Synkimmät ennusteet toteutumassa

“Ministeri Stubb ei tunne euroalueen tilaa” otsikoi professori Heikki Niskakangas Aalto yliopistosta artikkelinsa Helsingin Sanomiin (28.6). Niskakangas kertoo, kuinka Stubb paljastaa tietämättömyytensä ja hänen kirjoituksestaan lehdelle välittyy väärä usko euroalueen vakauteen ja valoisaan tulevaisuuteen.

Suomessa totuuden puhujaa vainotaan

Professori Niskakangas kertoo, kuinka tosiasiassa olemme pinteessä. Pahemassa kuin koskaan. Vaikeat ajat ovat vasta edessä. Tosi vaikeat ajat, hän toistaa moneen kertaan. Euroalue on koko maailmantalouden heikon lenkki. Espanjan valtionvelka ylittää tänä vuonna 90 prosenttia ja Italian 130 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ja nämä taloudet ovat omaamme verrattuna jättiläisiä. Kreikka on oma lukunsa eikä ilmiselvästi pysty maksamaan koskaan velkojaan, jatkaa Niskakangas.

Perussuomalaiset pitävät tänään ja huomenna puoluekokoustaan Joensuussa. Heidän kannatus on nyt gallupeissa ohittanut kokoomuksen ja edellä on vielä pienempi oppositiopuolueemme. Sen kannatuksen kasvun on oletettu johtuva uudesta puoluejohtajasta.

Itse oletan sen johtuvan kokoomuslaisten valumisesta keskustan kannattajiksi. Toki osansa on saanut myös perussuomalaiset. Yhteinen vasemmisto on onnistunut puolittamaan  kannatuksensa runsaan kahden vuosikymmenen aikana. Kun työttömyys ei puolitu on sentään jotain joka puolittuu.

Totuuden puhujina perussuomalaisia on demonisoitu ja vainottu aivan samalla tavalla kuin 1970-luvulla SMPn kannattajia. On omituista vainota ihmisiä, jotka siirtyvät yhdestä puolueesta toiseen. Jos aiempi kansanliike ei ole uskottava, on pyrittävä toteuttamaan oman järjen antamaa liikettä uuden puolueen kautta. Se on tervettä demokratiaa. Ei toki populismia. Uuden liikkeen kautta haetaan muutosta ja nyt se näyttä oleva kohta yleinen suuntaus koko Euroopassa.

Se joukko, joka on oikeassa, on aina alussa pieni ja vainottu. Syrjäinen maa vainoaa Venäjän luoteiskolkassa ensimmäisenä totuuden puhujaa vaikka tämä olisi oman puolueen entinen kannattaja ja järkeväksi koettu ihminen.

Mikään raha ei nyt riitä

Suuri osa euroalueen pankeista on jäätyneessä tilassa. Tämäkin on toki tiedetty mutta siitä ei vain ole saanut kirjoittaa muuten kuin sosiaalisen median sisällä Suomessa. Tai vieden kirjansa kustannettavaksi Saksaan tai Yhdysvaltoihin.

Ei tässäkään ole uutta, kun kyseessä on Suomi. Suomi on syrjäinen kolkka ja Etelä-Häme syrjäisin maaseutu Suomen syrjäisellä maaperällä. Uudet tuulet, innovaatiot ja niiden leviäminen, diffuusio, saapuu sinne hitaasti. Totuuden puhuja saa pelätä ja niin siitä myös vaietaan Hämeessä.

Etenkin, jos kyseessä on vanha agraari tai jälkiteollinen yhdyskunta ja yhteisö työnantajana tai kasvuympäristönä.

On  varottava kiusaamisen ja demonisoinnin helvettiä. Suomi on Hämeessä, kuten koko Suomessa, kiusaajien kulttuuria. Lounais-Hämeessä ei ole kohta pankkeja ja sairaaloita lainkaan. Siihen  löytyvät varmaan jotkut syyt? Kun rakenteita uudistetaan se tapahtuu vasta selkä seinää vasten. Jos silloinkaan. Pääosa Euroopan pankeista on nyt ongelmissa.

Mistä investoida kun ei ole rahaa?

Käytännössä nämä pankit ovat EKP:n tekohengityksen varassa. Huonot luotot olisi irrotettava roskapankkeihin ja terveet pankit tulisi pääomittaa uudelleen. Siihen ei vain ole enää varaa.

Arvostetun Financial Timesin eurokolumnisti arvio rahan tarpeen olevan noin tuhat miljardia, kun unionin valtiovarainministerit lupasivat pankeille enintään 60 miljardia. Summa on Suomen valtion budjetin luokkaa kun vaadittaisiin kahdenkymmenen Suomen valtionbudjetin verran varoja. Tehtävä on mahdoton, “mission impossible“.

Investonnit eivät lähde käyntiin kun siihen ei ole varoja. Taakka on pankkien sijoittajilla ja kotivaltioilla. Pankkisektorin uudelleenjärjestelyä ei ole näköpiirissä. Pankkiunioni syntyy mutta taloutta se ei uudista.

Edistystä sekin on kun pankkien rahat ja veronmaksajien rahat pyritään ongelmatilanteissa erottelemaan toisistaan, vakuuttaa poliitikko. Pienyrittäjää se ei lämmitä vähääkään.

Moni pieni ja keskisuuri yritys on nyt vaikeuksissa rahoituksensa kanssa. Lainarahan ehdot ja hinta tulevat syventämään kriisiämme. Rahaa saavat vain suuret ja varakkaimmat.

Väärin käytetyt vuodet

Menneet vuodet on käytetty kriisien hoitoon, kun olisi tullut hoitaa talouksien uudistamista. Euroopassa markkinavoimat ovat nyt vain katoavia työpaikkoja ja säästämistä, rahan polttamista vääriin kohteisiin.

Pankkiunioni on pakon edessä tehtyä rästitöiden hoitoa, kirjoittaa myös Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan (29.6). Lehti alkaa noudattaa yleiseurooppalaista linjaa. Vuosien ajan se on vai peitellyt totuutta. Nyt on pakko hyväksyä muun Euroopan tapaan totuus sielläkin vaihtamalla päätoimittajaa. Ensimmäisen kerran lehden pitkässä historiassa. Nyt näitä vaihdettavia johtajia olisi maassamme paljon.

Maailmanpolitiikan arkea

Helsingin yliopiston professori Heikki Patomäki, maailmanpolitiikan ylin tutkijamme ja kouluttaja, antaa vielä synkemmän kuvan (HS 28.6) kuin Niskakangas. Euroaikana Suomen talous on jäänyt jälkeen Ruotsista.

Vain yhden puolitotuuden Patomäki löytää Aleksader Stubbin kirjoituksesta. Inflaatio on pysynyt kohtuullisena.

Ja tämä on juuri syy siihen, miksi olemme syvällä suossa. Stubb sumuttaa tai ei ymmärrä taloudesta mitään.

Pekingin olympialaisten avajaisten aikaan arviot Venäjän rajalla menivät pahasti häneltä vinoon. Oikaisuakaan ei tahtonut tulla kuukausiin. Näin siitäkin huolimatta, että tieto olisi ollut saatavilla reaaliaikaisesti. Jos olisi ollut, mistä tietoa hankkia, mitä hyötyä siitä olisi, jos maantieteen geopoliittinen tuntemus ei ole riittävä. Mutta kun ei ollut tietoa, vain omat ennakkoluulot ja populistinen pulina.

Pääsääntöisesti asiat ovat 180 astetta toisin kuin valtamediat väittävät. Niin on ollut nytkin. Hallituksen pönkittämiseen käytetyt miljoonat olisi voitu käyttää myös oikein.
 
Sama parantaa saman

Uusliberaali tapa ei tuo kilpailukykyä ja pitää kysynnän alhaalla. “Lisää ja tiukemmin samaa” reformi on ollut eurooppalainen syvä virheemme. Inflaatiota torjuttaessa on kurjistettu suuria kansatalouksia aluetalouksista nyt puhumattakaan. Suomessa aluetalous on kunta. Vararikkoon meneviä kuntia Suomessa löytyy kohta satamäärin. Liitämällä niitä yhteen niistä ei tule varakkaita.

Kun kaikki aika menee väärien valintojen ja virheiden paikkailuun, kehitystä ei enää tapahdu lainkaan.

Omituinen “sama parantaa saman” -politiikka on vain lisännyt kriisialttiutta. Samalla hataralle poliittiselle perustalle rakennettu yhteisvaluutta kääntyi koko Eurooppa-projektia vastaan.

Puheet euron ja koko EU:n hajoamisesta ovat yleistyneet eri puolilla Eurooppaa. Professori Patomäki luettelee esimerkkeinä etenkin Saksan ja Britannian taloustieteilijät sekä poliitikoista George Soroson, Oskar Lafontainen ja Britanniasta koko median kampanjoimassa EU:ta vastaan.

Suomessa tähän on herätty Perussuomalaisten puheissa, kansanliikkeen kautta. Ei valtamedian tai hallituksen toimesta, taloustieteilijöiden viisaudesta. Tässä ei pidä jatkossa vääristellä historiaa.

Kun kunnollinen demokratia puuttuu, moraalista ja eettistä, kansakunnille tyypillistä avainresurssia ei ole EU:ssa olemassakaan. Koko ajan EU on kohdannut pahimman oman moraalivajeensa.

On väärin luulla, että oikeat ratkaisut on tehty ja hyvät ajat ovat edessä. Suunta muuttuu mutta todennäköisemmin pian edessä on hajaantuminen, kertovat omat kansakuntamme johtavat asiantuntijat johtavassa mediassamme välittäen samalla oma tiedeyhteisönsä epäilemättä jo enemmistön näkemykset myös meille suomalaille, hyväuskoisille syrjäisen entisen alusmaan asukkaille Venäjän luoteiskulmassa.

Mutta miksi vasta kesällä 2013? Tätä olen kysynyt valtamedioiltamme. Eikö median tehtävä olekaan vartoida vallankäyttäjää? Entäpä jos vallan käyttäjä onkin mediayhteiskunnassa media itse? Entäpä jos sillä onkin oma lehmä ojassa? Kuinka kalliiksi mediavalta ja -kratia mahtaa tulla kansalaismedian käyttäjille?

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts