Aikamme väkivalta, politiikka ja uskonnot

Hyväosaiset käyvät vaaleissa ja päinvastoin. Kokoomus ja oikeisto hyötyy tästä. Kollektiivinen työväenluokka ja tehdastyöläinen on menneen talven lumia individualistin elämässä. Näin demareitten aika meni jo aikoja. Kommunismi kaatui sekin Neuvostoliiton mukana. Vihreät ratsastavat uusimalla ratsulla ja vasenlaita yrittää samalle aallolle. Perussuomalaisten kaksi jytkyä pelasti äänestysprosentin ja samalla meidät hetkeksi kuiville syvästä konflitista mutta hallitusvastuu vie siihen uudelleeen.

Näin oikoo mutkat suoriksi tämän päivän Hesarin (18.7) pääkirjoitus ja toimittajat nyökyttelevät. Britit äänestivät väärin ja se on demokratian heikoin lenkki. Ei pidä järjestää kansanäänestyksiä, lukeaa medioitamme ja niiden kykyä tulkita tutkimuksia. Janten laki pelaa siellä koko ajan. Älä luule että tiedät meitä paremmin tai voit meitä opettaa, sinua ei tunnettaisi perin pohjin.

Turkklilaiset elävät jokainen ihan omassa maailmassaan ja siinä selitys neljä tuntia kestäneelle vallankaappaukselle. Synnit voi siirtä näin Istanbulissa käyneen toimittajan parin haastattelun tuloksena. Älä mieti ja pohdi turhia, me teemme sen kyllä puolestasi. Mediavalta saa uutisensa vain kun uutinen on tragedia ja draama jatkuva. Sitä on siis nyt kyettävä jatkamaan. Ei neljä tuntia riitä mihinkään.

Taudit ovat taas sidoksissa sinun tekemään työhön. Ne ovat työkuvasi näköisiä, kertoo tämän päivän Hesari. Ei toki elämäntapasi. Toki toimittajan elämäntapa on erilainen kuin metsurin ja massojen kouluttaminen suuressa koulussa eri asia kuin pienessä koulussa ja hakien yhteisön rinnalle ihmiskasvoista kouluttajaa. Porvari haluaa köyhien lapset takaisin kollektiiviin. Se on edullisinta. Omat lapset kun voi kouluttaa muuallakin. Jos heitä nyt ylipäätään naispariskunnalla tai eläkeläismummolla onkaan.

Luterilainen maailmankuva ja kouluttaja on ollut vuosisadat erilainen kuin katolinen nunnien ylläpitämä koulu ja se taas eroaa islamisten maailmasta. Kollektiivisella tasolla terrorismi ja sotilaiden juntat eroavat kuin yö päivästä kun niitä vertaa yksilön tai yhteisön elämään. Kun näin mediamme tekee syntyy hirveitä virhetulkintoja. Näin syntyvät mediayhteiskunnan valuvirheet.

Kun ranskalainen akateemikko Rene Girard kirjoitti tästä jäljittelytaipumuksestamme ja ”mimesiksestä” käsite ”syntipukki” alkoi avautua kristityille mutta ei islamisteille. Juutalaisuus ja kristinusko samaistavat väkivallan ihmisiin, yksilöön. Kun tämä oppi unohdetaan siirytään takaisin arkaaiseen pakanauskontoon, jossa syntipukkeja haetaan kollektiivisesti tai yksilöinä oman joukon ulkopuolelta. Meillä puolueet ovat sellaisia. Vanhaa pakanallista perua. Demarit on niistä vanhin ja vaikeasti muutettavissa.

Mediaväelle ainut uskonto on oma media ja tiedemiehelle oma tiedeusko hyvin kapean koulukunnan tuotteena. Syntipukki voi löytyä uskomattoman läheltä. Syntyy psykososiaalisia työyhteisöjä ja koulusurmia. Yhdysvalloissa poliisi joutuu osaksi tätä yhteisörauhan järkkymistä. Joka päivä joku ammutaan, teloitetaan. Poliisi itse teloittaa tolkuttomasti. Presidentin vaalit ovat kuin tulipalo kaatopaikalla. Molemmat pääehdokkaat ovat valtaosan inhokkeja. Mene siinä sitten marraskuussa vaaleihin.

Syntipukki käsitteenä paljastaa uhraamisen todellisen merkityksen ja näkökulman, uhraamisen motiivin. Suomessa kiusaaminen ja jatkuva vainoaminen on tulosta tästä motiivista. Jeesus joutui koko ajan osoittamaan sormella oppineita, fariseuksia ja publikaaneja. Ei omia oppilaitaan, tavallisia kalastajia. Eivät oppineet ja synnittömät pelastajaa tarvitse vaan syntiset, tavalliset duunarit. Perustelu oli sarkastinen. Samarialainen syntipukki auttoi ryöstettyä pelkäämättä joutumatta itse uhriksi. Rikkaat oppineet kiersivät hänet kaukaa. Esimerkit olivat harvinaisen konkreettisia kalastajan ymmärrettäväksi.

Syntyi oppi, joka oli uskontona ikään kuin vanhan uskonnon kääntöpuoli. Ei enää haettu tukea uhraamalla ulkopuolisia vaan Jumalan poika. Näin alettiin kiinostua jopa marttyyreistä, ihmisistä kärsivänä ja kiusattavana uhrina.

Ei tällaiset teoriat toki kaikkia miellyttäneet Ranskassa. Kuitenkin Girardin kollega Ranskan akatemiassa ja Stanfordin yliopistossa kutsui häntä ”ihmistieteiden uudeksi Darwiniksi”.

Jäljittelyn, väkivallan ja uskonnon yhteyksiä on tutkittu paljon eikä ihminen sillä korjaudu, että tiedämme, mistä on kysymys. Tieteen tekijän on osattava tuoda tietonsa julki tavalla, jossa se muuttuu vaikeanakin teoiksi ja varottava, ettei hänen oppinsa ota pahimmillaan pakanuskontojen paikkaa luterilaisessa ja maltillisessa arvojen, normien ja moraalin pitkässä, vuosituhantisessa perimässä ja muuta yhteisörauhaa kilpailtaessa Nietzschen kuvaamasta vallasta. Se kun on häiriintyneen individualistin, usein juuri poliitikon, ainut pyhä asia.

Valta sokaisee, tuo arvostusta, varallisuutta ja rikkaan miehen sanaa kuunnellaan. Täydellinen valta sokaisee täydellisesti ja Nietzchen tulkintana se olisi myös myönnettävä ja pyrittävä valtaan. Valta oli hänelle itseisarvo eikä vain väline tehdä jotain, jolla on käyttöä muussakin kuin halussa arkaaiseen uhraamiseen ja uuteen, jatkuvaan väkivallan kierteeseen.

On ymmärrettävä vallan suhde jäljittelyhalusta, mimesikisestä, syntyvään viha-rakkausuhteen kritiikkiin lukemalla Flaubertin, Proustin, Cervantesin ja Dostojevskin teoksia. Eihän se synti ole jos Venäjä ja Putin voittaa sodan ja Eurooppa rauhan. Oleellista on rauhan ja rinnakaiselon tavoite. Slaavilainen ei ajattele kuten ranskalainen, saksalainen saati suomalainen. Sellainen vaatimus meiltä olisi kohtuutonta. Emmehän mekään ajattele likimainkaan samalla tavalla vaan elämme eri maailmoissamme turkkilaisten tapaan.

Kun väkivallan annostelumekanismimme pettää kansakuntana, Euroopan niemimaana tai globaalisti, mahdollisuus hukkua vereen on yhtä suuri kuin jäljitellä väkivallattomuuden mallia. Yksittäisille sairastuneille ihmisillehän, terroriin ryhtyneile, me emme voi yksilöinä mitään, mutta omalle pelollemme voimme. Moni käsittelee surutyönsä huumorilla, satiirilla ja sarkasmilla, toinen taas uppoutuu työhönsä. Sosiaalinen media on loistava väline tavata kavereita ja pohtia, kuinka tästä eteenpäin ja löytyiskö loppukesästä vielä helteisiä päiviä ja onnellisia aikoja aina vain rikkaampaan elämään

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts