Kuntien kurjistuminen alkaa

Kun Lauri Tarastin tiukalla aikataululla laadittu malli valmistui, siinä uusien itsehallintoalueiden nimestä luovuttiin ja puhuttiin pelkästään maakunnista ja juristin aivoilla ohjelmaa rakennellen. Maantieteen professuuria hoitaneena, sekä luonnon- että kulttuurimaantieteen, oudoksuin tätä perinteisen käsitteen käyttöä vaikkapa alueelle, jossa luonnonmaantieteen rajat eivät välitä edes vedenjakaja-alueista ja talousmaantieteen kohdalla ylitettäisiin sotealueina vanhat maakuntiemme vaikutusalueetkin, ikivanhat kulttuurimaantieteelliset alueet mutta myös uudemmat valtateiden varteen rakennetut kehityskäytävätkin.

Raskaimmin vanhat ja nykyiset toiminnalliset rajat ylitettäisiin Lounais-Hämeessä, jossa asiointi ja asioistamme päättäminen siirtyisi lännestä tai etelästä itään ja mahdollisesti lopulta Salpausselän juurelle Lahteen. Kuka lounaishämäläinen siellä asioi muulloin kuin vaalien aattona eduskuntaan pyrkivät epäonnistuneen vaalipiirinsä kiertäjinä. Sieltä ei sympatiaa ja ääniä lounaishämäläisille heru.

Itsehallintoalueet ja tulevaisuuden kunnat tehtävineen on määriteltävä rinnakkain. Kuntien ja seutukuntien alueelliset erityispiirteet on otettava huomioon korostaen molempien hallinnon tasojen ikivanhoja vahvuuksiamme. Lounais-Hämeessä ne ovat aivan muuta kuin Hämeenlinnassa ja puhumattakaan Päijät-Hämeen lukuisista ja Forssan talousalueesta täysin poikkeavista vahvuuksistamme ja tavastamme hakea myös palvelumme.

Kuntia ei saa nyt unohtaa maakuntahallintoa toteutettaessa. Yksittäisten tehtävien jaosta on neuvoteltava ja kunnista ei saa tulla ns. perinnekuntia tai kuntavaakunan kiillottajia. Tämä riski on nyt todellakin olemassa eikä sitä auta lainkaan tilanne, jossa ei ole pohdittu lainkaan valtionosuusjärjestelmämme tulevaisuutta. Kun yli puolet rahoituksesta siirretään itsehallinnollisille alueille, kuntien ja seutukuntien kyky ylläpitää palvelujaan Forssan kaltaisella talousalueella on täysin ratkaisematta. Jos sen kohtalo jää vähääkään lahtelaisten käsiin, lopputulos on kenen tahansa arvattavissa.

Eduskuntavaaleissa pidin tätä tärkeimpänä asianamme valvoa mm. sairaalamme ja keskiasteen koulutuksen kohtaloa, en ensimmäisenä lentokenttää tai kakkostien rinnalle rakennettavaa pendoliinoa. Niiden aika kun ei ole tämän vaalikauden ratkaistavia suuria kysymyksiämme. Ei äänestäjämme voi tietää, mistä vaalikaudella todella päätetään populistisen pulinan keskellä ja hallituksemme päätettäviksi tulevat tehtävät myös tuntien.

Kuntien jäljelle jäävällä rahoituksella ei varmasti kyetä turvaamaan Lounais-Hämeessä nykyisiä palvelujamme ilman merkittäviä muutoksia rahoitusjärjestelmiimme. Kinteistöjen, tukipalvelujen, lainojen ja eläkevastuiden oikeudenmukainen jakautuminen ei toteudu tällä mallilla ja näillä rajoillamme. Nyt on oltava Lounais-Hämeessä tarkkana, ettei talousalueemme jää yksin ja rinnan vastaavaan paitsioon ajautuvien maakuntiensa reuna-alueiden kanssa ympäri Suomea. Ainut keino näillä alueilla vaikuttaa jatkossa omaan kohtaloonsa on liittoutuminen yhteen. Metropolien mediat ja päättäjät eivät nyt meitä auta. Nyt on tapahtumassa puhallus, jollaista Suomessa ei ole koettu sitten itsenäisyyttemme alkupäivien, jolloin emme toki ollet vielä itsenäisiä ensinkään.

 

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts