Mikä ihmeen perustuslaki?

  • Perustuslakivaliokunta korvaa Suomessa Perustuslakituomioistuimen. Tänään näemme kuinka he äänestävät ja mukana on poliittinen peli ja sen mahdollisuus. Eduskunta ja sen poliitkot jatkavat tätä salissa. Sitten äänestää rätkäytetään. Näinkö ylin perustuslain käsittely Suomessa toimii? Lakia säätävä poliitikko puolueineen hoitaa myös ylimmän tuomiovallan eikä millään suostu siitä luopumaan. Se kun on näin kuulemani mukaan mahdottoman hyvä ja joustava. Tuomiovalta vain kuului olla erikseen ja erillään poliitikkojen pelistä ja lainsäädännöstä.
  • Nyt tätä markkinoidaan ensimmäisenä tällaisena tapauksena. Sitten kun tulee seuraava se voi olla ihan mitä tahansa. Kun pirulle antaa pikkurillin se kyllä vie koko käden. Näin ei voisi käydä, jos meille olisi tuomioistuin tätä varten. Olen sitä vaatinut vuosikymmenet. Turhaan. Eduskunta ei halua luopua tästä vallasta käyttää tuomiovaltaa, tuomita siis toisiaankin ja sanomisiaan valiokunnassaan ja nyt sitten taas äänestää rätkäytetään.
  • Se on poliittinen päätös. Eduskunnan valiokuntien päätökset ovat AINA poliittisia. Mitä ne muuta voisivatkaan olla? Niiden kuuluukin olla poliittisia ja me äänestää rätkäytämme sitten vaaleissa omia ehdokkaitamme myös perustuslakia valvomaan tuomioistuimeen, siis poliittiseen valiokuntaan. Valiokunnan päätökset ovat poliittisia. Tuomioistuimen eivät sitä voi ja saa olla. Forssalainen Sirkka-Liisa Anttila on eräänä esimerkkinä toiminut kaksiin kautta tuon valiokunnan puheenjohtajana. Luottavatko forssalaiset häneen puolueesta riippumatta? Mukana on toki paljon kokemattomiakin poliitikkojamme. He eivät ole juristeja, perustuslakituomareitamme.
  • Kun kyse on perustuslaistamme, meidän tulee asennoitua siihen kiihkottomasti ja kaikkea muuta kuin kääriytyen poliittiseen puolueeseen ja sen tarjoamiin eväisiin. Nyt mediamme seuraa “kiihkottomasti” ja “puolueettomasti”, kuinka edustajamme tekevät poliittisen päätöksen sellaisesta, joka olisi kuulut perustuslakivaliokunnan asemesta perustuslakituomioistuimen työhön. Ilmiötä kun on kuvattu poikkeuksellisen vakavanakin. Sitä suuremmalla syyllä.
  • Samaan aikaan mediamme kertoo gallupista Yhdysvalloissa, jonka otos on 1500 henkilöä koskien presidentin vaaleja. Siis 5-50 henkilöä kustakin Yhdysvaltain 50 osavaltiosta. Mitä tämä tällainen media on ja edustaa? Edelliset vaalit saimme kuunnella ja seurata kuinka Trumpilla ei ole minkään maailman madollisuuksia presidentiksi. Nyt hän on sitten ollut tuossa virassa pian neljä vuotta. Toiveajattelu on eri asia kuin tosiasiat ja niistä tiedottaminen. Mediamme jatkuva kriisi saa Yhdysvaltain presidentin unohtamaan, missä se sellainen Suomi oikein onkaan.. Kenen etua se mahtaisi ajaa?

Lopuksi katsaus Suomen perustuslakiin lainaten suoraan suomalaisesta Wikipediasta. Se on nyt ikävä kyllä kovin puutteellinen.

Suomen perustuslaki
Pääartikkeli: Suomen perustuslaki
Nykyinen Suomen perustuslaki säädettiin vuonna 1999, ja se tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sitä ennen Suomessa oli monista muista maista poiketen neljä lakia, jotka olivat voimassa perustuslain veroisina, nimittäin vuoden 1919 hallitusmuoto, vuoden 1928 valtiopäiväjärjestys sekä vuonna 1922 annetut lait valtakunnanoikeudesta sekä eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta. Myös Ahvenanmaan itsehallintolaki on edelleen perustuslain luontoinen, ja sen muuttaminen edellyttää sekä eduskunnan että Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävää päätöstä, joista eduskunnan päätös on tehtävä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Suomessa perustuslakia voidaan muuttaa kahdella eri menettelytavalla: joko
eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään, minkä jälkeen se seuraavien vaalien jälkeen valitussa eduskunnassa hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, tai
eduskunta julistaa ehdotuksen kiireelliseksi päätöksellä, jota kannattaa vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä, minkä jälkeen itse ehdotus hyväksytään vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä
Tämä säätämisjärjestys perustuslakia koskeville asioille vahvistettiin jo vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksessä, ja samassa järjestyksessä ne on käsiteltävä nykyisenkin perustuslain mukaan.
Perustuslain säätämisjärjestyksessä voidaan Suomessa säätää myös sellaisia lakeja, niin sanottua poikkeuslakeja, jotka eivät muuta perustuslain sanamuotoa, mutta merkitsevät poikkeamista jostakin perustuslain säännöksestä. Tällaisessa järjestyksessä on eri aikoina säädetty muun muassa joukko talouselämän säännöstelyä koskevia lakeja, jotka sisältävät poikkeuksen perustuslain vahvistamasta omistusoikeuden suojasta. Samalla menettelyllä on muutaman kerran (viimeksi 1973) säädetty myös lakeja, joiden nojalla presidentinvaali on suoritettu poikkeavassa järjestyksessä tai laissa nimetty henkilö on valittu presidentiksi. Varsinkin toisen maailmansodan aikana ja muutamana vuotena sen jälkeen tämä poikkeuslakimenettely oli usein käytössä, ja siinä järjestyksessä säädettiin myös esimerkiksi maanhankintalaki ja laki sotasyyllisten rankaisemisesta.


Tulkinta
Monissa maissa säädettyjen ja säädettävien lakien perustuslainmukaisuutta tulkitsee jonkinlainen perustuslakituomioistuin tai maan korkein oikeus, joka koostuu juristeista. Suomessa lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta tulkitsee ennakollisesti eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka jäsenet ovat lakien säätämisestä vastaavan eduskunnan kansanedustajajäseniä. Lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteisvalvonta kuuluu Suomessa tuomioistuimille. Tuomioistuimen on perustuslain 106 §:n mukaan annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen olisi sen käsiteltävänä olevassa asiassa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Lisäksi asetuksen tai muun lakia alemman asteisen säädöksen säännöstä ei perustuslain 107 §:n mukaan saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jos säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa.
Asema
Eräistä maista, kuten Israelista ja Britanniasta, perustuslaki puuttuu. Saksassa on perustuslain (Verfassung) sijassa perusasetus (Grundgesetz) historiallisista syistä.
Juhlapäivä
Joissain maissa perustuslain päivää vietetään kansallispäivänä, etenkin jos maan itsenäistymiseen ei liity sotimista tai muuta dramatiikkaa. Esimerkiksi Norjan kansallispäivä on 17. toukokuuta, vuonna 1814 vahvistetun perustuslain vuosipäivänä.
Konstitutionalismi
Konstitutionalismi on ajattelutapa, jossa tietyillä järjestelyillä rajoitetaan poliittisten vallanpitäjien valtaa ja hallintaa. Se pyrkii estämään absoluuttisen vallan keskittymisen hallitsijalle ja pakottamaan hänet noudattamaan tiettyjä sääntöjä tai periaatteita hallinnassaan. Sitä voidaankin pitää eräänlaisena yhteiskuntasopimuksena, jossa hallitut alistuvat hallitsijan valtaan, mutta saavat itselleen jonkinlaisia oikeuksia ja rajaavat itselleen tietyn liikkumatilan, johon vallanpitäjä ei voi puuttua.
Konstituutio on menettelytapa, jolla yhteisön asioista päätetään. Yleensä se ymmärretään perustuslaiksi, mutta se on laajempi ja monisyisempi käsite, kuin perustuslaki ymmärrettynä yksinkertaisesti tiettyinä juridisina pykälinä. Konstituutio on hallitsijan persoonan ja jopa itsensä valtion yläpuolella, sillä se määrää kuinka valtion on toimittava. Hallitus ei voi toimia perustuslain vastaisesti, eikä lainsäätäjä kumota perustuslakia tavallisella lailla. Konstituution ei tarvitse olla välttämättä kirjallinen tai formaalisti sovittu, vaan myös spontaanisti kehittyneet hallinnan tavat ja traditiot voidaan ymmärtää konstituutioksi, mikäli niiden asema on riittävän vankka.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts