Valtiotyönantaja Luke, luonnonvaratutkijoita ylläpitävä laitoksemme Suomessa sanoo irti Jokioisilla runsaan puolensataa duunariaan. Yhteensä koko maassa kenkää saa runsas sata työntekijää ja kohta tyhjenevät maakuntien luonnonvaralaitokset. Hallitus panostaa näin luonnonvaroihin ja niiden innovoivaan käyttöön, soveltavaan tutkimukseen, ohjelmansa mukaisesti, luonnollisesti.
Sen saat mitä pakenet
Kun maalasliittolaiset ovat hallituksessa siirrytään EU:n rahastojen lihottajiksi ja talonpoika saa halolla päähän ja maaseutu autioituu. Kun rakennetaan ydinvoimaa, vihreät ovat puuhamiehinä ja kun maahan tulvii pakolaisia ja kiitellään monikulttuurisuutta, Kreikka saa viimeiset hilumme, hallituksessa on Perussuomalaiset, pankit taas ajaa konkurssiin Kokoomus ja demarit kurittavat duunaria sen minkä kommunisteilta ehtivät.
Kaikilla on sama selitys. Jos ei me niin sitten joku muu. Oma mottoni on taas ollut aina: ”Sen saat mitä pakenet”. Äänestäessä tämä on syytä muistaa ja äänestää sellaista, joka ei selvästikään ole juoksemassa karkuun ja ajamassa vain omaa henkilökohtaista etuaan.
Narsismin häiriö kun on niin tavattoman helppo havaita ihmisessä siinä missä tunnevammat. Hän alkaa kehua itseään ja puoluettaan, sen ohjelmia.
Oikein hyvää viikonloppua ennen tulevan perjantain marsseja hiipuvan ay-liikkeen tukijoina ja hakien potkua yhteisestä vihollisesta, hallituksesta, jota äänestimme hetki sitten. Hukkaputki se on mutta liikunta on aina hyvästä.
VR:n johtajan palkka näyttää olevan hieman vajaa miljoona ja tulosta näyttää syntyvän. Ei sitä muuten noin vaativaan tehtävään pääsisikään ihmiseksi syntynyt. Jumalasta seuraava mutta taatusti ylöspäin. Saneerausjohtajan tehtävä on tosi vaativa. Sanoa ihmisiä irti töistään ja sulkea laitoksia. Kiusaamiskulttuurissa kasvaa tällaisia johtajia kuin sieniä sateella.
Leimakirveet käytössä
Kun Forssan kaupunki teki oman hätäisen päätöksen hallituksensa yhden äänen enemmistöllä olla ottamatta pakolaisia tyhjään hotelliin, media kertoi kuinka forssalaiset ovat rasisteja. Kun pääministeri Juha Sipilä majoitti muutaman pakolaisen vajaakäyttöiseen kotiinsa, ovatko 5,5 miljoona toisin menetellyttä suomalaista rasisteja? Kun Tanska ei ota yhtään uutta pakolaista ovatko tanskalaiset rasisteja? Ei kai sentään, vaikka pakolaisten kyyditykset Ruotsin puolelle näyttävät siellä sujuvan sutjakkaasti.
Median tapa leimata ihmisiä, kaupunkeja ja kansakuntia, on toimittajan työskentelyä kuvaavaa ja kukaan ei pidä tästä tavasta kirjoitella niin suurta ääntä kuin toimittaja sananvapaudestaan meuhaten. Kun kansalaismedia sosiaalisena tai epäsosiaalisena käyttää samoja ilmaisuja, ehkä joku henkilö miljoonien joukossa peroonallisella tavallaan kärjistäen, sen suut halutaan tukkia ja ensimmäisenä mediamme toimesta. Olisi omituista, pelottavaakin, jos miljoonien joukossa ei olisi mukana myös äärimmäisen rasistisia ilmaisuja ja ahdistuneiden ihmisten möläytyksiä, pahan olon purkauksia.
Kyllä tässäkin toimii sama inhimillinen logiikka, sen saat mitä pakenet ja media on sanavapauden pahin uhka kansalasimediallemme. Yle mediana haluaa olla se ainut oikea media ja siihen on jopa käytettävä verovarojamme. Miksi, kysyvät kilpailevat mediat, kun kilpailu on se ainut tapa pitää myös monisanainen media uskottavana.
Kaikea ei mitata rahassa
Kilpailu ratkaisee myös sen, millaisia palveluja saamme sotealueellamme ja onko yksityinen vain julkinen edullisempi ja kumpi voisi tuottaa parempaa palvelua. Pelkkien normien varaan laskettu palvelu tai tolkuton rahastaminen ei mittaa oikein kunnolla mitä hoitoa tarvitseva saa hoitajansa hymystä. Hymy voi kadota vaikka isännätöntä rahaa liikkusi hukeat määrät. Pienipalkkaisen naisen hymy ei ole ostettavissa mutta työyhteisön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa radikaalistikin. Kamelin selkää ei saa taittaa arimmassa paikassa hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa ylläpidettäessä.
Se mikä äyreissä ja euroissa vaikuttaa tehokkaalta voi olla kaikkea muuta kuin yhteistä elämäämme ylläpitävää ja sitä hoitavaa. Jos mittavat sotealueet ja mammutit lisäävät hymyn määrää, hoitajien hyvinvointia vanhusten ja vaivaisten rinnalla, käytettäköön palveluseteleitä sitten siihen suuntaan, jos hoivakoti sattuu olemaan muuten epäonnistunut valinta. Muuten seteleitä käytettäköön pienemmän yksikön ja sen tuoman yleensä nopeaksi kiitellyn avun tarpeeseen. Valinnan tehköön asiakas, ei korporaatio ja normit, isännätön raha.
Kun Tino Soini piipahti ympäristökokouksessa Yhdysvalloissa, eikös seuraava uutinen kertonut kuinka Alaska on valumassa mereen. Kun nyt näin onnettomasti on ja jokainen vuosi aina edellistä lämpimämpi globaalisti, alettakoon ajoissa varautua sellaiseen pakolaisvirtaan, joka on meille mahdollisuus ja uutta tuova lisä niin hoivakoteihin kuin kulutukseen, luovan talouden monikieliseen myyntityöhön.
Pakolasivirrat ovat tulleet jäädäkseen ja niistä on alettava käyttää taloutemme ja kulttuurimme ylläpitämiseen paremmin sopivaa käsitteistöäkin. Meille ei ole tulossa pelkkiä ryysyläisiä, jos niin odotimme. Muuten olemme hukassa ja hukumme itsekin omaan itsekkyyteemme; minulle kaikki, tässä ja nyt yhteiskuntaan. Sen aika meni jo.
Tee välttämätömästä itsellesi hyve
Pessimisti tahtoo löytää ongelmia joka asiassa siinä missä opitimisti mahdollisuuksia joka ongelmastamme. Pessimisti on pääsääntöisesti oikeassa mutta opitimisti pitää yllä niin talouden kuin kulttuurin rattaita ja niiden nopeaa rasvausta, muutosta. Kun muutoskulttuurista on tullut pysyvä ja luontokin on saatu mukaan tähän samaan lyhyen aikavälin rajuun leikkiimme, silloin on syytä hyväksyä muutokseen liittyvät epäkohdat mahdollisuuksina.
Muutos kun etenee, halusimme tai emme, ja se on ainut pysyvä osa kulttuuriamme ja nyt myös luontoamme. Elämä on helpompaa jos tätä muutosta haluamme. Toinen vaihtoehto kun on taistella tutkainta vastaan ja silloin kuulumme jälkiomaksujiin jarrumiehinä ja -naisina sekä joudumme hyväksymään jo muiden meille osoittaman tien kulkeaksemme. Tämä ei ole opportunismia vaan käytännön filosofiaa.
Sitä kutustaan myös konservatismiksi ikääntyvän yhteiskunnan käytössä. Sillä ei toki tarkoiteta ali-innovatiivista ihmistä ensikään. Saati vasemmistolaista tai oikestolaista talousoppia suosivaa poliitikkoa. ”Kun latua kulkee, ladun on vanki, vapaa on vain umpihanki.”
Aaro Hellaakoski oli oululainen maantieteiljä jonka runot ja tukielmat olivat pöydälläni alkuperäisinä yli kaksi vuosikymmentä Oulun yliopistossa työskennellen maantieteiljänä sekä luonnon-, kultuuri- että soveltavassa sunnittelumaantieteessä opettaen ja tutkien. Professori tarkoittaa opettajaa. Ei välttämättä edes yliopiston, kuten Suomessa on tapana olettaa. Turun yliopistossa opettaminen ja tutkimus oli aivan erilaista kuin Oulussa ja myös tiedekunta vaihtui. Jokioisten Luke oli taas sekin oma lukunsa ja sitä on nyt tuettava Hämeessä.