Kekkosen ajan sarkasmia.

Oma aikamme alkaa muistuttaa yhä enemmän Urho Kekkosen ajan Suomesta. Silloin harkitsimme tarkoin sanamme ja mediamme olivat tarkassa valvonnassa. Mitä tahansa ei huudeltu ja jos yhdeltä kanavalta annettu ohje ei toiminut, myllykirje päätoimittajalle riitti.

Suomalaiset ovat oppineet kohtuullisen pragmaattisen elämän, jota tukee Sixten Korkmanin kaltaisen kirjoittelijan kuivahko huumori (HS 5.5.). Olemme hyvän koulutuksen ja sivistyksen maa. Konsensushakuisiakin olemme ja vastakkainasettelua vältellään, fundamentalistinen ehdottomuus on sekin vieras ilmiö.

Osana Eurooppaa keskuspankit joutuvat nyt rahoittamaan valtioita ostamalla auliisti valtionlainoja. Valtion lainankorot ovat nekin matalia, miinuksen puolella. Finanssipolitiikassa ei ole lähivuosina velkarajoitteita.

Tiukan paikan tullen politiikkamme näyttäisi sekin olevan päätöskykyinen ja yksimielinenkin. Menneisyytemme on ollut menestystarina, eikä ole mitään syytä olettaa etteikö se jatkuisi. Vain nykyisyys vaikuttaa kurjalta. Sekin kurjuus on liioiteltua mediakurjuuttamme.

Tämä nyt on sitä ironiaa, satiiria tai sarkasmia.. jokainen voi valita mieleisensä. Huumorin kukka on kuitenkin se kaunein kukka. Sillä me selviämme ja lukemalla Hesarista Sixten Korkmanin kolumnin ja hänen meille avaaman käsitteen ”resilientti”. Eli kyvyn pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä.

Meitä ei voi tyrmätä, tai jos käymmekin lattiassa, nousemme horjuen ylös ja sanomme ettei tunnu missään. Lapsena neuvottiin elämään kuten jänis pakkasessa. Eikä vitutukseenkaan voi kuolla. Vastauksena Paavo Väyryselle. Ja optimismille löytyy AINA perusteita.

Suomi on maa, jolla on loistava menneisyys ja upea tulevaisuus. Mitä muuta se voisikaan olla? Jos Suomi tähän kaatuu niin sitten kaatuu kyllä kaikki muutkin. Asia ei ole edes pohtimisen arvoinen. Suomalainen nyt juhli vappuakin ihan vain ärsyttääkseen kehnon olonsa räntäsateessa äärimmilleen ja oli hyvillään sekä helpottunut kun pääsi taas lämpöiseen kotiinsa.

Jos juhannuskin kielletään, niin eikös vaan hukkumisonnettomuudetkin vähene. Joulun kieltäminen ja vuosipäivän kättelyn lopettaminen olisi jo yhtämittaista juhlaa suomalaiselle.

En edes ollut ajatellut miten tolkuttomasti olen käyttänyt aikaa typerien urheilusuoritusten seurantaan. Formuloita, polkupyöräilyä, golfia, snookeria jalkapallosta ja jääkiekosta nyt puhumattakaan. Olen alkanut itse liikkua. Se on upea tunne kun vielä joku toinen kävelee tai hölkkää vastaankin. Jopa moikkaa ja hymyilee.

Järvellä ei ole vielä muita seurana kuin joutsenet ja lokit. Hyvässä seurassa siellä saa kalastella ja katsoa ilta-aurinkoa. Varmasti ei ole kahta samanlaista auringonlaskua. Ainut mikä on surullista, tuo haikean olon, on tämän kaiken katoavaisuus. Tästä kaikesta kauniista on luovuttava.

Matti Luostarinen

Askel kerralaan menemme kohti normaalia ja seuraamme lehtien käppyröitä, joissa kuvataan kuinka vilustumme tai saamme immuniteetin eriliaisia vaihtoehtoja valiten. Ikään kuin voisimme siihen itse vaikuttaakin käsiä pesten ja saunoen, pitäen etäisyyttä muutenkin vieraaseen ihmiseen. Ei halaaminen ja yhtämittainen kättely ole suomalainen ilmiö alkuunkaan. Hyvä kun sekin väheni ja stand-up koomikoistamme ainut asiansa oikein osaava on Yhdysvalloissakin menestyvä. Hänen komiikkansa on globaalia ilmiönä.

Viisi ministeriä lukee tekstiä kuinka on muistettava pitää etäisyyttä ja pyyhittävä vessassa pylly. Askel kerrallaan menemme kuultuna viiteen kertaan kohti normaalia, tai uutta normaalia, kunhan ensin hybridi on ohitettuna. Millä nämä vuoistuhannen vaihteessa ja 1990-laman aikaan syntyneet naiset ovat nenänsä niistäneet?

Aivastus nyt pääsee kun koet yllättäen lämmön vaihtelua ja silmistä vuotaa vesi puiden ja pensaiden kukkiessa. Ei tämä ole uusi ilmiö että pidättelemme aivastusta ja piereskelyä. Yksin ja suljetussa tilassa vangittuna tällaiset hyviksi kutsutut tavat tahtovat kyllä unohtua.

Vankilassa elävät ovat siisteissä tiloissa ja heitä koulutetaankin ja kaveria ei jätetä. Olo siellä on varmaan sosiaalisempaa ja ammattinsa osaavien kouluttajien käsissä kuin kotioloissa. Yksin kotona tai kokemattoman puolison kanssa kyräillen voi hyvinkin tulla ongelmia ja silloin olisi parempi viedä toinen opiskelemaan valtion ylläpitämään laitokseen. Tosin vuorokausi siellä maksaa enemmän kuin viiden tähden hotellissa.

Kertovat Matti Nykäsenkin oppineen siellä paljon sosiaalista elämää ja moni uuden ammatinkin, jopa akateemisen. Joku huippukirurgi ja juristi on opiskellut ammattinsa noissa suljetuksi kuvitelluissa oloissamme.

Meiltä puuttuu nyt alan kouluttajat ja osaajat, jotka opastavat ihmisiä elämään myös omaa elämäänsä, mutta samalla rinnan muiden kanssa verkottuen. Siinä kun suojaukset kuuluvat luonnolliseen yhteisöllisyyteen siinä missä rajoitteet ja niiden oivaltaminen omaksi parhaaksemme.

Se miten tämä uusin epidemia etenee, on varmasti meillä suomalaisilla omissa käsissämme ja Uusi Seelanti tai Taiwan ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten se hoidetaan. Ruotsista ja Venäjältä olemme oppimme jo saaneeet ja nyt on hyvä hetki hakea malleja muualtakin.

Aasiasta tahtoo tulla parempia ja uudempia keinoja ja innovaatioita kuin perinteisestä lännestä niitä hakien. Näin on ollut jo melkoisen kauan ja meillä on kykyä ja tarvetta operoida niin itään kuin länteen jatkossakin.

Nyt vielä hetken valokeilassa paistattelevat epidemiologit, mutta kohta se vaihe on ohi ja paikkansa ottavat ammattinsa osaavat talousmiehet ja poliitikot.

Vanhuksille vaaditaan vapautta, olkoonkin että he ottavat sen vaatimattakin viimeistään vaalipäivänä. Pörssin heilunta loppuu sekin ja karhuajan sijoittajat ovat jo voittonsa keränneet ja härillä kyntäjät aloittavat oman taloutensa korjailun hekin.

Urheilun paluu ei ala Suomesta, mutta huippujen suorituksia pääsemme katsomaan yllättävän pian eikä maratoniakaan pidä juosta omassa olohuoneessa.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts