Rahalla saa vaikka kirkossa tapella

Rahalla saa vaikka kirkossa tapella (Haapajärvinen viisaus)
Anglosaksisten ja kelttiläisten perinteitä vaalien on siirrytty Halloween ja muun noituuden kautta kohti kristillistä Pyhäinpäivää “All Saints Day”. Katolinen kirkko ei ole oikein pitänyt tästä pakana-ajan perinteiden ylläpidosta kristillisten juhlien aattona. Protestanttiset juhlijat sen sijaan ovat vähemmän tarkkoja ja vanhan kulttuurin sekä sen mytologian kohdatessa uuden siihen suhtaudutaan suurella ymmärryksellä. Se on luterilaisen ihmisen pragmaattista elämää. Amerikkalainen utilitarismi tekee siitä oman aikamme ymmärtäjän. Kaiken kun voi siinä mitata rahalla. Myös uskonnon ja sen tarpeellisuuden, kulttuurin kaikki tuotteet.

Raha on ikuista – vain taskut vaihtuvat (Gertrude Stein)

Takavuosina aggressiivisempi paimentolaiskulttuuri toi mukanaan kiertävän elämän ja sen dynamiikan kohdatessaan agraarin ja jo kaupallisen, maahan sidotun talouden ja sen hallinnon. Toinen lisäsi yhteiskunnan dynamiikkaa mutta lopulta uudempi kesytti vanhemman ja se sulautui hallinnon ja byrokratian kautta vahvempaansa. Alkoi matka kohti kapitalismia – rahan hallitsemaa maailmaa. Monelle se on elämän ainut sisältö.

Yhdysvalloissa ympäri maailmaa tuodut kulttuurit halattiin hengiltä ja samaa jenkit käyttävät vielä tänäänkin levittäessään omaa kulttuuriaan globaalina ja nyt reaaliaikaisena prosessina. Lännen ja idän törmäys on nyt lopulta kaupallinen kohtaaminen ja Ukrainan kriisi talttuu siinä missä monet muut Neuvostoliiton hajoamisen aikaiset kouristelut ja näkyvimmin kartalla täysin hajonneen ja Titon johtaneen Jugoslavian kohdalla. Valkoisen miehen tauti on vaikeasti taltutettavissa.

Suomessa kaikki tämä muutos on otettu vastaan rauhallisesti. Ruotsalaiset järjestävät jopa farsseja rannikollaan, kertoo suomalainen ministeri. Onomatopoeettiseen ja suvuttomaan kieleemme ei kuulu sellainen meuhkaaminen, jossa jopa kahden lautasen politiikka on jo unohdettu ja suomenttuminen on ilkeilyä menneen talven lumista puhuen. Suomessa on vain yhdenlaista politiikka (politics) ja vain yhdenlaisia alueita (regions). Kun puhut jostain muusta politiikasta (policy) tai alueesta (spatial) sitä ei ymmärretä lainkaan. Se on samalla näitä sanoja käyttäville ja muusta puhuville vallankäytön pahin  uhka. Paavo Haavikon kuvamaa fasismi ei ole aatesuunta, sitä on sekä vasemmalla että oikealla ja se on lähinnä toimintatapa. Näin myös kielestä voidaan poistaa väärät sanat jos toiminta niin edellyttää. Mitä vähemmän sanoja sitä tyhmempi kansa. Mitä enemmän, mitä lukeneempi, sitä vaikemmin johdettavissa. Kansaa hallitaan lyhyillä lauseilla ja parin sanan tokaisuilla.

Reaaliaikainen teki tästä vanhasta maailmasta, diffuusisesta, virheellisen ja palautti meidät lähelle kylmän sodan aikoja, väitettiin. Jos meillä nyt käytäisiin sota, se ei olisi enää sota lainkaan vaan jotain vallan muuta totaalista hävitystä. Sellaiseen en usko eikä pääosa suomalaisista tai ruotsalaisista. Näin Nato koetaan historian jäänteenä ellei se uudistu ja hae itselleen oikeutusta olemassaololleen muuna kuin vanhan maailman jäänteenä. Venäjä uhkaa meitä vain köyhtyessään ja sitä ei pidä meidän ruokkia kuten tyhmät kanat, jota eivät tiedä, hyökätäkö vai puolustaa.  Näin ne aloittavat asfaltilla nokkimisen oheistoimintana ikään kuin sieltä jyviä löytyisi. Alkaa taantuma, joka syvenee ja jakaa kansan kahtia, ensimmäisen luokan matkaajiin ja luokattomiin.

Tässä elämässä, reaaliaikaisessa ja paikattomassa, toisen luokan matkaajat kääntävät tiedon tahallaan nurin ja estävät aiemman diffuusion, oikean tiedon leviämisen. Aiemmin heitä kutsuttiin pikkuporvareiksi tai keskiluokaksi. Nyt prosessi on muuttunut  sosiaalisen median strategiaksi, sen taloudeksi. Kun kirjoitin siitä kirjani, sen ymmärtäminen oli silloin lukijalle mahdotonta. Nyt sitä jo vähän ymmärretäänkin. Tämän lukeminen ei maksa mitään mutta se pilaa samalla vanhan taloutemme. Rahan kun on kierrettävä ja juuri tiedon kautta ja siitä on maksettava. Näin pikkuporvarit ja keskiluokka pilasi ahneudellaan oman taloutensa ja jakoi kansan kanhtia, ensimmäiseen luokkaan ja luokattomiin. Se teki sen tyhmyytään tai tahallaan. Se jäi nokkimaan kanan tapaan asfaltille jyväsiä, kun ei tiennyt, paetako vai hyökätä hybridiyhteiskunnan medioiden maailmassa, oheistoimintana.

Raha on aikamme Jumala ja Rotschild on hänen profeettansa, julisti Heinrich Heine omana aikanaan. Rotshild viittaa 1700-luvulta käynnistyneeseen juutalaisen suvun pankkitoimintaan ja samalla tuon ajan talouteen, teräkseen, hiileen, rautateihin jne. Tänään pankkien toiminta on tarkkailussa ja Rotschild kaltaisineen saivat luokituksessaan melkoisen odotetun tuloksen. He kun matkaavat ensimmäisessä luokassa ja kertovat totuuden. Välimereiset pankit selvisivät lopulta kohtuullisesti, olkoonkin että yli 20 pankkia sai nuhteita, mutta yksikään ei ollut yllätys ja monet pankit osasivat jo etukäteen varautua tähän tarkempaan tarkastukseen. Riskirahoitusta välteltiin. Suomalaisilla pankeilla ei ollut ongelmia, päinvastoin.

Köyhä maksaa kaikesta täyden hinnan (Paavo Haavikko)

Bernard Shaw piti herrasmiestä henkilönä, joka ryösti köyhiltä. Kun nyt valmistaudumme seuraaviin vaaleihimme, seurakuntavaalien kautta, tähän olisi syytä puuttua myös meillä Suomessa. Samalla hallituksen seuraavasta ohjelmasta olisi ymmärrettävä tehdä mahdollisimman lyhyt, parin, enintään kolmen kohdan ohjelma. Se ei saa olla edellisen hallituksen tapainen satasivuinen ja kovin yksityiskohtainen kyhäelmä, jossa kaikki hallinnonalat käydään läpi ja kompuroidaan kunkin puolueen rakkaissa lillukanvarsissa. Se ei saa olla keskuluokkaisen kansan ohjelma enää. Se ei saa jakaa kansaa kahtia.

Hallitus ei saa puuttua sellaiseen, jonka toteutuksesta vastataan muuttuvan yhteiskunnan sisällä ja reaaliaikaisen prosessin tuotteina sekä luovalla ja innovatiivisella tavalla operoiden. Tuotteet kun ovat sitä mistä maksetaan ja rahan on kierrettävä koko ajan. Säästöt ja uudet tulokertymät kun syntyvät juuri tästä työstä, ei hallituksen himmeleistä, jossa sosiaalihallinto ja yliopistollisten sairaaloiden terveydenhuolto sotkettiin keskenään ja vielä sokealla tavalla kuntarakenneuudistuksen mammuttimaiseen työsarkaan. Mikään näistä ei toteutunut ja nyt ne ovat liki vesittymässä.

Kun siitä kirjoitti viisi vuotta sitten varoittaen, kuka sen muka luki saati ymmärsi lukemansa? Tulevat ministeritkö? Nämä maalaistytöt ja -pojat hakemassa itselleen taloudellista tukijaa hallinnostamme, narsismin lähteen kanat asfaltilla. Eiväthän he lukeneet mitään yliopistossakaan vaan livahtivat kapakoiden kautta politiikkaan. Oikaisiva tärkeimmässä, tiedon hankinnassa ja sen käytössä tänään.

Sijoitustoiminnassa varman päälle hajauttava ei rikastu koskaan ja varojensa mukaan elävä kärsii mielikuvituksen puutteesta. Tämä sääntö pätee nyt ja myös tulevaisuudessa. Samoin kuin tokaisu, jossa ainutta rikkautta on elämä itse. Nämä kaksi asiaa on syytä muistaa kun yhdistetään seurakuntavaalit ja valtiolliset vaalit toisiinsa. Ensimmäine luokka ymmärtää sen heti, luokattomat eivät lainkaan.

Monelle luovan ammatin harjoittajalle, taiteilijalle, köyhyys on suurin todellisuus ja sitä piilotajuisesti jopa tavoitellaan. Tästä vanhasta käytännöstä on nyt päästävä irti. Luovan työn on vallattava alaa taloudessa eikä ole niin vahvaa linnoitusta, jota raha ei voisi valloittaa, oli jo Ciceron suuria illuusiota. Se oli hyvä havainto.

Minun rahani ovat peräisin Jumalalta (Rockefeller)

Toisen palkankorotus on toisen hinnankorotus. Tällä tavalla edeten ei hyvää seuraa. Ihmisellä on taipumusta olla tarkempi rahoistaan kuin periaatteistaan ja ahneus tekee tästä vielä kuolemasynnin. Ei kirkko ole sen ulkopuolella toisin kuin muut instituutiot. Se kun käyttää nyt aivan samoja käsitteitä ja sanoja kuin muukin seurakunta. Munkkilatina katosi jo kauan sitten pyhänä kielenämme ja salasanoinamme, hartaana menona kirkoissamme.

Työnantaja taas ei maksa palkkaa vaan tuote, ymmärsi jo Henry Ford ja tämä on palvelujen tuotteistamisessa oivallettava. Kun tästä kirjoituksesta ei makseta palkkaa tuotteena, se on turha talouden näkökulmasta ja pelkkää ajan haaskausta. Työnantajani ei siis osaa käsitellä rahaa, nokkii vain kylmää asfalttia jyviä sieltä  hakien. Kun se lahja yrittäjältä puuttuu, puuttuu kaikki muukin. Hän on tarkempi rahoistaan kuin periaatteistaan ja minun työnantajani on tämän tekstin lukija. Onkohan sitä mahdoton ymmärtää? Olemme nyt kaikki toistemme työnantajia mutta myös duunareita, samassa kirkkoveneessä istuen.

Normiton ja moraaliton lukija, ilmaishyödykkeiden hankkija, on itse syyllinen taloutensa lamaan ja taantumaan. On oikein, että hän on työtön tai hänen lapsensa ja että taantuma tätä kautta myös syvenee. Raha ei kierrä varastaen tuotteitamme netistä ja sillä tavalla vanheten. Aika on rahaa sekin ja se katosi kokonaan. Se on tärkein asia rajallisessa elämässä hakiessamme tietoa ja saaden siitä palkkiona rahaa.

Onkohan tätä mahdotonta oivaltaa? Ihminen kun ei ole tuhatvuotinen Metusalem. Me syömme tällä taloudella lastemme eväät, syyn syntyä ihmiseksi kapitalismiin. Lapsemme alkavat nokkia asfaltilla heti synnyttyään jyviä, kuten vahempansa ennen heitä, mutta eivät enää oheituotteena vaan geeniensä käskynä, turhaan.

Euripideen mukaan raha on viisaan miehen uskonto. Se vain tahtoo maksaa liikkaa ja vaatia kaiken, ei tee onnelliseksi mutta rauhoittaa. Raha tulisi koko ajan kiertää kuin sadeveden ja ruokkia siten talouttamme. Kun iäkäs konservatiivi alkaa piilotella rahojaan, hän käynnistää köyhtymisen ja kärsii siitä eniten itse. Ajatus, että rahasta tulisi joskus traditio tai vanhanaikainen, on taatusti väärä sekin. Aika on rahaa ja me lopetimme sen uudella media-ajallamme ja hybridiyhteiskunnassamme. Kun tätä on yrittänyt popularisoida olen käyttänyt sen kuvaamiseen tuhatta ja yhtä keinoa, tuhatta ja yhtä sanaa, tuhatta ja yhtä yötä. Ei se vaan tahdo mennä perille. Joku ymmärtää sen heti toinen ei koskaan.

Rahattoman kauppa on kallis

Ymmärrät huonosti omaa aikaasi, jos kuvittelet hunajan olevan parempaa kuin käteinen raha, kirjoitti Ovidus. Ompelukoneen keksijä Singer taas tokaisi, kuinka hän ei piittaa keksinnöistä pirujakaan mutta rahan perässä hän kyllä juoksee. Kun terveen ihmisen mielessä on aina raha, hän on myös nälkäinen, ja tällainen ihminen ei ole koskaan vapaa. Vapaus syntyykin siitä, ettei ihmisen huvit maksa paljoa. Rahalla ei voi ostaa ystäviä mutta saa sentään tasokkaita vihollisia. Martti Luther päivitteli kuinka herralla on taipumusta antaa rikkauksia typeryksille, joille hän ei sitten suo mitään muuta hyvää. Se vaikuttaisi olevan totta etenkin tässä luterilaisessa maassa.

Me nautimme elämästä vain aistiemme kautta. Tämän tunnustanevat ja hyväksyvät kaikki. Kukaan meitä ei ole zombie syntyessään. Kuudes aistimme onkin raha, jonka avulla viisi muuta saavat nautintonsa. Ja kun alat nauttia, saat rikkaita ystäviä, ja he tulevat sinulle varmasti kalliiksi. Paitsi rikkaat sukulaiset, jotka eivät pidä sinuun yhteyttä, jos ovat todella rikkaita.

Kun vaalit lähestyvät, poliitikolle köyhien muistaminen ei maksa mitään. Älä mene tähän muisteloiden harhaan. Vaikka demokratia onkin nyt kriisissä ja kohta kukaan ei käy äänestämässä. Vaadi nyt laatua puolueeltasi ja hae ehdokkaita, jotka ovat tunnetusti taloudellisia. Käyttävät rahaa nauttimatta siitä. Erotat heidät kyllä kun alat pohtia, ottaa nettiä käyttäen selvää, millainen tausta ehdokkailla on ja mihin ovat aikansa, siis rahansa, käyttäneet. Se kun näkyy niin selvästi ehdokkaissamme. Sitä ei voi peittää. Lahjattoman ihmisen lahjojen puutetta. Ei edes rahalla.

 

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts