Lucian päivänä

Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi 13. joulukuuta. Lucia-neito pitää kädessään kynttilää, hän on valkoisiin puettu ja punaiseen vyöhön, kynttiläkruunuun. Keskiajalla tähän päivään osui talvipäivän seisaus ja Lucia toi näin valoa pimeyteen. Vuoden pisimpään yöhön ja valoon liittyy runsaasti pakanallisia tapoja ja uskomuksia. Itse legenda on lähtöisin vuodelta 283 Syrakusasta, Sisiliasta. Sen idea liittyy petokseen ja valheeseen. Siinä kyyniset ihmiset ovat hakeneet korviketta älylleen.

Kaksi legendaa

Lucia menetti lapsena isänsä ja oli menettämässä myös äitinsä. Hänen äitinsä sairasti ja teki kuolemaa, kun epätoivoinen Lucia kuuli Cataniassa kuolleen Pyhän Agathan pyhäinjäännöksistä. Rukoilemalla tämän pyhymyksen haudalla moni oli kokenut ihmeparantumisen. Lucia saikin sairaan äitinsä mukaansa pyhiinvaellusmatkalle Cathaniaan ja ihme tapahtui, äiti parantui.

Tämän jälkeen alkoivat valheet ja petokset. Alkoi tuttu ongelma, jossa ymmärtäminen on ihmiselle liki olemassaolon vastakohta. Lucia kääntyi kristinuskoon ja päätti pysyä elämänsä neitsyeenä lahjoittaen myötäjäisensä köyhille. Lucian sulhaselle jaettiin väärää tietoa. Kristinuskoon tulleen naisen katsottiin hakevan itselleen varakasta puolisoa jalosukuisesta herrasta oman aiemman uskonsa ulkopuolelta. Miehelle taas oma tyhmyys oli myöhemmin tärkeämpää kuin muitten jakama vieras viisaus.

Tuolloisessa Roomassa kristinusko oli kielletty ja harhaan johdettu sulhanen antoi Lucian ilmi. Hän joutui oikeuden eteen ja tuomittiin bordelliin. Pyhä Henki täytti kuitenkin Lucian ja hän muuttui vangitsijoilleen lyijynraskaaksi eikä häntä voitu siirtää miesvoimin sijoiltaan. Niinpä hänet päätettiin polttaa niille paikoilleen mutta sekin epäonnistui öljystä ja kiehuvasta piestä huolimatta. Tuli ei tarttunut Luciaan. Lopulta hänet surmattiin kurkkuun isketyllä tikarilla. Tämän tarinan neroudella ei ole sukupuolta.

Toisen, paremmin tunnetun ja sukupuolen hankkineen legendan mukaan Luciaan rakastui roomalainen nuorukainen. Tämän rakkauden kohteena olivat Lucian uskomattoman kauniit silmät. Kun rakkaus kävi liian ahdistavaksi, Lucia repi silmät päästään ja lahjoitti ne sokeana lautasella nuorukaiselle. Neitsyt Maria näki Lucian vahvan uskon ja lahjoitti hänelle uudet, entistä kauniimmat silmät. Sulhanen oli järkyttynyt Lucian teoista niin, että kääntyi myöhemmin hänkin kristityksi.

Suomalainen Lucia

Suomalainen Lucia-neito valitaan Folkhälsanin ja Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista valtakunnallinen Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä. Legendan tapaan tähän äänestykseen kuuluu myös keräys hyväntekeväisyyteen.

Koko Suomen Lucia on valittu vuodesta 1949 alkaen. Tänään uusi Lucia-neito Nora Peltola esiintyi kruunaamisensa jälkeen Tuomiokirkon portailla tonttujen kanssa ja kiertää Lucia-kulkueessa Helsingin keskustassa. Vastaavia Lucia-neitoja valitaan eri puolilla Suomea. Lucia-juhla sai alkunsa Högvallin seminaarista vuonna 1919, jonne sen toi eräs opettaja Ruotsin Värmlannista, jossa perinne alkoi jo Länsi-Götanmaalla vuodelta 1746. Nykyisin kynttilän valo symboloi myös ihmisten välistä lämpöä ja pikkujouluaikaa. Näistä jälkimäinen  on tunnetuin ja Lucia on unohtunut.

Luovan ihmisen palturia

Harvardin Business Scoolissa tutkija Francerca Gino teki kiintoisan havainnon siitä, kuinka luovat ja lahjakkaat ihmiset, joukkonsa älykkäimmät, ovat taipuvaisempia valehtelemaan, puhumaan muunneltua totuutta, kuin jo valikoidun populaation vähemmän lahjakkaat tai luovat yksilöt. Juuri hurjimmat tarinat ja kertomukset syntyivät luovan ja lahjakkaan ihmisen narratiivisena pohdintana, jossa totuudesta tingittiin ja sitä pidettiin hyväksyttävänä. Usein perusteluna vilpille pidettiin laadittujen sääntöjen järjettömyyttä.

Ilta-Sanomat tarttui tutkimukseen, ja sen nettipalstoilla aihe oli avoin keskustelulle. Tämä keskustelu alkoi muistuttaa juuri televisiossa käytyä eduskunnan epäluottamuslausekeskustelua. Itse aihe ja sen ydin unohtuu ja puhujat keräävät medioissa ääniä pyrkien vaikuttamaan, unettavaksi käyvässä väittelyssä, äänestäjiin. Paperilta luetut tankerokieliset suomalaiset suullisen televisioväittelyn valheet eivät vaikuttaisi ainakaan selittyvän ylivuotavasta lahjakkuudesta ja luovuudesta, älyllisestä nokkeluudesta. Nautittavan debatin vaatimat lahjat ja niiden säihkyvä älyn lento ei ole samaa kuin brittien vastaavassa näytelmässä ja sen tunnelmassa. Britit sentään sekä haukuttiin että kiiteltiin suomalaiseen tapaan, korrektisti ja sofistikoidulla kielellä.

Narsistinen joka paikan mies

Vastaava väittely netissä kääntyi tutuksi naisten esittämiksi kertomukseksi miesten narsismista ja jatkui kymmenien esimerkkien kautta ohi itse asian ja otsikko jäi sielläkin käsittelemättä.  Kiinnostus kohdistui lopulta vain omaan  kokemukseen ja petetyksi tulemiseen, oman katkeruuden purkamiseen nimimerkin suojissa ja pohtimatta lainkaan, olisiko mahdollista, että luovat ja älykkäät ihmiset olisivat oikeasti hyväksymässä vilpillisen käyttäytymisen keskiverto kansalaista helpommin. Kun narsismia tuputetaan kaikkeen, suola käy mauttomaksi väärissä käsissä. Näin viisas ihminen ei enää edes mainitse narsismia muussa kuin keväisen, keltaisen kukan yhteydessä.

Francerca Ginon tutkimuksessa tehtiin neljä eri testiä, joissa mitattiin sekä opiskelijoiden tapaa hankkia etuuksia, lähinnä rahaa, sekä tämän suhdetta opiskelijoiden  jo tunnettuun luovuuteen ja älykkyyteen. Luovat älyköt tienasivat parhaiten, mutta käyttivät myös eniten vilpillisiä keinoja menestyäkseen ja pystyivät ne myös perustelemaan mielestään hyväksyttävästi. Kokeessa esitelty äly oli lähinnä kykyä oppia omista tyhmyyksistään. Siis yrityksen ja erehdyksen pitkää tietä, ei oivalluksena.

Paha saa palkkansa

Suurilla ihmisjoukoilla ja pitkien, vuosikymmeniä kestäneiden tutkimussarjojen avulla on voitu todeta, kuinka elämässä menestyvät korkeamman älykkyysosamäärän geeniperintönään saaneet hieman tyhmempiään paremmin. Ei ero suuri ole, mutta kuitenkin tilastollisesti merkittävä ja siis todellinen, ei legenda. Vastaavasti koulutodistuksiinsa moitteettomasta käytöksestä ja hyvistä tavoistaan, sosiaalisesta luonteestaan koulussa palkitut Lucia-neidot menestyivät hieman keskivertoa kehnommin. Hymypojat ja -tytöt eivät ole välttämättä yhteiskunnan tulevaa taloudellista tai poliittista eliittiä.

On mahdollista, että yhteiskunta todellakin palkitsee, paitsi älystä ja lahjoista, mahdollisesti myös kyvystä kyetä toimimaan moraalisesti ja eettisesti epäilyttävällä tavalla ja hankkien etuuksia myös vilpillä ja valehdellen. Kokeessa neroutta ei sentään analysoitu ja se selitetäänkin usein liki vaistoksi.

Toki sekin tiedetään, että ihminen on valehteleva eläin, ja että kaikkien eläinten selviytymiseen evoluution ankarassa kilpailussa kuuluu “pettää” saalistajaansa ja muuntautua ympäristöönsä kätkeytyväksi tai oppia petona saalistamaan muita etevämmin. Ihminen sosiaalisena eläimenä on tuhonnut kaikki lajinsa kanssa kilpailevat sosiaaliset kädelliset, ja on lopulta melkoisen yksin luomakuntansa herrana. Aggressiivinen ihminen on ongelma myös itselleen, ei vain lajikumppaneilleen. Älykkäällä ihmisellä on kyky keksiä sellaisia ongelmia, joita tyhmät eivät edes ymmärrä ongelmiksi, ja yhteiskunta on tehty lopulta keskiverto ihmisen elettäväksi.

Kielellinen menetystarina

Ihmisen menestyminen perustuu pääosin kieleen ja kirjoitin maaliskuussa otsikolla mytomania, patologisesta valehtelusta ja sen merkityksestä osana yhteiskunnan jatkuvasti mutkistuvaa koneistoa. Ihmisen kyky menestyä on osa suurten otsalohkojemme tarinaa ja kykyämme muodostaa kieltä ja levittää sen kautta sanomaa, joka on toivon mukaan myös mahdollisimman valoisaa, mutta nykyisin taatusti reaaliaikaista. Jos tässä ympäristössä ajatukset ovat selviä, uskomukset käyvät aina sameiksi niiden rinnalla. EU -keskustelussa voimme aina ihailla pieniä laivoja, mutta lasti kannattaa silti aina sijoittaa myrskyävällä merellä suureen olkoonkin, että se on usein ruma.

Valheenpaljastuskone keksittiin vuonna 1921. Perinteisessä valheenpaljastuskoneessa sormen päihin kiinnitetyt anturit mittaavat sähkönjohtavuutta. Antureilla seurataan myös hengitystä, veranpainetta ja pulssia, joskus myös aivosähkökäyrän muutoksia. Sanoihin ja niiden narratiiviseen totuuteen ei uskota enää lainkaan.

Nykyisin voidaan käyttää myös lämpökameraa, ilmeitä, silmien liikkeitä ja kasvojen verenkiertoa. Etenkin mikroilmeitä on liki mahdoton hallita ja koneet paljastavat noin 70 % varmuudella valehtelemmeko, mutta eivät oikein sitä, koska ja missä. Meillä kun on taipumusta valehdella koko ajan, tavalla tai toisella, sekä ahdistua tilanteissa, jotka ovat tehtyjä laboratoriotilanteita, kuulustelua ja testejä. Lisäksi ihminen, joka tekee jotain, jota hän itsekin lopulta häpeää, väittää sen johtuvan vain velvollisuudesta. Näin se, että ihminen osaa vaikkapa lukea, ei vielä kerro, osaako hän myös ajatella, ja onko teko todella vaikkapa kulttuurin tuotetta, eikä siten tuomittava.

Hybridiyhteiskunnan vempaimet

On mahdollista, että jonain päivänä voimme paljastaa epäilyttävät henkilöt ihmismassasta, lentokentillä ja internetissä, meitä varotetaan etukäteen vaarasta hieman samaan tapaan kuin autossa navigaattorimme tekee jo nyt vaikkapa sään kohdalla ja liikenteen ruuhkautuessa tai lähestyessämme vaaran paikkaa.

Näin koneet ja teknologia lisäisivät omien havaintojemme ja aistiemme kykyä havainnoida ympäristöämme ja epäilemättä näin tapahtuu kaiken aikaa tietämättämme kuka niin tekee ja miksi. Tällaisessa ympäristössä ikääntyvä kansakunta alkaa valitella huonoa muistiaan, ei koskaan huonoa ymmärrystään. Tällaisen ikääntyvän ihmisen vilppikin on säälittävän kömpelöä, liki vanhoja opittuja refleksejä.

Meitä valvotaan kameroilla, satelliiteilla ja pian emme ole yksin valheinemme missään. Lucia-neito alkaa menestyä myös Havardin Business Scoolissa, jolloin pragmaattisen  liikemiesmentaliteetin ja utilitaristisen luonteen hankkineet ihmiset saavat vastaansa varteenotettavan kilpailijan ihmisen evoluution tiellä. Nerous ei olekaan enää vain lahjakkuutta vaan myös ihanteita.

Kyse on silloin jo teknologian ja biologian lähestymisestä toisiaan sekä sellaisesta hybridiyhteiskunnasta, jonka tulevaisuus on lähempänä kuin arvaammekaan. Hyvää Lucian päivän iltaa ja valoisaa joulun odotusta. Einsteinin nerous johti Hiroshimaan eikä hän sitä edes ymmärtänyt. Miksi meidän sitten tulisi ymmärtää?

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts