Älä selitä, älä tunnusta

 

Suomalainen media saa sapiskaa kansainvälisessä mediatutkimuksessa, jossa kaikkien Pohjolan maiden, Islantia nyt lukuunottamatta, rinnalla tutkimusta on tehty Saksassa, Britaniassa ja Ranskassa. Siis erittäin laaja tutkimus ja arvovaltainen tekijäkin, ei suomalainen gallupkyhäelmien tekijä ensinkään. Tutkimus on mainittu Helsingin Sanomissa muutamalla palstalla ja otsikolla, jossa todetaan kuinka suomalaiseen mediaan ei luoteta. Noin 60 % epäilee mediansa sanomaa ja tulos on lähellä katastrofia ja myös kotimaisia selvityksiä, joissa mediaa on pidetty instituutiona Suomessa kaikkein epäluotettavimpana. Lehti ei kerro, kuinka monta prosenttia luottaa mediaan, kun osa myös jättää tämän kohdan vastaamatta tai vastaus on neutraali. Luku lienee jossain 20 % tietämissä.

Valikoidut selitykset

Suomessa mediaa pidetään Saksan tapaan porvarillisena, toimittaja istuu porvarin taskussa. Ranskassa se on ollut aina vähän toisin kuten myös Ruotsissa. Niin tässäkin kyselyssä. Suuri yleisö kokee ruotsalaisen median vasemmalle kallistuvaksi. Suomessa ei oikein ymmärretä, miksi olisi marssittava sellaisen sanavapauden puolesta, jossa herjataan ja parjataan vieraita tai omaa arvomaailmaa ja normistoa, moraalia ja uskontoa. Mitä hauskaa siinä on, ellei nyt kyse ole jostain Pahkasiasta ja sen lukijoista. Jokainen ihminen on Suomessa mielestään tolkun ihminen, vaikka joisi tolkun pois joka viikonloppuna. Jokaisella tokun ihmisellä on tolkuttomat hetkensä, pohtii suomalainen. Jollakin näitä hetkiä on vain enemmän ja toisella vähemmän.

Näin kaikkein tolkuttomin ihminen on samalla suvaitsevaisin ja syntisimmän kohdalla myös armo on suurin. Tämän tajusi lopulta myös körttikansan profeetta Paavo Ruotsalainen. Niinpä myös tasavallan presidentti joutuu jälkäteen selittämään sanomaansa tolkun ihmisille ja heidän tolkuttomille tulkinnoille.

Tästä havainnosta viisastuneena Raamattu sai selityskirjansa lyhyenä Katekismuksena ja se oli osattava tai ainakin lukutaidon oli oltava välttävän, ennen kuin Aleksis Kiven pojanjullit pääsivät ripille ja vihille. Syntyivät kansansivistystä tarkoittavat asetukset, joista kirjoitinkin jo edellisissä blogeissani kertoessani, kuinka tolkun ihmisestä tuli lasten kontikiltä käyttän ”Kolkun tontti” Kolkunkylään rakentamaan kouluaan ja ”Kohminen intti” puolustamaan omaa maataan Suomen armeijan harmaissa, ei muiden. Tästä on kohta kulunut tasan sata vuotta tai oikeammin hieman enemmänkin. Nyt lapset kouluttavat jo toisiaan ja ulkorajamme Välimerellä saavat kohta myös suomalaisia kohmisen intin tuotteita.

Arctic Babylon

Kaikki alkoi suomalaisittain Kyprokselta jo puoli vuosisataa takperin naapurin pojan lähtiessä sinne sotimaan, kulkien viikinkejäkin kauemmas ja hakkapeliittoja paremmin varustettuna YK-joukkojemme eturintamaan. Olin häntä, Jaskaa, paluumatkalta ensimmäisenä vastassa. Se oli kymmenvuotiaalle kunniatehtävä vaikka lankesikin minulle vahingossa. Tunti istuen vieretysten samassa bussissa uteliaana nassikkana avasi minulle koko Kreikan ja Turkin välisen konflitikn ydinkysymykset kokonaan uudesta näkökulmasta.

Mitä sitten media itse ruotii ja pitää epäluotettavana? VTT:n tutkijaa, jossa on käynnistetty mittava ajojahti yhtä tutkimusohjelmaa jäljittäen. Tähän uhrataan sivutolkulla tilaa ja kallista lehden tilaajalle arvokasta aikaa. Ei vain lehden ilmoitussivujen ja mainosten julkaisufoorumia. Näin vilppiä koskeva kiinnostus ohjataan pois mediatutkimukselta, todella mittavalta sellaiselta. Lisäksi kiintoisaa on, kuinka Yle sai aiemmin tuloksen, jossa 90 % luotti siihen sokeasti. Sopii kysyä, kuka teki tutkimuksen ja oliko otanta ja menetelmät luotettavampia kuin VTT:n ja tiedeyliopistojen tutkimukset. Mediayhteiskunnassa gonzo toimittajana vie keskustelun pääaiheesta sivupoluille tahallaan ja tarkoituksella.

Perussuomalaisista tähän on puuttunut terävimmin jo vuosien ajan Jussi Halla-aho ja hänen mediafooruminsa kritiikki. Siitä hän ansaitsee kiitoksen ja varmaan hän sen saa joskus myös juhlavemmissa puittessa.

Sammon ryöstö

Sen, peitellyn tiedottamisen, media osaa etenkin Suomessa, jossa kirjoitustaito on gonzon hallinnassa ja kieli tuttua jo rakenteeltaankin. Se peittää mutta ei paljasta, valehtelee suojellakseen Sampoa köyhän kansan parhaaksi. Siinä orjamoraali puhuu hyvästä ja pahasta, herramoraali hyvästä ja huonosta. Niillä on melkoinen ero ja sen tolkun ihminen ymmärtääkin.

Sampo Terho on eduskunan selväsanaisin puhuja, jota kannattaa myös kuunnella. Hän on vienyt paikan Ben Berl Zyskowiczilta ja samalla eduskuntaryhmiensä puheenjohtajat politrukeilta puoluetoimistoissa, puoluesihteereiltä. Kuka ihmeen Pesonen, kysytään nyt kokoomuksen tulevasta puoluesihteeristä. Valta kuuluukin parlamenttiin, ei puoluetoimistoon, jotka junailevat nyt lähinnä vaaleja ja niiden rahoitusta, jostakin syystä myös vaalipäiviä jo ennen kuin kukaan on varma, miten maakuntahallinnon tulee käymään sotesopan seurassa. Ei se nyt hyvältä näytä.

Kun media edustaa uuden mediayhteiskunnan tärkeintä toimijaa, oli kyse taloudesta ja sen ympäristöstä, sosaalisesta tai kulttuurisesta toiminnastamme, elinkaaren mittaisesta elämästä ja epäsuorasti tai suoraan myös arvojemme ja normien, moraalin vartijasta, silloin jossakin täytyy syttyä myös vilkkuvan keltaisen rinnalle punainen valo. Media vaikuttaa etsivän malkaa, roskaa, muitten silmästä, ruotivan olemattomia päivittäin kunnolla työnsä aina tekevien joukosta, kun omassa silmässä on hirsi. Ja hirsiä siinä vedelläänkin.

Alkaa suomalainen selittelyjen paikka, jossa hämäläiseen tapaan syyt löytyvät muualta kuin omasta saamattomuudesta. Siis sosiaalisesta mediasta tai muutaman ihmisen lukemasta uudesta ”lehdestä” joka on sotkenut ihmisten terveen harkinnan ja kyvyn nähdä oikeita medioitamme, tietää myös Suomen Kuvalehti, se ainut oikea. Samaan selittelyyn yltävät vain mäkimiestemme valmentajat, jotka löytävät syyt mäkimiestemme saamattomuuteen 40-50 mäestä, joista puuttuvat kunnon rännit laskea tai puvuista, hyppyhaalareista, joissa on aivan liian kankea ja vanhakantainen retonki purjeena, takatuulesta, jota Suomessa ei juurikaan tavata ainakaan päiväsaikaan paitsi pikkutunneilla jne.

Selittelyn taidossa suomalaiset ovat yhtä hyviä kuin muutkin kulttuurimme maailmalla ja kielemme sitä varten rakenneltukin. Savolaisten kyky löytää selitys selittämättömälle on suorastaan körttikansan harmaudesta kohoavaa tyhjän puhumisen viittomakielelle mahdotonta tulkittavaa.

Älä selitä, äläkä ainakaan tunnusta

Pahinta mihin poliitikko voi sortua on selittely. Nyt tämä selittelyn seuranta jäi eilen katsomatta televion kuvaruudun pimetessä juuri tärkeimmällä hetkellä hallituksen alkaessa vastailla opposition ryöpytykseen. Siis siihen, mitä on tehty korjattaessa edellisten hallitusten virheitä tai tekemättä jätettyjä töitä, vastuun kantoa. Riittäisikö Paavo Väyrysen kehittelemä yhden puolueen malli, jossa hän yksin edustaisi tätä puoluetta ja muut olisivat kannattajajäseniä.

Forssan Lehden (10.9) vasemmistolaisena tunnettu toimittaja, kutsuttakoon häntä vaikka Vikiksi erotuksena miehestä, jonka nimeä ei saa mainita, varoittaa televisiosta katsovia antennitalouksia siitä, kuinka edellisenä aamua on tehty töitä, joiden seurauksena kuva saattoi hyvinkin kadota. Viki varoittaa, kuinka ei pidä mennä näpelöimään konettaan, sen satoja asemia hakien, jos ei ole tarkoitus samalla pilata näkyyttä myös koko taloyhtiön näköradioissamme. Sitä voi kokeilla vasta kun remontti on ohi, neuvoo tämä kaiken ymmärtävä Viki.

Siis sen jälkeen, kun on lukenut tämän lehdessä kerrotun Vikin varoituksen illalla töistä tullessa ja yli vuorokauden myöhässä. Jos teit sen jo eilen, kun vika ilmeni, silloin ei ole enää mitään tehtävissä, kertoo Vikin ilmoitus kaikessa viisaudessaan kantahämäläisille Forssassa. On tullut aika syytää muita tahoja, ei mediaa, Vikiä. Viki on kuitenkin virheetön eikä hän ole poliitikko eikä tutkija, tiedemies tai opettaja, sähkömies tai antennin asenteja, valokaapelin kanssa pelaava ihminen ensinkään. Oikeastaan hänellä ei ole vastuuta mistään eikä siis myöskään koulutusta mihinkään.

Kiitos printtimedian toimittajalle valppaasta asiansa hoitamisesta. Printtimedia ei ole reaaliaikainen vaan kertoo uutisen jälkikäteen ja sen jälkeen kun vahinko on jo tapahtunut ja korjattukin. Hämeessä ja Forssassa siis näin ja uskoen kuinka asiat hoituvat, kun ei hosuta ja kutsutaan partioon oman puolueen ukot hoitamaan kulttuurin kierto myös sata vuotta Suomen syntymän jälkeen.

Tehdään siis sama kuin sata vuotta sitten, mutta vähän kehnommin, kun on jo ikääkin niin tekijöillä kuin printtimedian lukijoillakin. Kulttuuri kun on heille vasemman käden hommaa ja hoituu hoitamattakin. Käytännössä kaikki kuitenkin tapahtuu vuonna 2017 reaaliaikaisesti ja silloin nuorempien hoitamana. Jos nyt joku jotain tekisikin, josta kulttuurihallinto pysyköön kaukana ja mies, jonka nimeä ei saa mainita.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts