Forssan kokous.

Seurasin eilen kello kuudesta aamuyön tunneille Forssan valtuuston kokousta virtuaalisena ilmiönä välillä työhuoneessani mutta myös makuukamarissa, vessan pöntöllä ja puutarhassa. Annoin paikkani varanaiselle, joka hoiti roolinsa kokouksessa kaupungintalolla. Seuranaan kaupunginjohtaja ja sihteeri sekä siviilissä poliisin tehtäviä hoitava valtuustomme puheenjohtaja.

Koronan aiheuttama globaali pandemia elää voimakkainta aikaansa ja osin jo toista kierrosta käynnistäen mutta on Forssassa ja Suomessa poikkeuksellisen rauhallisessa vaiheessa. Juhannusta vietettiin sitäkin Helsingissä myös nuorten tapellessa. Hukkuneita oli normaali määrä heitäkin. Helteet jatkuvat nyt ja olemme ohittamassa kesän 1962 helteisimpänä muistamanamme kesäkuuna. Trooppiset yöt tulevat lähipäivinä nekin. Silloin yöttömiä öitä vietetään yli 20 asteen lämmössä. Päivällä saamme nauttia kesästä yli 30 asteen helteessä.

Yhdysvalloissa Donald Trump käynnisti oman syystalven vaalikampanjansa odotetulla tavalla. Yhdysvalloissa maailman maineeseen yltääkseen on miehen kehuttavat itsensä maasta taivaaseen tullakseen kuulluksi. Protestantit ja etenkin luterilaiset ovat tässä tunnetusti estoisia ja tylsiä. Tunnetuin luterilainen on Ritari Ässä. Tai oikeammin hänen vikkelä-älyisempi autonsa. Nyrkkeilijä legendoista suurin ja mahtavin kertoi heti ensimmäisen mestaruus ottelunsa edellä olevansa maailman suurin ja kaunein. Se oli hyvä avaus ja suomalaiselle nyrkkeilijälle opiksi. Vain noin sinusta tulee myöhemmin maailmalla Muhammed Ali ja avaat myöhemmin olympian kisatkin vapisevana vanhuksena. Trump on Amerikan näköinen mies ja vain korona viruksena pelottaa hänen kannattajiaan täyttämästä kaikkia mahdollisia stadioneja kuulemaan hänen sanaansa. Hänen ansioitaan on kaikki se mitä Amerikka on tänään. Sen hän kertoo ujostelematta.

Forssa ei ole Yhdysvallat ja Forssan kokous oli sekin aikanaan erilainen kuin tämän päivän kokoukset, jossa valtuutetut istuvat kotonaan ja avautuvat vilkkaaseen keskusteluun tutussa ja turvallisessa ympäristössä sekä normaalilla tavalla iltaansa samalla kotonaan viettäenkin. Yli kuuden tunnin aikana ehtii tehdä paljon äänestysten välillä ja paljastaa puhujanlahjansa sekä harrastuksensa, suunnata kamera milloin parran pärinään tai otsan korkeutta sillä mitaten.

Ilmiö on kaukana keskustan puheenjohtajan tavasta esiintyä kameroitten edessä siihen koulutettuna ammattilaisena. Ihminen toimii kotonaan toisin kuin kaupungintalon suuressa valtuustosalissa. Hän vapautuu harrastamaan sellaista, joka vapauttaa myös kielen ja mielen kiukutella vuosikymmenien tutuille poliittisille kilpailijoilleenkin. Estoja voi laukaista monella tapaa Suomessa mutta tutuin on viina. Suomi ja Forssa ei ole Yhdysvallat ja Donald Trump. Koneen ketomana tilaisuutta seurasi enimmillään 42 ja vähimmillään 13 kanavalle eksynyttä. Olivatko laskussa mukana myös puheitaan pitäneet ja aina samoista asioista vuosikaudet äänestävät valtuutetut, joskus jopa viidettä kertaa asiansa samassa asiassa mittauttaen, jäi epäselväksi.

Forssan kokous kuitenkin mainittiin ja moni ei ole siitä ehkä kuullut muuta kuin ehkä sivumennen joskus kouluaikojensa historian tunneilla. Seuraavassa Wikipediasta löytyvä kuvaus juuri tuosta kokouksesta. Sen anti kun oli maamme ´historiassa kokonaan toista luokkaa, kun nyt pidettävien kokousten anti maallemme. Jotakin oleellista on siis matkalla kadonnut. Sama pätee vihreitä, jotka hekin löysivät toisensa kettinkien avulla kaivinkoneisiin sidottuina ensimmäisen kerran juuri Koijärvellä Forssassa. Seurasin sitä aikanaan Kemijoki varressa ja Ounasjoella, jossa päätettiin koskiensuojelustamme ja myöhemmin Iijoella latvoilla hoitaen sen loppunäytelmän. Kaleva kirjoitti siitä oman versionsa.

Lehdelle riitti kun otti kopiot julkaisustani, jossa haastattellut kertoivat luottavatko omiin päättäjiinsä kylä kylältä sen tulostaen. Eivät he luottaneet. Syntyi ympäristöministeriö, koskisodat oli sodittu ja vahingot nekin korvattu vuosikymmenien jälkeen, vihreille suomalaisille tuli mahdollisuus nauttia lomistaan rakentamattoman Ounasjoen latvoilla ja Levillä lasketellen. Ruotsin Lapissa sen sijaan Korona raivoaa toisin kuin Suomessa. On siis tehty jotain myös oikeinkin omassa maassamme. Tosin ei koskaan ilman taistelua ja uskoa omaan asiaan.

Entisistä koskitoimikunnan jokia rakentavista insinööreistä tuli lohien kasvattajia ydinvoimalan laudevesialtailla. Poikaset oli vain opetettava uimaan luonnon ankarissa oloissa. Se oli alku Suomen ympäristökeskukselle ja elämä muuttui sielläkin ilman Forssan kokouksen apua. Aivan kaikkeen ei näitä kokoustajia vaadita, olkoonkin että nyt päääminiserinä on nainen, jonka kasvoilla palaa yhden poliittisen liikkeen sinne sytyttämä tuli Forssasta alkaen.

Muilla ministeriöittemme naisilla tuo tuli on sytytetty hiven erilaisissa kokouksissa, mutta ei kenelläkään omassa olohuoneessa ja netissä aikaansa viettäen. Se aika kun on nyt käsillä. Joko osaat sen tai sitten et osaa tulevana presidenttinämme, Yhdysvaltain presidenttinä. Reaaliaikainen virtuaalimaailma on kokonaan eri asia kuin menneen maailman hybridi ja mediamaailman synnyttämä viihteellinen kuona, jonka seuraaminen ei ole likimainkaan tulevan maailman poliittisten liikkeiden ja tulenkantajien henkinen koti.

1880-luvulla syntynyt suomalainen työväenliike järjestäytyi puolueeksi Turussa vuonna 1899, jolloin pidettiin Suomen Työväenpuolueen perustava kokous. Se oli jatkoa vuodesta 1893 järjestetyille työväenyhdistysten valtakunnallisille edustajakokouksille. Forssan kokous oli järjestyksessään viides työväenyhdistysten edustajakokous ja Työväenpuolueen toinen varsinainen puoluekokous. Päätös kokouksesta tehtiin edellisessä, vuonna 1901 Viipurissa järjestetyssä puoluekokouksessa. Alun perin kokous oli määrä pitää Oulussa, mutta kun paikallinen työväenyhdistys oli vasta rakentamassa omaa työväentaloa, päätettiin se siirtää muualle. Työväenpuolueen johto tiedusteli halukkuutta Hämeenlinnan ja Forssan työväenyhdistyksiltä ja lopulta kokouksen pitopaikaksi valittiin Forssa.

Forssan kokous (Wikipedia)

Kokous ja osanottajat

Forssan kokouksen perimmäisenä tarkoituksena oli siirtää valta Suomen wrightilaisessa työväenliikkeessä lopullisesti työväenluokalle itselleen ja samalla tehdä sosialistisesta työväenliikkeestä toimiva ja vaikutusvaltainen puolueorganisaatio. Sen suunnittelua vaikeutti heinäkuun alussa annettu hallinnollinen asetus, jonka mukaan yleisen kansalaiskokouksen pitämiseen oli saatava kenraalikuvernöörin valtuuttaman viranomaisen suostumus. Lupa saatiin lopulta, kun viranomaisille luvattiin, ettei paikkakunnan työläisille pidetä kiihotuspuheita tai esitelmiä. Kokousta saapuivat henkilökohtaisesti valvomaan Hämeen lääninhallituksen varalääninsihteeri L. Björkman sekä Tammelan piirin nimismies, jolla oli mukanaan vielä pari poliisimiestä. Joidenkin tietojen mukaan santarmit olisivat hajottaneet kokouksen alkuunsa, ellei sisääntuloportin yläpuolelle olisi levitetty suurikokoista Venäjän valtiolippua.

Työväenyhdistys Kuhan talo oli kokousta varten koristeltu punalipuilla ja köynnöksillä, salin perällä oli lisäksi kaksi banderollia, joihin oli maalattu iskulauseet “Pois sorto, pois vääryys, pois väkivalta!” sekä “Oikeutta kaikille!”. Esiintymislavan sivuilla puolestaan oli kaksi suurta piirustusta, joista toinen esitti seppää ja toinen lastaan kantavaa äitiä. Kokouksen avasi Forssan työväenyhdistyksen puheenjohtaja J. V. Orell, jonka jälkeen puheenjohtajan paikalle astui Työväenpuolueen puheenjohtaja K. F. Hellsten. Hänen toimittamassaan äänestyksessä kokouksen sihteeriksi valittiin J. K. Kari sekä puheenjohtajiksi Matti Paasivuori (Hälleberg), Heikki Lindroos, Eetu Salin ja Taavi Tainio.

Kokoukseen osallistui yhteensä 96 puoluekokousedustajaa 49:stä Suomen Työväenpuolueen paikallisyhdistyksestä. Kaikkiaan paikallisyhdistyksiä oli 59, mutta Pohjois-Suomesta edustajia lähettivät ainoastaan Oulun ja Limingan työväenyhdistykset. Heidän lisäkseen puoluehallinnolla, Työmies-lehdellä, Työläisnaisten liittohallinnolla, Nahkurien liittohallinnolla, Raittiuden Ystävien keskustoimikunnalla sekä Pellervo-seuralla oli paikalla omat kokousedustajansa. Osanottajat olivat pääosin nuoria miehiä ja naisia, heidän keski-ikänsä oli vain hieman yli 30 vuotta. Siitä huolimatta suuri osa kokousedustajista oli jo kokeneita työväenliikkeen aktiiveja ja rutinoituneita järjestötoimijoita. Puheenjohtajistoon valittujen lisäksi tunnettuja osallistujia olivat muun muassa Ida Ahlstedt, Reino Drockila, Seth Heikkilä, Juho Hellberg, Evert Hokkanen, Kalle Petter Huttunen, Antti Mäkelin, Yrjö Mäkelin, Hilja Pärssinen, Sandra Reinholdsson, Edvard Valpas, Tyko Varto, Väinö Voionmaa (Wallin) sekä Matti Vuolukka. Kokoukseen oli myös tilattu käsiteltävistä asioista runsaasti alustuksia, joita kokousedustajien lisäksi pitivät muun muassa Hannes Gebhard ja Kössi Koskinen.

Ohjelma

Pääartikkeli: Forssan ohjelma

Yhdistysten edustajakokouksissa ja sitten puoluekokouksissa nostettiin uusia, radikaalisia tavoitteita ja määriteltiin yhteiskunnallisia ongelmia. Aluksi tavoitteista tärkein oli äänioikeus ja sen saamisen mukana ratkeaisi myös monien muiden vaatimusten toteutuminen. Puolueohjelmassa hahmoteltiin tulkinta historian kulusta ja tulevasta kehityksestä.

Forssan kokouksessa hyväksytty periaateohjelma oli melkein suora käännös Victor Adlerin laatimasta Itävallan sosiaalidemokraattisen puolueen Hainnfeldin ohjelmasta, mikä hyväksyttiin puoluekokouksessa Hainnfeldissä 30. joulukuuta 1888 – 1. tammikuuta 1889.

Tunnettu sosialisti Edvard Valpas oli erimielinen muiden kanssa ja hänen käsityksensä mukaan käännös ei ollut sopiva tapa tehdä ohjelmaa, vaan sen tekeminen olisi ollut kansan itsensä asia, kuten Karl Liebknecht oli asiaa puheissaan julistanut. Vastapuolella Eetu Salin korosti, että Suomen kansa on samojen taloudellisten lakien alainen kuin muutkin kansat, ja että Suomeen sopi samankaltainen ohjelma kuin muille kansoille. Ohjelma hyväksyttiin Valppaan vastustuksesta huolimatta.

Seuraukset

Ohjelma pystyi SDP:n ohjenuorana aina vuoteen 1952. Kuitenkin luettelomaisia tavoiteohjelmia pidettiin jatkuvasti ajan tasalla.

Välittömästi kokouksen jälkeen joutuivat sen päätökset yhteiskunnan viranomaisten toiminnan kohteiksi. Hallitus takavarikoi periaatteellisen selityksen, jonka olivat pääsääntöisesti muokanneet Eetu Salin, Edvard Valpas ja Taavi Tainio. Se oli kuitenkin ennen takavarikkoa ehditty julkaista Tampereella ilmestyneessä Kansan Lehdessä ja Eteenpäin-kalenterissa sen julkaisi Matti Wuolukka. Mutta Työmies-lehden kirjapainossa painettu 2 000 niteen erä vihkosta, jossa selostettiin ohjelman käytännöllistä puolta, takavarikoitiin ”työväelle vaarallisena luettavana”. Bobrikov kielsi puoluetta käyttämästä nimeä ”sosialidemokraattinen”, mutta tätä kieltoa ei noudatettu.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts