uusi johtamiskulttuuri

Home / Uncategorized / uusi johtamiskulttuuri

Tietotyöläisten johtamiskulttuuriin

Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä isäni poismenon johdosta. On uskomattoman suuri lohtu saada tukea ihmisiltä, joita ei ole koskaan tavannut ja jotka rohkenevat lähettää viestinsä kertoen usein samalla omista surutyön kokemuksistaan.

Olen tehnyt tutkimusta, joka liittyy uusmedian tai kansalaismedian, webympäristön ja blogien maailmaan. Edellinen raportti oli liki 600 -sivuinen ja kertoi blogin tuottajista, globaalista aineistosta hankitusta materiaalista. Rinnalla oli kuvia jotka johdattelivat kohti uutta webkieltä ja sen avaamista etenkin lasten tavalle nähdä geneettinen koodaus. Kieli sai klusteritaiteen (cluster art) nimen ja levisi odotetusti Googlen osumien kertomaan suuntaan ja lasten tulkitsemana ympäri globaalia maailmaa. Suomessa se ei avautunut juuri lainkaan. Meillä kasvatus ja opetus tapahtuu nurinpäin ja sitä ollaan nyt muuttamassa hyvän ystäväni professori Timo Järvikosken johdolla Oulun yliopistosta alkaen.

Täyskäännös

Uudessa tutkimuksessani näkökulmaa oli muutettu ja seurattiin blogaajan ja kotisivun tekijän töitten seuraajia ja useamman vuoden ajalta. Seuranta oli kuukausittain, vuorokauden tunneittain sekä minuutti minuutilta surffailijoiden käyttäytymistä analysoivaa. Meitä voidaan nykyisin seurata hyvin tarkkaan eikä siihen tarvita erityistä lex Nokiaa silloin, kun halutaan selvittää websivustoillamme kävijöiden käyttäytymistä.

Oman kotisivustoni avaa jo melkoinen joukko niin suomalaisia kuin etenkin ulkomaisia vieraita. Näissä kävijöissä tutkijaa ei kiinnosta niinkään määrä kuin laatu. Koska sivustoille tullaan, mistä tullaan, kuka tulee, kauanko vierailee ja kuinka monta kohdetta siellä avaa ja mitä sieltä hakee?
Blogin ja kotisivuston käyttäjät eivät paljonkaan poikkea niitä tuottavasta aktiiviväestöstä. Näin uusmedia on samaan aikaan sekä tuottaja että kuluttaja. Liki samat kuusi tai seitsemän pääryhmää löytyvät ja lisäksi on runsaasti välittäviä ja pienempiä käyttäjäryhmiä.

Postmoderni surffailija tai flaneeraaja

Aikansa kuluksi surffaileva ei juurikaan poikkea marketin sellaisesta asiakkaasta, joka kulkee vain hypistelläkseen runsasta tavaravalikoimaa. Tarkoitus on hakea uusia kokemuksia ja vannoen valintamyymälän uskollisuutta. Se mitä haetaan on keskiluokkaistunutta rihkamaa, juuri tälle suurelle massalle tarjottavaa, moninaisuutta korostavaa pirstaleista market -maailmaa.

Kuvat selataan hetkessä, joskus palataan ja imuroidaan joku sadoista kuvista omaksi iloksi tai kortiksi. Tieteelliset artikkelit eivät kiinnosta ja niitä onkin aivan liikaa tälle ryhmälle tarjollakin. Ne kyllä silmäillään siinä missä tutkijan taustaa muutama sekunti. Koko vierailu vie muutamasta minuutista puoleen tuntiin.

Telecity -blogaajat ja yrittäjät

Toinen ääripää ovat sivustoilla työtään tekevät ammattilaiset, joille kuvat avautuvat osana webympäristön uutta kieltä, tutkimusraportit luetaan läpi oli ne millä kielellä tahansa ja työtä tehdään monessa vuorossa ja palaten päivittäin ja vuosia uurastaen.

Taustalla näkyy työnantajan tunnus ja paikkana voi olla trooppinen saarivaltio siinä missä Yhdysvalloissa sijaitseva yliopiston kampusalue. Noin kolmasosa vieraistani oli ensimmäisen vuoden aikana näitä ammattilaisia. Toisena vuonna tapahtui jyrkkä ja odotettu kasvu perinteisempien surffailijoitten suuntaan. Samalla vierailijoiden määrä moninkertaistui.

Muutamasta minuutista täysiin työpäiviin ja vuosien seurantaan

Se että joku pysähtyy sivustolle vuosiksi, toinen vain minuutiksi, kertoo webympäristön surffailijoista jo melkoisen paljon. Se kertoo myös melkoisen paljon näiden sivustojen sisällöstä ja mahdollisuuksista. Suomalaiset eivät ole kovin eteviä websivustojen avaajia. Webkieli ja koodistot eivät avaudu pääsääntöisesti lainkaan. Tosin syksyllä 2008 tapahtui dramaattinen muutos Suomessa. Internet tuli ikään kuin uudelleen ja suurten massojen käyttöön.

Kasvava lumipallo

Se miten montaa kohdetta sivustolla käytetään ja kuinka kauan siellä asioidaan, alkaa näkyä tunnusluvuissa, ja sillä on toki eri merkitys kuin marketin läpi juosseiden määrällä. Kun nuo tunnusluvut alkavat ylittää miljoonan rajan kuukaudessa, osumia alkaa tulla niitäkin kymmeniätuhansia, se näkyy Googlen hakukoneella ja mukaan alkaa tulla sponsoreita, jotka nekin haluavat olla osa tätä kasvavaa klusteria.

Yksittäisistä sivustoista ja henkilöistä alkaa syntyä harvalukuinen globaali verkko. Pääosa näistä tärkeistä käyttäjistä tulee websivustolle juuri hakukoneen ja siis Googlen kautta. Googlella on prosessissa kiistatta johtava asema. Myös Nokian sivuille tai pankkiin tullaan Googlen kautta.
Jos hakukone ei sinua löydä sinua ei ole olemassakaan. Olit sitten tieteen tekijä tai taitelija, yrittäjä, mikä tahansa Nokiaa pienempi ilmiö webympäristön globaalissa maailmassa. Jos sinut taas mainitaan jonkun suuremman organisaation osana, sinua ei ole olemassakaan sen jälkeen, kun olet eläkkeellä tai saanut kenkää työnantajaltasi.

Oletko olemassa?

Vain jos Google löytää sinut omana itsenäsi, omien töittesi kautta ja kotisivulta, sinulla on paikka tämän uuden median luovien innovaattoreiden kärkijoukossa. Siinä kilpailu on armoton ja kaiken ratkaisee tuotteittesi kiinnostavuus, hyödyllisyys, käyttöarvo ympäri maailmaa.

Sellainen käyttäjä ei ole perinteisen lehden lukeva “flaneeraava surffailija” tai “postmoderni turisti“, tieteen kieltä käyttäen ja suurimmat ali-innovatiivisten ihmisten ja kuluttajien ryhmät mainiten. Ne eivät kiinnosta mitenkään “telecity-blogaajia” ja alan aivotyöläisiä yrittäjinä tai heidän luovaa työtä tekeviä duunareitaan.

Elämme tietoyhteiskunnan uutta postmodernia jälkivaihetta ja sen syvää lamaa, joka karsii armotta ja hyväksyy vain visionäärisen ja innovatiivisen johtajuuden. Nousukaudella johtajana saattoi olla kuka tahansa Excel-taulukoiden mekaaninen käskyttäjä kellokortteineen.

Toki tämä sama koskee politiikka ja sen tekemistä. Jatkossa jokainen johtava poliitikko on samalla osa tietotekniikan kärkimediaa samaan tapaan kuin ensimmäiset oikeat Internet vaalit Yhdysvalloissa voittanut Barack Obama. Osa puoluelaitoksistakin on kokonaan ulkona tästä kehityksestä ja se näkyi toki meilläkin kuntavaaleissa. Ei toki maalla ja Forssassa, mutta pääkaupunkisedulla jo selvemmin.

Uuden ajattelun airueet

Tässä prosessissa ei voi perustaa toimintaansa raaka-aineen jalostamiseen, vaan aivan ainutlaatuiseen tuote- ja palveluinnovaatioon, design- ja palvelukonseptiin, kommunikaation ja sen tunnistamiseen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden ymmärtämiseen uudessa webympäristössä, brändiin, joka on myös hyödyllinen ja sitä käytetään niin että sen Google myös tunnistaa ja sponsorit ottavat sen osaksi omaa markkinointiaan.

Kaikki tämä vaatii kokonaan uutta johtamiskulttuuria. Jo nyt yli puolet suomalaisten työstä on “ajattelutyötä”, suunnittelua, uuden luomista ja tuotteistamista. Aivotyöläisten joukko on kasvava myös globaalisti, eikä heitä voi johtaa mekaanisesti numeroiden kautta puuhastellen. Sen tekevät kyllä koneet puolestamme ja se näkyy Googlen sivuilla ja sponsoreiden hakiessa juuri ne oikeat numerot, joita on syytä tukea. Se on kylmää matematiikkaa ja tietokoneiden tekemää työtä ja valintaa. Siellä osumia joko tulee tai ei tule. Joko omana itsenä ja omilla tuotteilla tai verkottuen ja toisten tukemana.

Uusi johtajuus ja oppimiskäytännöt

Jatkossa johtajia ei voi kasvattaa käskyttämällä ja tavoitteena korjaaminen. Oppiminenkin on prosessina käännetty jo päälaelleen ja sen virheitä korjataan parhaillaan. Webympäristökin hakee juuri niitä palasia omassa oppimisessaan, joita se tarvitsee innovaatioprosessin jatkamiseen ja kokoamiseen.

Palapelin paloja on osattavat tuottaa, ei vain koota tai tehdä käskytystä, jossa tavoite on laskea jo pois opitun prosessin kestoa tai sellaisten palojen tekemistä, joilla ei ole käyttöä muussa kuin menneen ajan tulkintana ja siis museossa.

Työntekijä ei ole enää fyysinen suorittaja, vaan luova ja ajatteleva, webympäristössä verkottunut yksilö. Johtaja on vastuussa näiden tuottavuudesta, aivotyöläisten kasvattamisesta oikealla tavalla. Kontrolliin nojaava johtaminen ei liity enää mitenkään sellaiseen ympäristöön, jossa kellokortteihin nojaavat mittausmenetelmät ovat vieneet organisaation kokonaan ulos Googlen tavasta joko hyväksyä tai hylätä.

Jotta tästä lamasta selviämme, meidän on uudistettava koko oppimisjärjestelmämme, johtamiskulttuurimme ja ohjattava se palvelemaan tietoyhteiskunnan aivotyöläisten tarpeita.

PDF24 Tools    Send article as PDF   

One Comment

  • Tositoveri

    Hyvä Matti,
    on kyllä ollut hienoa löytää Sinut täältä maailmasta minunkin. Kaikista kirjoituksistasi heijastuu turvallinen ja äärettömän tajuttava :) tapa käsitellä asioita. Olen mielelläni “koukussa” tähän kaikkeen – henkiseen johtamiseesi ja myös taiteeseesi tutustumiseen.

    Tositoveri

Leave a Reply