkaa Gustafsson kirjoitustaan.

Valtioneuvoston on tarkoitus antaa huoltovarmuuden uusi tavoitepäätös lähiaikoina. Nykyinen tavoitepäätös on vuodelta 2013. Se on kestänyt yllättävänkin hyvin aikaa. Päätös on tavattu uusia noin viiden vuoden välein. Uusi päätös ottaa huomioon viimeaikaiset kehityskulut niin turvallisuusympäristössämme, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehityksen kuin myös sään ääreisilmiöiden lisääntymisen ja voimistumisen.

Kiinalainen ei voi pidättää yöllä kipeytyneiden kylkien sisältä kumpuavaa ilmavirtaa ja ulos purkautuvaa aivastusta, jonka pärskeet leviävät ympäristöön viereisten matkustajien pahoitellessa vilustuneen miehen onnetonta tilaa. Toivottavat aivastuksen tuovan terveyttä. Silloinkin kun ne vielä jatkuvat miehen poistuessa viimein autosta. Nyt jo nenäänsä käsivarteen kuivaten.

Suomen kansantalouden kunto ja kilpailukykyisyys on tärkeä osa huoltovarmuutta. Suuretkaan luonnonvarat tai rikkaudet eivät pelasta kansakuntaa kriisitilanteessa, jos yhteiskunnan rakenteet ja talouden toimivuus eivät ole kunnossa, päättää kansliapäällikkö Jari Gustafson kirjoituksensa.

Kaaosteoria on matematiikkaa ja fysiikkaa yhdistävä tutkimusala, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäytymistä, jotka ilmenevät kaoottisina ja ovat äärimmäisen herkkiä pienillekin muutoksille alkuolosuhteissa (perhosvaikutus). Esimerkkejä sellaisista järjestelmistä tavataan ilmakehän dynamiikasta, aurinkokunnasta, laattatektoniikassa, pyörteisissä nesteissä, taloudessa, populaation kasvussa ja lääketieteessä.

Näin Wikipedia käynnistää tekstinsä aiheesta, joka siirsi kiinalaisen aivastuksen uskomattoman voiman myöhemmin globaalin Telluksen lähihistoriaan sen samalla muuttaen. Aivastus kun levitti mukanaan miljoonien virusten joukon uusien uhrien kannettavaksi. Hän ei voinut aavistaa silloin, eikä myöhemminkään, flunssasta toivuttuaan, kuinka oli käynnistänyt globaalin historian hurrikaaniakin hirveämmän historian, johon edes Mao ei aikanaan kyennyt, Hitleristä tai Stalinista nyt puhumattakaan.

Kaaosteorian mukaan todellisuus tulee ymmärtää dynaamiseksi, monimuotoiseksi ja ennustamattomaksi. Systeemin kaoottisuudelle on ominaista, että systeemin lopputulosta ei voida ennustaa systeemin alkutilasta. Olennaista kaaoksessa on säännöllisyyden puuttuminen siinä mielessä kuin se ilmenee klassisessa luonnontieteessä: jaksoittaisina liikeratoina ja alkuehdoista riittävällä tarkkuudella ennustettavina lopputuloksina, kertoo Wikipedia teoriasta, jonka kulkua nyt seuraamme mediayhteiskunnan muutoksena hybridistään kohti pahenevaa pandemiaa.

Matemaattinen kaaos on täysin deterministinen, ennalta määrätty. Yleisessä kielenkäytössä kaaos ja kaaosteoria sekoitetaan usein täyteen “kaaokseen” tai “epäjärjestykseen”, satunnaisuuteen, joka on epälainalaisen järjestelmän tulos.

Matemaattisesti kaoottinen järjestelmä voisi olla täysin ennustettavissa, jos alkuarvot ja prosessi tunnettaisiin täysin tarkkaan. Käytännössä alkuarvo- ja laskentatarkkuus rajoittaa ennustushorisonttia ja lyhyessä ajassa järjestelmä tulee täysin ennustamattomaksi.

Tästä teoriasta flunssastaan kärsinyt ja yllättäen bussissa aivastanut kiinalainen oli tietämätön. Jos hän olisi sen tuntenut, hän olisi pysynyt vuoteessaan ja rohjennut uhmata ankaraa esimiestäänkin. Kuitenkin monin varauksin ja epäillen hänen rohkeuttaan maailman pelastajana. Harvasta meistä on siihen tänäänkään, jolloin tiedämme ja tunnemme sen taudin voiman ja tavan levitä. Meillä kun on omat tarpeemme ja halumme, maailman historialla omansa.

Perinteisesti peliteorialla on ollut merkittävä rooli etenkin yhteiskuntatieteissä, mutta nykyään sitä käytetään myös monilla muilla tieteenaloilla. 1970-luvun alussa peliteoriaa ryhdyttiin soveltamaan eläinten käyttäytymiseen sekä evoluutioteoriaan. Monia pelejä, erityisesti vangin dilemmaa, käytetään havainnollistamaan politiikan ja etiikan tutkimuksen ajatuksia. Peliteoria on kiinnostanut myös tietotekniikan tutkijoita, koska sillä on sovelluksia tekoälyn ja kybernetiikan kehityksessä. Vaikka peliteoreettinen analyysi vaikuttaa samankaltaiselta kuin päätösteoreettinen analyysi, poikkeaa peliteoria siitä tarkastelemalla tilanteita, joissa agentit ovat kanssakäymisessä. Toisin sanoen peliteoria tarkastelee optimaalisen toimintatavan valintaa, kun vaihtoehtojen hyödyt ja haitat riippuvat muiden agenttien valinnoista, jatkaa kirjoittajamme Wikipediassa oivaltamatta, kuinka yksi nuhanenä ja aivastus voi olla alku maailman lopulle.

Peliteorian alan voidaan katsoa syntyneen vuonna 1944 John von Neumannin ja Oskar Morgensternin kirjan Theory of Games and Economic Behavior vaikutuksesta. Peliteoriaa kehitettiin erityisesti Yhdysvalloissa RAND:ssa, jossa sitä käytettiin ydinasestrategioiden määrittelyyn.

Akateemisen tutkimuksen lisäksi peliteoria on saanut huomiota myös populaarikulttuurissa. Taloustieteen Nobel-palkinnon saanut peliteorian tutkija John Nash oli aiheena vuoden 2001 elokuvassa Kaunis mieli. Jotkut viihdeohjelmat, kuten Selviytyjät, ovat soveltaneet peliteoreettisia tilanteita ohjelmissaan, jatkaa Wikipedian kirjoittaja.

Toki hän olisi voinut mainita vaikkapa kirjani, jossa arasti rohkenen mainita vuodet ja tapahtumat sekä teorian, miksi sosiaalinen media, sen talous ja strategia sekä mediayhteiskunnan voimat ja hybridivaihe johtavat siihen ilmiöön, jonka jatkona oli kirjani media- ja hybridiyhteiskunnan kouristelusta, tulevista enteistä ja utopioista, dystopioista, sosiaalisen median tapaa muuttaa vallitsevaa paradigmaamme. Siis maailmankuvamme.

Mukana on myös käsite pandemiasta, joka on tulosta uusmedian ja sosiaalisen median verkostoista ja klusteritalouden tuotteista innovaatiopolitiikassamme. Niin “Arctic Babylon” kuin “Kansalainen Clasomenesta” kirjoina oli kirjoitettu varmasti hyvissä ajoin nekin. Menetetty vuosikymmen, siitä kirjoitettu yhteenveto artikkeleistani kirjana, oli varmasti merkki siitä, ettei niitä joko luettu lainkaan, tai lukija ei tiennyt mitä luki. Sellaisesta lukemisesta ei ole iloa, luki esseet tai artikkelit, kirjat, kuka tahansa. Ajaudumme pandemiaan myös silloin, kun siitä on varmasti varoitettu ja kirjattu, miksi näin tulee tapahtumaan, sekä milloin ja millaisten kansallisten päätöstemme seurauksena. Näin tiedolla, myös etukäteen annetulla ennusteella, ei ole mitään merkitystä. Meillä on tapana toimia omalla tavallamme, pohtimatta miten se saattaisi vaikuttaa muiden elämään, rasittaa itseämme kohtaloilla, jotka ovat meidän aiheuttamia maailman toisella laidalla eläen.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts