Heleää helluntaita

Helluntaihin liittyy kulttuuriin sidottua narratiivista kerrontaa ja näin Pyhän Hengen vuodatuksen juhlan rinnalla siihen, kuten kaikkiin kirkollisiin juhliin, on liitetty myös pakana-ajan perinteitä. Hela, helka ja vakka johdannaiset viittaavat tähän päivään ja samalla myös heilan etsintä, helkavalkeat ja -virret. Pyhän kolminaisuuden päivä ja helluntailaisuus ovat tuttuja suomalaisillekin ja juhla asettui kymmenen pääivää helatorstain jälkeen. Siis jälleen tuo maaginen numero neljäkymmentä ja siihen lisää kymmenen vuorokautta.

Kristytille helluntain kuuluisi olla kolmanneksi tärkein juhlapyhä joulun ja pääsiäisen jälkeen. Kielillä puhujat eivät olleet juovuksissa vaan Pyhän Hengen vaikutuksessa, vakuutti myös Pietari aikanaan. Päivä osui myös sadonkorjuun juhlaan ja lain antamiseen. Tuota Mooseksen lakia haettiin sitäkin Siinaissa vuorilla 40 vuorokautta. Aavikkolla oli vaellettu 40 vuotta.

Suomessa yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet olivat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa, tosin ei nyt tänään. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä.

Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”. Vakkajuhlat taas olivat hyvinkin vanhaa pakanallista perua tähän aikaan vuodesta suomalaisessa elämänmenossa keväällä.

Oikein hyvää helluntaita ja siihen liittyviä taikamenoja tai muuuten vain muistamaan kolminaisuuden oppia ja oman kulttuurimme avainkäsitteitä. Jos niitä ei tunne juuri lainkaan, vaikea meidän on ymmärtää muidenkaan kulttuurien meille vieraita käyttäytymisnormeja ja arvoja, moraalia ja lakia. Helluntailaisuus ja siihen läheisesti liittyvät karismaattiset liikkeet ovat liki 500 miljoonan ihmisen tunnustamia.

Äänestää toki voi nurin enemmistäpäätöksin ikivanhoja normejamme ja moraalioppeja, lakejamme, tuomatta tilalle muuta kuin sekasortoa ja omia uskonkappaleita, tietyn hetken muoti-ilmiöitä,  joissa Pyhä Henki on varmasti päihteillä hankittu shamanistinen kokemus. Voi siihen kokeilla myös vaikka kärpässieniä. Molemmissa lopputulos on sama, sairaalavuorokaudet ja valtion velan kasvu sekä enemmistön niskalenkki vähemmistön oikeuksista.

Uusi hallituksemme voisi ottaa oppia niistä nobelisteista, joilla talouden tunnusluvut liittyvät lopulta ainoaan uskottavaan kivijalkaan. Kansallisen moraalin ja sosiaalisen pääoman koko ajan keräytyvään pääomaan ja sen suojelemiseen. Kun sitä muutetaan tai palautetaan, molemmissa on osattava käyttää myös oman aikamme välineitä, tiedettä, taidetta, teknologiaa ja vaadittaessa vaikkapa Juha Sipilän prosessikaavioita.

Nobelisteista menehtyi tänään yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista, matemaatikko John Forbes Nash, elokuvasta ”Kaunis mieli” muistettu, skitsofreniaa sairastanut nero. Matematiikasta ei Nobelia jaeta mutta taloustieteestä jaetaan.

Hän kehitti peliteorioita, monen muun aiheen rinnalla, ja Nashin kaltaisten löydösten käyttö on usein välttämätöntä oli oma tieteenala liki mikä tahansa. Aina sitä ei edes tiedä, mistä sovellukset perustieteinä ovat lähtöisin soveltavien tieteiden käytössä.

Auto-onnettomuudessa menehtyi myös Nashin puoliso, elkuvasta mainetta saanut nainen. Palkintojen jaosta paluumatka tässäkin taisi olla kysymys. Kun ihmistä aletaan muistaa palkinnoilla, se tapahtuu yleensä liian myöhään, jos silloinkaan. Ettei vaan menisi kiitellen pilalle.

Uutta hakeville ja löytäville palkintoa ei voikaan jakaa silloin, kun siihen olisi aihetta ja rahalla käyttöä. Se kun on liian uutta palkitsijoille. Vastaan vänkäävät kun palkitsevat jo vanhaa ja monen soveltamaa, hylkien uutta ja usein vielä kovalla kädellä.

Kun tieteessä tai taiteessa, uuden innovoinnissa, uutta osuu kohdalle, silloin sen huomaa juuri tuosta kiusaamiskulttuurin torjunnasta ja Suomessa näitä Nashin kaltaisia on viety aina mielisairaaloihin. Häme on siinä erityisen menestynyt.

Eniten laitoksiin suljetaan kirjailijoita ja hullun maineen ovat saaneet myös taiteiljat ja tieteilijät ovat paenneet maailmalle ja labrojensa suojiin. Sulkeminen ulos yhteisöstä tuo mukanaan samalla päihteet ja kylähullun maineen. Erityisherkäksi mainittu ihminen on hetkessä Suomessa lääkkeitten varassa elävä tapaus ja piileksii kiusaajiltaan. Gemeinschaft tyyppinen yhdessäolo-organisaatio, kyläyhteisö tai vanha teollinen yhdyskunta, ei ole koskaan sietänyt poikkeavaa käyttäytymistä.

Vaalien yhteydessä seurasin näiden yhteisöjen toimintaan vuoden 2015 Suomessa ja Hämeessä. Kirjoitin siitä, ja kirjoita koko ajan lisää, omituisesta suomalaisesta ilmiöstä, joka vaaleissa saa rötöstelyineen näkyvän ja luvallisen yhteisön käyttäytymismuodon ja -mallin medioineen. Sosiaalinen media on sitä tulvillaan ja perinteinen seuraa sitä lukuisine puolueen nimeä kantavine sosiaalisine ilmiöineen.

Jokaisella puolueeksi kutsutulla on joku näkyvä mediahenkilö tai kyläkiusaaja, nyt jo jälkiteollisen yhdyskunnan tuote, sitä vetämässä. Joskus kiusaaja on itse lapsena kiusattu ja sitä kautta koulittu osaaja, poliitikoksi kutsuttu ja tautiin sairastunut. Siitä ei parane muuten kuin vuosittain vaaleja kiertäen.

Tauti ei poikkea mitenkään mistä tahansa huumeesta ja moni sitä vieroksuukin tietäen sen petollisuuden. Kaikki aika ja varat kun on käytetty tähän huumeeseen ja lapset ovat oppineet se vanhemmiltaan siinä missä helluntain vieton uskonnollisen yhdyskunnan sisällä.

Kun maallikon on lueteltava muutama nimekäs tiedemies tai nainen maailmalta, moljoonien joukosta, mieleen tulee Nash. Suomessa ehkä joku lääkäri tai  ainut nobelistimme Virtanen.

Professoriliitossa on yksistään yli parituhatta jäsentä. Jos joku uskaltautuu vaaleihin, huonosti siinä tahtoo käydä. Alkaa tolkuton ajojahti ja mukana on miehiä ja naisia, joiden nimeä ei saa mainita.

Jos tällaisella ei ole punaviherkaihdinta Suomessa, niin sitten motiivina on suomalainen kateus ja kiusaamiskulttuurin pyhittämä kaunis mieli ja sielu.

Leikkiin on helppo lähteä mukaan, jos taustayhteisönä on vainoharhaisuus, toimittajan, poliisin, poliitikon tai mediapersoonan viihdyttäjän elämä ja koulutus sekä vahasti valikoitunut työyhteisön elämäntapa outoine asiakkaineen, uskonnollista yhdyskuntaa ja yhteisöä muistuttava ahdistus tai elämäntapa, suljettu ghetto.

Media seuraa näitä tapauksia kaiken aikaa ja on osa samaa mardinadia. Oletta sen olevan elämä itse ja median siitä kertovan todellisuuden. Sosiaalinen media on sen jatketta ja Googlen kaltaiset kuplan rakentajat naamakirjoineen pitävät sitä yllä ja samalla vahvistavat omaa olemassaoloaan. Näin Nash tulee ihmisenä ymmärretyksi ja saa tästä kaikupohjaa ja Nobelin vaimoineen, mieleltään sairastuneesta maailmasta ja sen lapsena eläen.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts